Ero sivun ”Nokikana” versioiden välillä

Nokikana on muuten harmahtavanmusta, mutta sen nokka ja otsakilpi ovat valkoiset. Nokikana on muodoltaan pyöreä. Jalat kiinnittyvät vartalon painopisteen taakse, mikä tekee nokikanan juoksemisesta hieman hoippuvaa. Nokikanan jalkojen väri on vihertävä, ja niiden varpaat ovat levinneet liuskemaisiksi, mikä auttaa kävelemisessä vesikasvien päällä. Nokikana ei ole erityisen hyvä uimari, siksi se uidessaan nykii kaulaansa. Sukeltaa ravintonsa. Lennossa näkyy siiven takareunassa kapea valkoinen juova. Untuvikot ovat mustia, ja niiden päässä on punaista ja sinistä sekä kaulassa keltaista väriä. Nuori lintu on vaaleampi kuin vanha, ja sen nokka on harmaa. Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Linnut värikuvina| Sivu = 222| Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1987 (14. painos)| Tunniste = ISBN 951-0-12574-1}}</ref>

[[Tiedosto:Eurasian Coot on the Thames.jpg|pienoiskuva|250px|vasen|Nokikana Thamesilla.]]

 

Nokikana osaa monenlaisia ääniä: narahduksia, raakkumista ja toitotusta. Se ääntelee usein öiseen aikaan. Yleisimpiä ääniä ovat terävä, metallinen ”tik” ja kurahtava ”krui”.