Ero sivun ”Helsingin yliopisto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 47:
=== Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto 1828–1919 ===
{{Lähteetön|Tarkennus}}
[[Tiedosto:Coat of arms of the University of Helsinki.png|right|thumb|Helsingin yliopiston vanha sinettiSiinä on Jumalan säteilevä nimi hepreaksi kirjoitettuna ja raamatunkohta ja Sakarja 6:8 (1933 käännös): "Sitten hän huusi minut ja sanoi minulle näin: "Katso, ne, jotka lähtivät pohjoiseen maahan, saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa. "]
[[Tiedosto:Unioninkatu 34.jpg|pienoiskuva|[[Carl Ludvig Engel]]in 1832 suunnittelema [[Helsingin yliopiston päärakennus|yliopiston päärakennus]] [[Senaatintori]]n laidalla.]]
Vuonna 1827 [[Turun palo]]n jälkeen akatemia määrättiin siirtymään suuriruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiin [[Helsinki]]in.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Halonen, Tero | Nimeke = Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 150 vuotta | Sivu = 29 | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2002 | Isbn = 952-10-0781-8}}</ref> Yliopisto sai uudet statuutit vuonna 1828, ja samalla sen nimeksi tuli ''Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa'' ({{k-sv|Kejserliga Alexanders Universitetet i Finland}}) keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:n]] mukaan. Yliopisto aloitti toimintansa tilapäisissä tiloissa Helsingissä seuraavana vuonna, ja [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema uusi [[Helsingin yliopiston päärakennus|päärakennus]] vihittiin käyttöön 19. kesäkuuta 1832. Helsingissä yliopisto sai käyttöönsä aikansa mittapuulla modernit tilat: opetussairaalan (1832), kasvitieteellisen puutarhan (1832), [[Helsingin yliopiston Observatorio|tähtitieteellisen observatorion]] (1834) ja kirjastorakennuksen (1840). Helsingissä yliopiston uudeksi tehtäväksi tuli kouluttaa virkamiehiä [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] keskushallinnon tarpeisiin.