Ero sivun ”Etelä-Pohjanmaan Opisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+Malline Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle |
Poistin turhan |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:EPn Opisto (2).pieni..jpg|pienoiskuva|oikea|Vuonna 1896 käyttöön otetun päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti [[Josef Stenbäck]].]]
'''Etelä-Pohjanmaan Opisto''' on [[Ilmajoki|Ilmajoen]] [[Luomankylä (Ilmajoki)|Luomankylässä]] sijaitseva [[kansanopisto]]. Vuonna [[1892]] perustettu opisto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Koulutustarjontaan kuuluvat lukuvuoden mittaiset opintolinjat, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, avoimen yliopiston opetus, lyhytkurssit sekä muut koulutustapahtumat. Opisto toimii myös erilaisten yksityisten tilaisuuksien pitopaikkana ja järjestää tarvittaessa kokous-, majoitus- ja ruokapalveluita.
==Historiaa==
Etelä-Pohjanmaan Opiston syntysanat lausuttiin 29. kesäkuuta 1891 Ilmajoen Ala-Antilassa, jossa pidetyn eteläpohjalaisten ylioppilaiden kesäkokouksen yhteydessä pidettiin myös opiston perustava kokous. Ajatus kansanopiston perustamisesta oli herännyt pari vuotta aiemmin Helsingin yliopiston [[Pohjalainen Osakunta|Pohjalaisessa Osakunnassa]], ja sijaintipaikaksi kaavailtiin myös [[Lapua]]a, [[Laihia]]a ja [[Seinäjoki|Seinäjokea]]. Alkuperäinen nimi oli Etelä-Pohjanmaan suomalainen kansanopisto, joka lyheni vuonna 1925 muotoon Etelä-Pohjanmaan kansanopisto. Myöhemmin nimeksi vakiintui Etelä-Pohjanmaan Opisto.<ref name=vaiheita/>
Opiston yhtenä perustajana ja ensimmäisenä rehtorina vuosina 1892–1904 ja 1908–1912 toimi sittemmin kansanedustajana ja opetusministerinäkin ollut [[Niilo Liakka]]. Opiston johtajista myös [[Heikki Hosia]] toimi myöhemmin opetusministerinä vuosina 1959–1962. 1930-luvun alkupuolella opistoa johti kansanopistolaitoksen kehittäjänä myöhemmin tunnettu [[Mauno Karttunen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000003158174.html | Nimeke = Kouluneuvos Mauno Karttunen | Tekijä = Niemi, Päivi| Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta =12.7.1992 | Selite = Muistokirjoitus.| Viitattu =14.9.2018 }} (Tilaajille.)</ref> Opiston rehtorina vuosina 1960–1986 toimi Tuomas Tapola<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002880808.html | Nimeke =Tuomas Tapola sai 15-vuotiaana kutsun jatkosotaan isältään kenraali K.A. Tapolalta | Tekijä =Leppänen, Veli-Pekka | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 20.1.2016| Viitattu = 14.9.2018 }} (Tilaajille.)</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.epopisto.fi/ajankohtaista/materiaali/tapolantervehdys.pdf | Nimeke = Tuomas Tapolan tervehdyspuhe opiston 120-vuotisjuhlassa | Tekijä = Tapola, Tuomas ja Tapola, Katri | Ajankohta = 3.10.2012 | Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan Opisto | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 14.9.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180914132206/http://www.epopisto.fi/ajankohtaista/materiaali/tapolantervehdys.pdf | arkistoitu = 14.9.2018 }}</ref>. 2010-luvulla rehtorina toimii Kyösti Nyyssölä. Nyyssölä on Kaikkiaan opistolla on ollut 13 rehtoria.<ref name=vaiheita>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.epopisto.fi/esittely/historia/vaiheita.php | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan Opiston vaiheita | Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan Opisto | Viitattu = 14.9.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180914165354/http://www.epopisto.fi/esittely/historia/vaiheita.php | arkistoitu = 14.9.2018 }}</ref>
Opiston ensimmäinen toimipaikka vuokrattiin Ala-Hannukselan talosta Kyrönjoen rannalta. Sen jälkeen opisto toimi kolme vuotta kolmessa lähekkäisessä talossa Alapäässä. Nykyinen opisto rakennettiin Korven tilan isännän Paul Roschierin tarjoamalle männikköharjulle Vestanåsille, jota pidettiin yleisesti Ilmajoen kauneimpana. Tammikuussa 1896 käyttöön vihityn päärakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Josef Stenbäck]] ottamatta siitä palkkiota.<ref name=vaiheita/>
| |||