Ero sivun ”Heikki Peltola” versioiden välillä

'''Heikki Olavi Peltola''' (s. [[26. joulukuuta]] [[1943]] [[Angola]])<ref name=upps/> on Helsingin yliopiston infektiotautien [[emeritus]]professori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet/laaketiede/laakistdklastentaudit.htm | Nimeke = Lääketieteellinen tiedekunta / Lastentaudit | Tekijä = |Julkaisu = Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918–2000 | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 19.8.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/millainen-on-wuhanin-koronaviruksen-tartuntavaara/?public=f4232e489db69bd26a61fbf31ac0243b|nimeke=Millainen on Wuhanin koronaviruksen tartuntavaara?|julkaisu=Lääkärilehti.fi|viitattu=2020-04-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna [[1978]]. Hän on lastenlääkäri, kirurgian erikoislääkäri ja infektiotutkija, joka on tutkinut erityisesti infektiotauteja ja rokotuksia. Hän organisoi tuhka- ja vihurirokon sekä sikotaudin eliminaation Suomesta ja on kehittänyt vaikeiden infektiotautien hoitoja, jotka toimivat myös kehitysmaiden niukasti resurssoiduissa oloissa. Hänellä on yli 400 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja hän on kymmenen siteeratuimman suomalaisen biotieteiden tutkijan joukossa. Peltola on toiminut [[Ylioppilaskunnan laulajat|Ylioppilaskunnan Laulajien]] solistina kuoron ulkomaanmatkoilla. Hän oli kuoron varajohtaja vuosina [[1966]]–[[1970]] ja taiteellinen johtaja vuosina [[1971]]–[[19801979]].{{Lähde}}