Wikipedia

Ero sivun ”Pieni modulaarinen ydinreaktori” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Steady Energy.
→‎LDR-50: Poistettiin maininta VTT:n ja LUT-yliopiston yhteistyöstä reaktorin suunnittelussa. LDR-50 kehitetään VTT:llä. LUT-yliopistolla on oma kaukolämpöreaktorikonsepti LUTHER, joka on kuitenkin erillinen hanke.
Rivi 60:
[[Teknologian tutkimuskeskus VTT|Teknologian tutkimuskeskus VTT:n]] tutkimushanke tähtää siihen, että kokonaisen pienen ydinreaktorin rakentaminen alusta loppuun Suomessa tulisi mahdolliseksi. VTT:n konseptissa lämpöteholtaan 50 MW laitos tuottaisi [[Kaukolämpöverkko|kaukolämpöverkkoon]] noin sata-asteista vettä, mikä riittäisi parinkymmenentuhannen asunnon lämmittämiseen. Reaktorin leveys olisi noin neljä ja korkeus kymmenen metriä ja se olisi sijoitettu suojaan maan alle. Voimalasta syntyisi vuodessa noin 1 500 kiloa ydinjätettä. Voimala maksaisi 150–200 miljoonaa euroa. Laitoksen suunnittelun on määrä alkaa vuonna 2023. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/kuin-pieni-koulu-jonka-kellarissa-on-ydinreaktori-talta-nayttaisi-kotimainen-pienydinvoimala/|nimeke=Kuin pieni koulu, jonka kellarissa on ydinreaktori – tältä näyttäisi kotimainen pienydinvoimala|tekijä=Mikko Niemelä|julkaisu=Suomenkuvalehti.fi|ajankohta=2022-11-03|viitattu=2022-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
VTTVuonna 2023 järjestelmän mitoittaminen, komponenttien valinta ja [[LUT-yliopisto]]rakennusten tekevätlayoutin hankkeessatekeminen yhteistyötäovat kesken. ReaktorinMeneillään suunnitteleeon VTT,tutkimus- jokaja hallitseekehitystyö, ydinfysiikanjossa ja ydinvoimalaitoksenkokeilla ilmiöidenvarmistetaan, mallintamisenettä laitos ja laskennan.reaktori LUTintoimivat vahvuutenakäytännössä ovatniin turvallisuusperustelujenkuin muotoiluon sekäteoreettisesti koetoiminta,laskettu. kutenSen lämpö-jälkeen jaalkaa virtausteknisetlaitoksen kokeet,suunnittelu. Optimitilanteessa joitalaitos tarvitaanvoisi todistamaanolla VTT:nkäytössä laskelmienvuonna toimivuus2030. <ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://tekniikanmaailma.fi/lehti/22b-2022/pieni-ydinvoimala-made-in-finland/|nimeke=Pieni ydinvoimala, made in Finland?|tekijä=Heidi Hammarsten|julkaisu=tekniikanmaailma.fi|viitattu=2023-06-19}}</ref>
 
Vuonna 2023 järjestelmän mitoittaminen, komponenttien valinta ja rakennusten layoutin tekeminen ovat kesken. Meneillään on tutkimus- ja kehitystyö, jossa kokeilla varmistetaan, että laitos ja reaktori toimivat käytännössä niin kuin on teoreettisesti laskettu. Sen jälkeen alkaa laitoksen suunnittelu. Optimitilanteessa laitos voisi olla käytössä vuonna 2030. <ref name=":6" />
 
Reaktori olisi mahdollista valmistaa kokonaan Suomessa. Laitoksessa tarvittavaa luonnonuraania olisi mahdollista saada [[Talvivaaran kaivos|Talvivaarasta]], mutta valmis polttoaine jouduttaisiin hankkimaan esimerkiksi Ruotsista. <ref name=":6" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_modulaarinen_ydinreaktori”