Wikipedia

Ero sivun ”Karjalan historiallinen maakunta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 21827567, jonka teki Rdt404 (keskustelu)
Merkkaukset: Kumoaminen Tämä muokkaus on kumottu  seulottavat  Linkki täsmennyssivulle
p Käyttäjän 2001:999:588:EA28:6C13:B865:A751:6A8E muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Rdt404 tekemään versioon.
Merkkaukset: Pikapalautus Palauta-työkalulla Linkki täsmennyssivulle
Rivi 1:
{{Suomen historiallinen maakunta
| nimi = Karjala
| muut nimet =
| muut nimet = Karelen {{sv}}<br>Karjala {{krl}}<br>Карелия, ''Karelija'' {{ru}}
| vaakuna = Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna.svg
| vaakunan leveys =
Rivi 7:
| sijainti = Historical province of Karelia, Finland.svg
| sijainnin leveys =
| nykymaakunnat = [[EteläPohjois-Karjalan maakunta|EteläPohjois-Karjala]]<br>[[PohjoisEtelä-Karjalan maakunta|PohjoisEtelä-Karjala]]<br><small>(paitsi [[Heinävesi]])<br>lisäksiosaksi:<br>'' [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savo]]sta''<br>[[MikkeliSavon]] (osa) ja [[Mäntyharju]] (osa)<br>''[[Kymenlaakson maakunta|KymenlaaksoKymenlaakson]]sta''<br> [[HaminaMiehikkälä]], [[KotkaVirolahti]], [[MiehikkäläHamina]], [[Virolahti]] ja [[Kouvola]] (itäpuoli)<br>''[[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-SavoSavon]]sta''<br> [[Kaavi]], [[KuopioRautavaara]] (osa) ja [[RautavaaraSäyneinen]]</small>
| asutus =
}}
 
'''Karjala''' ({{k-sv|Karelen}}, {{k-krl|Karjala}}, {{k-ru|Карелия|Karelija}}) on [[Suomi|Suomen]] itäisin [[Suomen historialliset maakunnat|historiallinen maakunta]]. NaapureitaSen naapureita ovat lännessälounaassa [[Uudenmaan historiallinen maakunta]], ja [[Häme]], jalännessä [[Savo]] sekäja pohjoisessa [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaa]]. Idässä se rajoittuu [[Venäjä]]n [[Karjalan tasavalta]]an (Itä-Karjala) ja [[Leningradin alue]]eeseen sekä etelässä [[Suomenlahti|Suomenlahteen]]. Alueella asuu nykyisin noin 310&nbsp;000 henkilöä. SuurimmatSuurimpia kaupungitkaupunkeja alueella ovat [[KouvolaJoensuu]] (itäpuoli), [[JoensuuLappeenranta]], [[LappeenrantaImatra]], [[MikkeliLieksa]] (osa) ja [[KotkaKitee]]. Kymenlaakson kaupungeista (kaupunki)[[Hamina]]n voidaan katsoa kuuluneen Karjalaan.{{lähde}} Viitteellisen [[Uudenmaan historiallinen maakunta|KotkaUudenmaan]] ja Karjalan historiallisen rajan voitaneen katsoa kulkeneen [[Kymijoki|Kymijoessa]].
== Historia ==
[[Kuva: Finnish Karelia, 1864-1940.svg|left|230 px|thumbpienois|Suomen Karjala vuoteen 1940: vaaleammalla Venäjäänosa, kuuluvajoka aluekuuluu Venäjään.]]▼
[[Ruotsi]] ja [[Novgorodin tasavalta|Novgorod]]in valtio jakoivat Karjalan keskenään [[Pähkinäsaaren rauha]]ssansopimuksella vuonna 1323. Ruotsi sai [[Äyräpää]]n, [[Jääski|Jääsken]] ja [[Savilahti|Savilahden]] kihlakunnat, jotka käsittivät [[KarjalankannasKarjalan kannas|KarjalankannaksenKarjalan Kannaksen]] Suomenlahden-puoleisen rannikon [[RajajokiSiestarjoki|Siestarjoelle]] saakka jasekä suurimman osan nykyistä Suomen [[Etelä-Karjala]]a, kun taas NovgorodNovgorodille saijäivät [[Laatokka|Laatokan]] rannikonrannikot kokonaisuudessaan sekä nykyisennykyinen [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]n alueen. Ruotsin puoleisesta osasta Karjalaa muodostettiin [[Viipurin linnalääni]]. Valtiorajasta Valtakuntien välisestä rajasta muodostui pian myös uskontoraja: Ruotsin puoleiseen Karjalaan [[kristinusko]] levisi aluksi [[katolinen|katolisessa]] muodossa, jonka myöhemmin syrjäytti [[luterilaisuus]], kun taas Novgorodin Karjalan asukkaat kääntyivät [[ortodoksisuus|ortodoksiseen]] kristinuskoon.▼
 
Novgorodin valtio liitettiin 1400-luvun lopulla [[InkerinMoskovan sota|Inkerin sodanVenäjä]] päättäneessään. [[Stolbovan rauha]]ssa vuonna 1617 Ruotsi sai Novgorodin seuraajavaltio [[Venäjän tsaarikunta|Venäjän tsaarikunnalta]]Venäjältä muun muassa [[Laatokan Karjala]]n, [[Aunuksen Karjala]]sta lohkaistun [[Raja-Karjala]]n ja sen luoteispuolisen alueen, suunnilleen myöhemmän Pohjois-Karjalan. Näistä muodostettiin [[Käkisalmen lääni]]. Lääniin suuntautui voimakas muuttoliike Savosta. Tämän seurauksena alkuperäinen [[karjalaiset (kansa)|karjalainen]], uskonnoltaan [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|ortodoksinen]] väestö jäi siellä vähemmistöksi Raja-Karjalaa lukuun ottamatta. ▼
▲[[Ruotsi]] ja [[Novgorodin tasavalta|Novgorod]]in valtio jakoivat Karjalan keskenään [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa vuonna 1323. Ruotsi sai [[Äyräpää]]n, [[Jääski|Jääsken]] ja [[Savilahti|Savilahden]] kihlakunnat, jotka käsittivät [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] Suomenlahden-puoleisen rannikon [[Rajajoki|Siestarjoelle]] saakka ja suurimman osan nykyistä Suomen [[Etelä-Karjala]]a, kun taas Novgorod sai [[Laatokka|Laatokan]] rannikon kokonaisuudessaan sekä nykyisen [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]n alueen. Ruotsin puoleisesta osasta Karjalaa muodostettiin [[Viipurin linnalääni]]. Valtiorajasta muodostui pian myös uskontoraja: Ruotsin puoleiseen Karjalaan [[kristinusko]] levisi aluksi [[katolinen|katolisessa]] muodossa, jonka myöhemmin syrjäytti [[luterilaisuus]], kun taas Novgorodin Karjalan asukkaat kääntyivät [[ortodoksisuus|ortodoksiseen]] kristinuskoon.
 
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] päättäneen [[Uudenkaupungin rauha]]ssa vuonna 1721seurauksena Ruotsi joutuiluovutti luovuttamaanRaja- Venäjälleja Laatokan Karjalan ja siihen yhdistetyn Raja-Karjalan sekä pohjoisenkoko Karjalankannaksen ja [[Viipurinlahti|Viipurinlahden]]Viipurin länsirannikon. Pian tämän jälkeen Venäjän tsaarikunnasta tuliympäristön [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]], jollelle [[hattujenUudenkaupungin sota|hattujen sodanrauha]]ssa päättäneessä1721. Tämän jälkeen [[Turun rauha]]ssa vuonna 1743 aluetta oli vielä luovutettava Karjalan ja Uudenmaan historiallisten maakuntien rajanaraja olevallesiirtyi [[Kymijoki|KymijoelleKymijokeen]] saakka. Kun Venäjä oli valloittanut Suomen alueen Ruotsilta [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1808–1809, liitettiin vuosina 1721 ja 1743 Ruotsin luovuttamat alueet eli [[Vanha Suomi]] vuonna 1812 uutena [[Viipurin lääni]]nä [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an. vuonna[[Siestarjoki 1812.(kaupunki)|Siestarjoen]] asetehtaan alue siirrettiin suuriruhtinaskunnasta varsinaiseen Venäjään 1864.▼
▲[[Kuva: Finnish Karelia.svg|left|230 px|thumb|Suomen Karjala vuoteen 1940: vaaleammalla Venäjään kuuluva alue]]
 
[[Talvisota|Talvisodan]] päättäneessä [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauha]]ssa 1940 Suomi luovutti [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] suuren osan Karjalan historiallisen maakunnan alueesta. Tuolloin määritelty, nykyinen Suomen ja Venäjän välinen raja kaakossa seuraa karkeasti ottaen Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa.
▲[[Inkerin sota|Inkerin sodan]] päättäneessä [[Stolbovan rauha]]ssa vuonna 1617 Ruotsi sai Novgorodin seuraajavaltio [[Venäjän tsaarikunta|Venäjän tsaarikunnalta]] muun muassa [[Laatokan Karjala]]n, [[Aunuksen Karjala]]sta lohkaistun [[Raja-Karjala]]n ja sen luoteispuolisen alueen, suunnilleen myöhemmän Pohjois-Karjalan. Näistä muodostettiin [[Käkisalmen lääni]]. Lääniin suuntautui voimakas muuttoliike Savosta. Tämän seurauksena alkuperäinen [[karjalaiset (kansa)|karjalainen]], uskonnoltaan ortodoksinen väestö jäi siellä vähemmistöksi Raja-Karjalaa lukuun ottamatta.
{{clear}}
 
[[Kuva: Suomen Karjala.svg|pienois|Kartta [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjala]]n ja [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]n [[Suomen maakunnat|nykymaakunnista]], punaisella Karjalan historiallisen maakunnan raja]]
 
▲[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] päättäneen [[Uudenkaupungin rauha]]ssa vuonna 1721 Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Laatokan Karjalan ja siihen yhdistetyn Raja-Karjalan sekä pohjoisen Karjalankannaksen ja [[Viipurinlahti|Viipurinlahden]] länsirannikon. Pian tämän jälkeen Venäjän tsaarikunnasta tuli [[Venäjän keisarikunta]], jolle [[hattujen sota|hattujen sodan]] päättäneessä [[Turun rauha]]ssa vuonna 1743 aluetta oli vielä luovutettava Karjalan ja Uudenmaan historiallisten maakuntien rajana olevalle [[Kymijoki|Kymijoelle]] saakka. Kun Venäjä oli valloittanut Suomen alueen Ruotsilta [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1808–1809, liitettiin vuosina 1721 ja 1743 Ruotsin luovuttamat alueet eli [[Vanha Suomi]] uutena [[Viipurin lääni]]nä [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an vuonna 1812.
 
[[Siestarjoki (kaupunki)|Siestarjoen]] [[Kankaankylä (Siestarjoki)|Kankaankylä]]n kaupunginosa siirrettiin [[Pietarin kuvernementti]]in vuonna 1842 ja koko kaupunki vuonna 1864.
 
[[Talvisota|Talvisodan]] päättäneessä [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauha]]ssa 1940 Suomi joutui [[luovutettu Karjala|luovuttamaan]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan silloisesta alueesta. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Suomi valtasi luovutetun alueen takaisin [[Suomenlahden ulkosaaret|Suomenlahden ulkosaarten]] itäistä ryhmää lukuun ottamatta, mutta joutui vetäytymään ensin [[Puna-armeija|neuvostojoukkojen]] suorittaman [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|Viipurin-Petroskoin operaatio]]n seurauksena kesällä 1944 ja sitten sodan myöhemmin syksyllä päättäneen [[Moskovan välirauha]]n perusteella.
 
== Katso myös ==
 
* [[Luovutettu Karjala]]
 
{{Karjala}}▼
{{Suomen historialliset maakunnat}}
▲{{Karjala}}
 
[[Luokka: Suomen historialliset maakunnat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_historiallinen_maakunta”