Ero sivun ”Sotanorsu” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p sana järkevämmäksi
Rivi 2:
[[Tiedosto:Schlacht bei Zama Gemälde H P Motte.jpg|thumb|Karthagolaisten sotanorsujen hyökkäystä [[Zaman taistelu]]ssa esittävä [[Henri-Paul Motte]]n piirros 1800-luvulta.]]
 
'''Sotanorsu''' oli merkittävä mutteimutta ei laajalle levinnyt [[asejärjestelmä]] antiikin sodankäynnissä. [[Norsut|Norsuja]] käytettiin pääasiallisesti [[Rynnäkkö (sodankäynti)|rynnäköissä]], joissa ne talloivat ja mursivat [[Syöksyhammas|syöksyhampaillaan]] sekä ruumiillaan vastapuolen rintamaa. Luultavasti sotanorsuja käytettiin ensimmäistä kertaa [[Intia]]ssa, missä norsuosastot toimivat yhtenä Intian armeijan neljästä klassisesta osastosta.
 
Hellenistisen Kreikan [[diadokki|diadokit]] käyttivät norsuja torjumaan ratsuväen hyökkäyksiä. Sotanorsujen kuuluisimmat käyttäjät Välimeren alueella olivat kuningas [[Pyrrhos]] ja [[karthago]]lainen sotapäällikkö [[Hannibal]]. Välimeren armeijoiden taktiikan kehittyminen vähensi norsujen taistelukäyttöä samaan aikaan, kun niiden saatavuus heikkeni. Intiassa tykin käyttöönotto lopetti norsujen sotilaallisen käytön muuna kuin työjuhtana raivaus- ja kuljetustehtävissä. On yleisesti uskottu, että kaikki sotanorsut olivat uroksia niiden aggressiivisemman luonteen vuoksi, mutta tämä on todettu paikkansapitämättömäksi. Sen sijaan uroksia käytettiin taistelussa, koska naaras olisi pelästynyt urosta kohdatessaan sen taistelussa. Naaraita käytettiin lähinnä [[logistiikka|logistiikassa]].<ref>John M. Kistler, War Elephants (Westport, CT: Praeger, 2006), xi.</ref>