Wikipedia

Ero sivun ”Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 21739185, jonka teki 193.210.195.186 (keskustelu) Kaikki paitsi Bockin tapaus herättivät todella paljon uutisointia ja keskustelua aikoinaan. Merkittäviä ja takaisin
Merkkaus: Kumoaminen
tekstkappaleita on lyhennetty ja sisältöä karsittu ankarasti, mallineen voinee poistaa
(28 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
 
{{Poistokeskustelu}}
{{Korjattava|Osa tekstikappaleista on aivan käsittämättömän pitkiä; pitäisi jakaa useampaan. Yksittäistapausten selostusta pitää karsia ankarasti.}}
'''Ulkomaalaisten rikollisuudella Suomessa''' tarkoitetaan sellaista [[Suomi|Suomessa]] tapahtuvaa [[Rikollisuus|rikollisuutta]], jossa rikoksen tekijä on pelkästään jonkin muun maan kansalainen kuin Suomen ([[Kaksoiskansalaisuus|Kaksoiskansalaiset]] luetaan [[Suomen kansalaisuus|Suomen kansalaisiksi]].) tai [[ulkomaalaistaustainen]]. Jälkimmäisen määritelmä on vaihdellut vuosien kuluessa, mutta vuodesta 2012 [[Tilastokeskus]] määrittelee tällaiseksi henkilön, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla sekä määrällisesti että suhteessa valtaväestöön. [[Helsinki|Helsingin]] väkivaltarikostilastoissa korostuvat ulkomaalaistaustaiset nuoret eli nuoret, joiden kumpikin tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.<ref name=":47">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12280722|nimeke=Yle tutki: Vangittu someräppäri on keskeinen hahmo katujengien yhteenotoissa, joissa on käytetty jo ampuma-aseitakin|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-01-23|viitattu=2022-02-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Rivi 51 ⟶ 49:
Eräs ensimmäisistä nuoria ulkomaalaistaustaisia ja heidän rikollisuuttaan koskevista tutkimuksista julkaistiin vuonna 2003. Selvityksen mukaan helsinkiläisten maahanmuuttajien lapset olivat syyllistyneet suhteellisesti tarkasteltuna enemmän väkivaltaan kuin suomalaiset.<ref name=":41" /> 1. tammikuuta 2000 – 24. huhtikuuta 2004 vajaalla viidesosalla alle 15-vuotiaista jonkin rikoksen ensi kertaa tehneistä oli maahanmuuttajatausta. Väkivallanteot olivat hieman yleisempiä maahanmuuttajataustaisilla alle 15-vuotiailla kuin suomalaisilla. Maahanmuuttajataustaiset lapset uusivat rikoksia enemmän kuin kantaväestön lapset. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli lähes kaksinkertainen riski tehdä vähintään kuusi uutta rikosta kantaväestön nuoriin nähden. Aineistona tutkimuksessa oli poliisin tietoon tullut rikollisuus sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmä. Tutkimuksessa oli mukana helsinkiläiset alle 15-vuotiaana rikoksia tehneet, joita oli yhteensä 2 625. Heistä maahanmuuttajataustaisia oli 361 eli 14 prosenttia. Maahanmuuttajiksi luokiteltiin ne, jotka itse tai joiden vanhemmista vähintään toinen ei ollut syntyperäinen suomalainen. Tämä tieto saatiin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmästä, mutta ei aina. Sen vuoksi poliisin tietoon tulleista tapauksista maahanmuuttajatausta arvioitiin henkilön nimen perusteella.<ref name=":41" />
 
Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 8,9 prosenttia Suomessa tehdyistä [[Varkaus (rikosoikeus)|varkauksista]], vuonna 2007 heitäosuus oli 8,7 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 8,2 Suomessa tehdyistä pahoinpitelyistä, vuonna 2007 heitä oli 7,9 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 5,8 Suomessa tehdyistä [[Petos|petoksista]], vuonna 2007 heitä oli 6,3 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 3,7 Suomessa tehdyistä huumausainerikoksista, vuonna 2007 heitä oli 4,5 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 10,9 Suomessa tehdyistä ryöstöistä, vuonna 2007 heitä oli 10,5 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 9,7 prosenttia Suomessa tehdyistä [[Henkirikos|henkirikoksista]], vuonna 2007 heitä oli 1,7 prosenttia.<ref name=":41" />
 
Ulkomaan kansalaisista suhteessa eniten rikoksia vuonna 2007 tekivät Liettuan kansalaiset, mitä kuitenkin nostanee jokin poikkeuksellinen omaisuusrikossarja, mikä selittää korkean suhdeluvun.<ref name=":41" /> Toiseksi eniten rikoksiin syyllistyivät Irakin kansalaiset.<ref name=":41" /> Seuraavaksi eniten suhteellisesti mitattuna rikoksia tekivät Iranin, [[Turkki|Turkin]] ja Somalian kansalaiset.<ref name=":41" /> Merkittävistä ulkomaalaisten ryhmistä suhteessa vähiten rikoksia tekivät Puolan, Romanian ja Viron kansalaiset.<ref name=":41" /> On huomattava, että useiden rikosten kasautuminen pienehkölle joukolle voi nostaa tällaisia suhdelukuja, koska sama henkilö voi olla monesta rikoksesta tilastossa rikoksista epäiltynä.<ref name=":41" /> Tämä seikka on syytä pitää mielessä vertailtaessa eri ulkomaalaisryhmien rikoksiin syyllistymistä.<ref name=":41" /> Tosin on niin, että eri kansalaisuuksien suhdeluvut ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina.<ref name=":41" />
Rivi 57 ⟶ 55:
Vuosina 2010–2012 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista alle 1,7 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7-kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Vuonna 2013 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset.<ref name=":6" /> Tuolloin kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista 15 prosentissa epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen ja 7,4 prosentissa Suomen kansalainen, joka oli ulkomaalaistaustainen.<ref name=":6" />
 
Korostuneinta rikollisuus oli pahoinpitelyrikoksissa, [[Seksuaalirikos|seksuaalirikoksissa]] ja ryöstörikoksissa, mutta luvuissa on eroja eri kansalaisuuksien välillä.<ref name=":6" /> Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisten osuus varkausrikoksista oli suhteellisen iso (17 %).<ref name=":6" /> Vuonna 2006 ulkomaalaisten tekijöiden osuus Suomessa tehdyistä raiskauksista oli 22,0 prosenttia, ja vuonna 2007 osuus oli 20,8 prosenttia.<ref name=":41" /> Vuonna 2011 raiskauksesta epäillyistä 23,9 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, ja vuonna 2012 heitä oli 27,1 prosenttia.<ref name=":40">{{Verkkoviite|osoite=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163523|nimeke=Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet|tekijä=Teemu Vauhkonen, Markus Kaakinen, Tommi Hoikkala|julkaisu=julkaisut.valtioneuvosto.fi|ajankohta=2021-09-29|viitattu=2021-09-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuonna 2006 ulkomaalaisten tekijöiden osuus Suomessa tehdyistä muista seksuaalirikoksista oli 4,7 prosenttia, ja vuonna 2007 osuus oli 8,4 prosenttia.<ref name=":41" /> Lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä epäillyistä vuonna 2011 oli ulkomaalaistaustaisia 6,5 prosenttia, ja vuonna 2012 heitä oli 12,7 prosenttia.<ref name=":40" />
 
==== Vuoden 2013 tilastointi ====
 
{{korjattava|Muokattava luettelosta sujuvammaksi tekstiksi.}}
Poliisiammattikoulun julkaiseman asiakirjan mukaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemien rikosten määrä suhteutui suomalaisiin seuraavasti:<ref name=":6" />
* Euroopan unioinin maiden kansalaiset tekivät 1,31-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
Rivi 281:
 
Laittomasti maassa olevien riski radikalisoitua on kohonnut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9865933|nimeke=Paperittoman osa on onneton ja epätoivoinen – "He oikein anelevat meitä auttamaan heitä"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Heitä on myös värvätty rikollisjengeihin, kuten [[Satudarah|Satudarahiin]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10164412|nimeke=Uusi piirre jengiytymisessä Suomessa – paperittomia rekrytoidaan yhä enemmän|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Sisäministeriön maaliskuussa 2017 teettämässä kyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että viranomaisten tulee palauttaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. 69 prosenttia vastaajista uskoi, että Suomessa laittomasti oleskelevat kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ovat uhka yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle ja vakaudelle. Vastaajat uskoivat turvapaikanhakijoiden kasvattavan [[Terrorismi|terrorismin]] uhkaa, johtavan sosiaalisiin konflikteihin ja kasvattavan rikollisuutta. 63 prosenttia vastaajista haluaisi perustaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille palautuskeskuksia vähimmäispalveluin. Vastaavan suuruinen osa halusi, että näissä keskuksissa vietetystä ajasta ei maksettaisi vastaanottorahaa eikä [[Sosiaalietuus|sosiaalietuuksia]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201703212200088880|nimeke=Laaja kysely: Suomalaiset uskovat turvapaikanhakijoiden maahantulon kasvattavan terrorismin uhkaa, kielteisen päätöksen saaneet palautettava|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
===== Asuntomurrot =====
Rivi 296 ⟶ 294:
 
===== Jengiytyminen =====
{{katso myösPääartikkeli|[[Suomen katujengit]]}}
 
2010-luvun ja 2020-luvun taitteesta alkaen pääkaupunkiseudulla on toiminut useita ulkomailta tulleita rikollisryhmiä, jotka ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa muun muassa huumekaupasta. Poliisi on todennutsanonut, että katujengit voivat olla näille ryhmittymille otollista maaperää katukaupan pyörittämiseen. Aikaisemmin nämä ulkomaiset rikollis­ryhmät järjestivät lähinnä maahan­tuontia, mutta nyt todella monella ryhmällä on myös levitystoimintaa. Nähtävissä on myös, että pääkaupunki­seudulla vaikuttavat ulkomaalaisten rikollisryhmät saavat apua ulkomailta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008335281.html|nimeke=Poliisi {{!}} Koirapartiossa aloittanut mies nappasi Jari Aarnion ja istuu nyt tämän entisessä huoneessa – Rikospoliisin uusi johtaja pelkää, että Helsingin katujengit alkavat saada toimeksiantoja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-10-23|viitattu=2021-11-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myös Turussa ja muissa isoissa kaupungeissa on tapahtunut jengiytymistä.<ref name=":47" /> Vuoden 2022 lopussa [[Varsinais-Suomen käräjäoikeus]] jakoi tuomiot ryöstöliigan jäsenille, joita johti 19-vuotias päätekijä Abdullahi Hassan Huseen. Oikeuden mukaan miehen toiminnassa oli kyse ”häikäilemättömästä tavasta hankkia rahaa asianomistajille aiheutetusta pelosta, ahdistuksesta ja kärsimyksestä välittämättä”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009235661.html|nimeke=HS Turku {{!}} Ryöstöjengin päätekijän dna:ta jäi huulirasvaan – Tuomittiin ”häikäilemättömistä” teoistaan vankeuteen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-11-30|viitattu=2022-12-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Joulukuussa poliisi totesikertoi, että jengitoimintaan liittyvät nuoret ovat poliisin mukaan enimmäkseen toisen polven maahanmuuttajia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20008839|nimeke=Turun seudulla paljastui katujengi – poliisi selvittänyt useita ryöstö-, kiristys- ja lahjusrikoksia|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-12-15|viitattu=2022-12-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Lokakuussa 2021 [[Helsingin poliisilaitos|Helsingin poliisilaitoksen]] rikostutkintayksikön johtaja Markku Heinikari totesisanoi, että suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa, eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet ulkomailla. Vajaaseen kymmeneen jengiin kuuluu arviolta sata noin 20-vuotiasta miestä, mutta myös alaikäisiä. Katujengien toiminta oli muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan syksyn 2021 aikana, sillä vuosina 2020–2021 nuorten teräaseiden käyttö oli lisääntynyt. Lisäksi katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikutti Heinikarin näkemyksen mukaan alentuneen selvästi, ja syyskesän 2021 aikana pääkaupunkiseudulla tapahtui useita ampumistapauksia, joista oli sivullisillekin vaaraa. Jengit ovat osallisina myös tiettyjen asuinalueiden huumekaupassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12140805|nimeke=Parikymppisten miesten katujengien toiminta kovenee pääkaupunkiseudulla – Poliisi: Useita ampumistapauksia, joista vaaraa myös sivullisille|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-10-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>▼
Vuoden 2020 alussa [[Suomen Poliisijärjestöjen Liitto|Suomen Poliisijärjestöjen liiton]] päällikkö totesi, että poliisin työssä näkyy, että Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita, joiden jengit kunnioittavat poliisia aiempaa vähemmän.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11227528|nimeke=Poliisijärjestö huolissaan: "Vielä eivät pommit räjähtele, mutta sekin voi olla meillä edessä" – poliisit uupuvat ja turhautuvat työssään|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hän piti mahdollisena, että Suomessa alkavat samanlaiset [[Maahanmuuttajat Ruotsissa#Maahanmuuttajalähiöiden rinnakkaisyhteiskunta|räjähdeiskut kuin Ruotsissa]].<ref name=":3" />
 
Tammikuussa 2022 pääkaupunkiseudulla toimi vajaat kymmenen katujengiä, ja niissä keskeisiä henkilöitä oli satakunta. Valtaosa heistä oli ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä ja mukana oli myös alaikäisiä. Poliisin tutkinnassa oli tuolloin useita katujengeihin liittyviä törkeitä väkivaltarikoksia sekä ampumistapauksia, joissa vaarassa on ollut myös sivullisia.<ref name=":47" /> Saman vuoden lopussa sisäministeri [[Krista Mikkonen]] totesisanoi, että jengeissä on aikaisempaa enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hän nosti rikollisuuden kasvun syyksi muun muassa poliisin liian pienet voimavarat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-12683313|nimeke=Sisäministeri Krista Mikkonen haluaa Suomeen 700 uutta poliisia – "Suomessa on kymmenkunta katujengiä"|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-12-03|viitattu=2022-12-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> maaliskuussaMaaliskuussa 2023 poliisi totesikertoi, että katujengejä on noin kymmenen.<ref name=":55">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009440987.html|nimeke=Katujengit {{!}} Katujengit aiheuttaneet uusia ongelmia vankiloissa: Turvallisuuden kannalta ”äärimmäisen haastavaa”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-03-12|viitattu=2023-03-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>▼
Keväällä 2020 Helsingissä alettiin puhua teini-ikäisten tekemistä puukkoryöstöistä. Poliisin mukaan ilmiössä keskeistä oli kalliiden vaatteiden ihannointi. Tekovälineenä käytettiin usein puukkoa tai [[Nyrkkirauta|nyrkkirautaa]] ja saaliina oli esimerkiksi merkkivaatteita, kuulokkeita ja pieniä summia rahaa. Rikoksia yhdistettiin niin sanottuun [[roadman]]-kulttuuriin, joka on peräisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Roadmanilla tarkoitetaan väkivaltaista, mahdollisesti katujengiin kuuluvaa ja usein teräasetta mukanaan kantavaa nuorta miestä. Poliisin mukaan teräaseita ja astaloita on viime vuosina takavarikoitu aiempaa enemmän alaikäisiltä. Roadman-kulttuuriin liitetään myös kalliit, tietyn merkkiset vaatteet ja erilaiset rap-musiikin alalajit, kuten [[Drill (musiikki)|drill]] ja [[Trap (musiikki)|trap]].<ref name=":47" /> On esitetty arvioita, että sen syntymiseen Suomessa on vaikuttanut enemmän epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka kuin osattomuus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20020858|nimeke=Aleksis Salusjärven kolumni: Roadmanien myötä nuoriso on taas pilalla, ja tälläkin kertaa se pitää osittain paikkansa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-03-10|viitattu=2023-03-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Marraskuussa 2020 muun muassa ''[[Helsingin Sanomat]]'' ja ''Yleisradio'' uutisoivat nuorten häiriökäyttäytymisestä, rikollisuudesta ja siitä, että [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] liikkuu 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta.<ref name=":16">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11641499|nimeke=Sisäministeri Ohisalo: Asiantuntijoiden mukaan Helsingin rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia – “Huolestuttava kehitys, johon monien viranomaisten yhteistyöllä pyritään puuttumaan”|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-11-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tuolloisen sisäministeri [[Maria Ohisalo|Maria Ohisalon]] ja asiantuntijoiden mukaan kyseiset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia.<ref name=":16" /> ''Iltalehti'' uutisoi, että kyseiset ulkomaalaistaustaiset jenginuoret ovat iältään 13–20-vuotiaita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ebfc1b57-d081-45e1-a2be-8d4e7135fe23|nimeke=Halla-aho syytti Suomea ”Ruotsin virheiden” toistamisesta – jengitutkija Malmöstä listaa asiat, jotka maassa olisi pitänyt tehdä toisin|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":17">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ebfc1b57-d081-45e1-a2be-8d4e7135fe23|nimeke=Halla-aho syytti Suomea ”Ruotsin virheiden” toistamisesta – jengitutkija Malmöstä listaa asiat, jotka maassa olisi pitänyt tehdä toisin|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Nuorista tekee ''Helsingin Sanomien'' ja ''Iltalehden'' mukaan erityisen vaarallisia se, että heillä on taipumus käyttää väkivaltaa ikätovereitaan kohtaan.<ref name=":17" /> Toisinaan väkivaltaan sisältyy myös teräaseiden käyttöä, kuten Vallilan puukotuksessa syksyllä 2020.<ref name=":17" /> Puukotus johti uhrin kuolemaan ja herätti laajaa huomiota Suomessa syksyllä 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11629905|nimeke=Poliisi Vallilan henkirikoksesta: Huumeet tapauksen taustalla, epäillyt ja uhri tiesivät toisensa – asianajaja: 16-vuotias hyvin pahoillaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006708638.html|nimeke=HS Helsinki {{!}} Vallilan puukotus järkytti naapurustoa, sillä epäiltyjen nuorta ikää on vaikea sulattaa: ”Minkälaisista perheistä nämä nuoret ovat tulleet?”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-11-02|viitattu=2020-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tilastokeskuksen mukaan alaikäisten ryöstöissä ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11696370|nimeke="Mulle ei ole käynyt mitään, mutta monelle muulle on", kommentoi teini-ikäinen menoa Helsingin keskustassa – jo lähes 50 alaikäistä epäiltynä henkirikoksesta tänä vuonna|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-12-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Maaliskuussa 2021 tiedotusvälineissä huomiota herätti törkeä pahoinpitely Helsingin [[Pikku Huopalahti|Pikku Huopalahdessa]], josta epäiltiin 15 pääosin ulkomaalaistaustaista ja 1990-luvun lopulla syntynyttä nuorta miestä. Pahoinpitelyssä 18-vuotiasta miestä puukotettiin jalkaan ja 16-vuotiasta poikaa hakattiin pesäpallomailalla sekä lyötiin ja potkittiin. Poliisi takavarikoi epäiltyjen autoista useita pesäpallomailoja, kaksi viidakkoveistä, muita teräaseita ja ampuma-aseen. Osa paikalla olleista 16-vuotiaan kavereista pääsi karkuun. 16-vuotiaalta uhrilta ryöstettiin myös matkapuhelin. Poliisin mukaan osalla rikoksista epäillyistä miehistä on väkivaltarikos- ja huumausainerikostaustaa. Tapauksen motiivin selvittäminen on ollut haastavaa, koska epäillyt eivät ole halunneet puhua poliisille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11908218|nimeke=Poliisi epäilee nyt 15:tä nuorta miestä 16-vuotiaan ja 18-vuotiaan törkeästä pahoinpitelystä Pikku Huopalahdessa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-04-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Huhtikuussa 2021 [[Helsingin päärautatieasema|Helsingin rautatieasemalla]] tapettiin yhdeksän hengen joukkotappelun seurauksena mies.<ref name=":31">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/63bb0b34-4c8e-430b-b23a-88090e973a46|nimeke=Alaikäisten joukkoa epäillään 24-vuotiaan miehen taposta Helsingin rautatieasemalla|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2021-04-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tappelun osapuolet olivat poliisin mukaan pääosin ulkomaalaistaustaisia.<ref name=":31" /> Teosta epäiltiin kuutta 16–17-vuotiasta nuorta.<ref name=":31" /> Tutkinnanjohtajan mukaan teossa oli silmiinpistävää, että väkivallan käytölle ei ole mitään silmiinpistävää motiivia.<ref name=":31" /> Tutkinnanjohtaja kertoi myös, että ulkomaalaistaustaiset kantavat hänen kokemuksensa mukaan muuta väestöä enemmän aseita ja käyttävät niitä herkemmin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11898394|nimeke="Puukolla ei saa roolia tai respectiä", sanoo Matti, 17 – Seurasimme onko Helsingin nuorten yössä väkivaltaa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-04-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Rikos herätti laajaa huomita mediassa.<ref name=":31" /><ref name=":32">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11892920|nimeke=24-vuotias puukotettiin kuoliaaksi Helsingin päärautatieasemalla – Ylen tapahtumapaikalla haastattelemat kaupunkilaiset toivovat alueelle lisää poliiseja|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-04-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007930076.html|nimeke=Rikosepäilyt {{!}} Alaikäisiä epäillään taposta: 24-vuotias kuoli joukkotappelun jälkeen Helsingin päärautatieasemalla – Poliisi: Teräaseet vaikuttavat yleistyneen nuorilla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-04-20|viitattu=2021-04-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007930037.html|nimeke=Helsingin rautatieaseman operaatio: Alaikäisiä henkilöitä epäillään 24-vuotiaan uhrin taposta|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2021-04-20|viitattu=2021-04-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yleisradion haastatteluissa kaupunkilaiset toivoivat rautatieaseman alueelle lisää partiopoliiseja.<ref name=":32" />
 
Loppukesällä Vantaalla tapahtuneessa katujengien välisessä yhteenotossa loukkaantui vakavasti yksi katujengeihin liittyvä henkilö. Espoossa taas sivullisen ihmisen asuntoon lensi luoti, kun katujengeihin liittyvät henkilöt käyttivät asetta kerrostalon pihalla.<ref name=":47" /> Lisäksi elokuussa Vantaalla tapahtui kaksi murhan yritystä, joista poliisi epäili kolmea parikymppistä miestä. Poliisin mukaan espoolaiseen L-City-katujengiin ja helsinkiläiseen numeroa 47 tunnuksenaan käyttävään Kurdish Mafia -jengiin liittyvät henkilöt ampuivat toisiaan kohti. Ammuskelu tapahtui [[Leinelä|Leinelässä]]. Todennäköisin syin murhan yrityksestä vangittiin 22-vuotias helsinkiläisjengin johtohahmo, räppäri [[Milan Jaff]]. Lisäksi vangittuina olivat 19-vuotias espoolaiseen L-City-jengiin liittyvä räppäri sekä 24-vuotias useista rikoksista aiemmin tuomittu espoolaisjengiin kytkeytyvä mies. Murhan yrityksestä epäillyllä L-City-jengin 24-vuotiaalla jäsenellä oli yhteyksiä Mantaqa-rikollisjengiin.<ref name=":48">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12478916|nimeke=Yle selvitti espoolaisen katujengin taustat: Murhan yrityksestä epäillyllä 24-vuotiaalla yhteys Mantaqaan|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-06-06|viitattu=2022-06-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
▲Lokakuussa 2021 [[Helsingin poliisilaitos|Helsingin poliisilaitoksen]] rikostutkintayksikön johtaja Markku Heinikari totesi, että suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa, eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet ulkomailla. Vajaaseen kymmeneen jengiin kuuluu arviolta sata noin 20-vuotiasta miestä, mutta myös alaikäisiä. Katujengien toiminta oli muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan syksyn 2021 aikana, sillä vuosina 2020–2021 nuorten teräaseiden käyttö oli lisääntynyt. Lisäksi katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikutti Heinikarin näkemyksen mukaan alentuneen selvästi, ja syyskesän 2021 aikana pääkaupunkiseudulla tapahtui useita ampumistapauksia, joista oli sivullisillekin vaaraa. Jengit ovat osallisina myös tiettyjen asuinalueiden huumekaupassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12140805|nimeke=Parikymppisten miesten katujengien toiminta kovenee pääkaupunkiseudulla – Poliisi: Useita ampumistapauksia, joista vaaraa myös sivullisille|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-10-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Samaan ilmiöön liittyi myös tapaus, jossa poliisi kertoi ottaneensa saman vuoden lokakuun alussa kiinni kymmenen ihmistä vakavan väkivallanteon estämiseksi. Poliisi vangitsi kaksi noin 20-vuotiasta miestä, koska heitä epäiltiin törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja törkeästä ryöstöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12144618|nimeke=Katujengiläiset suunnittelivat väkivaltaa Helsingin Kaivohuoneella – poliisi otti 10 kiinni, kaksi vangittu|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-10-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Joukkotappelun oli määrä tapahtua rap-keikalla ravintola [[Kaivohuone]]ella.<ref name=":47" /> Teon oli määrä kohdistua edellä mainittuun 19-vuotiaaseen espoolaiseen L-City-jengiin liittyvään räppäriin.<ref name=":48" /> Kyseessä oli merkittävin katujengeihin liittyvä tapaus, jonka poliisi on Suomessa estänyt. Yhtä kiinniotettua epäiltiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun lisäksi myös törkeästä ryöstöstä, ampuma-aserikoksesta sekä törkeästä pahoinpitelystä. Hän on rap-muusikko. Hänen rikoshistoriansa on pitkä ja hän on järjestänyt sosiaalisessa mediassa suorana lähetyksenä rikollisia tempauksia. Lisäksi miestä vastaan on aiemmin nostettu syyte törkeästä lapsenraiskauksesta ja raiskauksesta.<ref name=":47" /> Syyskuussa 2021 hän ampui lapsuudenkaveriaan niskaan autossa Espoossa aiheuttaen uhrille [[Neliraajahalvaus|neliraajahalvauksen]].<ref name=":48" /> Tammikuussa 2022 hänet vangittiin, kun poliisi vangitsi kaksi kolmesta Kaivohuoneen tapaukseen liittyvistä henkilöistä. Tuolloin heidän epäiltiin ampuneen Espoossa useita laukauksia kohti omakotitaloa, jossa oli kotijuhlat käynnissä. Sisällä oli nuoria ja myös toisen jengin jäseniä, jotka olivat vaarassa. Kaivohuoneelle suunniteltu väkivaltarikos ei ollut ensimmäinen kerta, kun muusikko pyrki olemaan väkivaltainen toista rap-muusikkoa kohtaan. Alkuvuonna 2020 Helsinkiin saapui keikkailemaan yhdysvaltalainen rap-muusikko. Tammikuussa 2022 vangittu muusikko uhosi sosiaalisessa mediassa käyvänsä kadulla yhdysvaltalaisen kimppuun, mikäli näkisi tämän Helsingissä. Mies sai vihiä, että yhdysvaltalainen liikkuisi Helsingin keskustassa. Hän suuntasi keskustaan ja video kaiken suorana lähetyksenä [[Instagram]]-sivullaan. Hän luuli löytäneensä yhdysvaltalaisen miehen ja kävi hänen kimppuunsa. Pahoinpitelyn kohteeksi joutui kuitenkin väärä henkilö, paikallinen nuori. Uhri oli kavereidensa kanssa kuvaamassa sosiaaliseen mediaan videota, jossa hän esittää yhdysvaltalaismuusikkoa. Tekijä sai ehdollista [[Vankeus|vankeutta]].<ref name=":47" />
 
Loppuvuonna 2021 Ruotsin maahanmuuttajajengejä tutkinut [[Sveriges Television|Ruotsin yleisradion SVT]]:n tutkiva rikos- ja oikeustoimittaja Diamant Salihu totesi, että Suomessa ilmenneet gangstaräppäreiden ja rikollisuuden yhteydet, Suomen poliisin tekemät kiinniotot yökerhossa vakavan väkivallanteon ehkäisemiseksi, Suomen ulkomaalaistaustaiset katujengit ja rikollisryhmä Mantaqa ovat varoitusmerkkejä siitä, että Suomi voi olla tiellä kohti samanlaista [[Maahanmuuttajat Ruotsissa#Rikollisuus|maahanmuuttajarikollisuuden aaltoa kuin Ruotsi]]. Salihu katsoi, että Suomessa kannattaa ryhtyä välittömästi toimiin maahanmuuttajarikollisuuden ehkäisemiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12181555|nimeke=Näin sai alkunsa Tukholman pahin jengisota – toimittaja selvitti verisen konfliktin taustat ja toteaa Suomen kehityksessä näkyvän varoitusmerkkejä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2021-11-16|viitattu=2021-11-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
▲Tammikuussa 2022 pääkaupunkiseudulla toimi vajaat kymmenen katujengiä, ja niissä keskeisiä henkilöitä oli satakunta. Valtaosa heistä oli ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä ja mukana oli myös alaikäisiä. Poliisin tutkinnassa oli tuolloin useita katujengeihin liittyviä törkeitä väkivaltarikoksia sekä ampumistapauksia, joissa vaarassa on ollut myös sivullisia.<ref name=":47" /> Saman vuoden lopussa sisäministeri [[Krista Mikkonen]] totesi, että jengeissä on aikaisempaa enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hän nosti rikollisuuden kasvun syyksi muun muassa poliisin liian pienet voimavarat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-12683313|nimeke=Sisäministeri Krista Mikkonen haluaa Suomeen 700 uutta poliisia – "Suomessa on kymmenkunta katujengiä"|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-12-03|viitattu=2022-12-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> maaliskuussa 2023 poliisi totesi, että katujengejä on noin kymmenen.<ref name=":55">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009440987.html|nimeke=Katujengit {{!}} Katujengit aiheuttaneet uusia ongelmia vankiloissa: Turvallisuuden kannalta ”äärimmäisen haastavaa”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-03-12|viitattu=2023-03-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Samaan aikaan ''Yleisradio'' haastatteli neljää katujengiläisten lähipiiriin kuuluvaa tai niiden liikkeitä seuraavaa nuorta, joiden mukaan Suomen katujengeissä on kyse ”Ruotsin meiningin larppaamisesta”, eli sen kopioimisesta ja siihen eläytymisestä. Ruotsissa surmattiin tuolloin ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Surmissa oli usein kyse rikollisjengien välisistä alueriidoista tai yhteenotoista. Joukko pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria pyrkii luomaan niin sanottua biiffiä eli erimielisyyttä eri kaupunginosien välille. Mallia on otettu Ruotsin lisäksi Yhdysvalloista, jossa eri kaupunginosien katujengien ja räppäreiden välillä on raakaa väkivaltaa ja jopa tappoja sekä murhia. Yleisradion tietojen mukaan Kaivohuoneelle suunnitellussa joukkotappelussa oli kyse nimenomaan niin sanottujen blockien eli kaupunginosien jengien ja räppäreiden välisestä riidasta. Se alkoi alun perin sosiaalisessa mediassa ja ryöstäytyi käsistä vuoden 2021 loppusyksyllä. Poliisi havaitsi kuitenkin tilanteen vakavoitumisen syksyn kynnyksellä ja aloitti salaisen tiedonhankinnan rikosten ennaltaehkäisemiseksi.<ref name=":47" /> Kun Helsingin käräjäoikeus oli antanut alkukesällä 2022 kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen niin sanotussa katujengijutussa, Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan, että ei ole sattumaa, että tuomituilla jengiläisillä on maahanmuuttajatausta ja että he ihannoivat väkivaltaista gangsta rap -kulttuuria, jossa eri jengit käyvät ikään kuin sotaa toisiaan vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008857105.html|nimeke=Pääkirjoitus {{!}} Gangsta rap -kulttuurissa väkivallalla haetaan kunnioitusta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-06-02|viitattu=2022-06-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Kun helsinkiläisjengi Kurdish Mafian ja espoolaisen L-Cityn väkivaltaisia yhteenottoja käsiteltiin oikeudessa lokakuussa 2022, [[Vantaan käräjäoikeus|Vantaan käräjäoikeuteen]] tehtiin [[Pommi-isku|pommiuhkaus]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009131830.html|nimeke=Pommiuhka Milan Jaffin jengikäräjillä – poliisin raskasta kalustoa paikalla|tekijä=Niko Ranta, Sanni Mattila|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2022-10-13|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Samana päivänä Helsingin käräjäoikeus antoi tuomion laajasta huumausainerikoskokonaisuudesta, johon liittyivät Mantaqa-jengi sekä [[Katiska-juttu|Katiska-vyyhtiin]] sotkeutuneita henkilöitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/74-20001228|nimeke=Mantaqa-jengi, lakimies ja Katiska-vyyhdin tekijä syytettyinä kuuden miljoonan euron huumejutussa – oikeus antaa tänään tuomion|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-10-13|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
====== Satudarah, Mantaqa ja Kurdish Mafia ======
Vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten [[rikollisjengi]]en ja jengiläisten määrän odotettiin kasvavan tulevaisuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11628964|nimeke=Vartijat kertovat Ylelle rikollisjengien kasvavasta vallasta Suomen vankiloissa: Pyrkyrit pahoinpitelevät jengipomojen puolesta, siivoavat sellit ja antavat hierontoja|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Keskusrikospoliisin järjestäytyneen rikollisuuden tiedusteluyksikön johtaja Christer Ahlgren totesi vuonna 2022, että järjestäytynyt rikollisuus ottaa Suomen yhteiskunnasta koko ajan kovempaa otetta. Suomessa toimii myös sukulaisuuden ja etnisen taustan ympärille syntyneitä, rikollista toimintaa harjoittavia klaaneja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12668870|nimeke=KRP:n tiedustelutiedot: Ukrainalle toimitettuja aseita on päätynyt rikollisten käsissä takaisin Suomeen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-10-30|viitattu=2022-10-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Yksi Suomessa toimivista ulkomaalaistaustaisten jengeistä on [[Satudarah]]. Vuonna 2021 poliisi alkoi epäillä, että Suomessa toimii myös toinen ulkomaalaistaustaisten järjestäytynyt rikollisryhmä [[Mantaqa]] (suom. 'reviiri').<ref name=":43">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12133334|nimeke=Tällainen on uusi järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi epäilty Mantaqa: rahanpesua, huumekauppaa, viranomaisten röyhkeää uhkailua|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-10-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ryhmän päätekijöiksi epäillään kolmea veljestä, jotka ovat syntyneet Lähi-idässä.<ref name=":43" /> Keskusrikospoliisin mukaan ryhmän jäseniä yhdistää kieli ja kulttuuri.<ref name=":43" /> Mantaqaan kuuluu noin 20–30 jäsentä.<ref name=":44" /> Johtavassa asemassa olevia henkilöitä on 4–5.<ref name=":44" /> Osa heistä on veljeksiä keskenään.<ref name=":44">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mantaqa-jengi-uhka-vankiloiden-turvallisuudelle-monikulttuurinen-rikollisryhma-on-erittain-viranomaisvastainen-aggressiivisuus-on-ennennakematonta/8318036|nimeke=Mantaqa-jengi uhka vankiloiden turvallisuudelle – monikulttuurinen rikollisryhmä on erittäin viranomaisvastainen: "Aggressiivisuus on ennennäkemätöntä"|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2021-12-22|viitattu=2021-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Mantaqa on syyllistynyt rahanpesuun, huumekauppaan ja viranomaisten röyhkeään uhkailuun.<ref name=":43" /> Keskusrikospoliisi pitää Mantaqaa järjestäytyneenä rikollisryhmänä, mutta oikeudessa tätä kantaa ei ole vielä virallistettu.<ref name=":43" /> Ryhmän väkivaltaisuus kiinnitti poliisin huomion.<ref name=":45">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12241453|nimeke=Uuden Mantaqa-jengin päätekijöille tuntuvat vankeustuomiot – parikymppiset miehet pyörittivät huumekauppaa ja pesivät rahat autokorjaamon kautta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2021-12-21|viitattu=2021-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Poliisin tiedustelutietojen mukaan Mantaqaan liittyvät henkilöt ovat aiemmin käyttäneet ryhmästä nimiä Mandem ja Soldiers of last generation.<ref name=":43" /> Osa ryhmän toiminnassa mukana olevista on ollut mukana aiemmin Satudarah MC:ssä.<ref name=":44" /> Ryhmän jäsenten toiminta on ollut poikkeuksellisen röyhkeää poliisia ja muita viranomaisia kohtaan.<ref name=":43" /> Kun poliisi takavarikoi yhden Mantaqan jäsenen kotoa 75 000 euroa käteistä, rahoja yritettiin saada takaisin uhkailemalla poliisia.<ref name=":43" /> Poliisille soiteltiin useita kertoja ja häntä vaadittiin palauttamaan rahat, tai poliisille kävisi huonosti.<ref name=":43" /> Tuolloin poliisi epäili, että Mantaqa toi Suomeen huumeita yli kuuden miljoonan arvosta.<ref name=":46" /> Sen epäiltiin ottaneen vastaan yhdeksän kiloa kokaiinia, kilon amfetamiinia ja 5 000 [[Buprenorfiini|Subutex]]-tablettia, joista osa takavarikoitiin.<ref name=":46" /> Esitutkinnan aikana takavarikkoon päätyi yhteensä noin kilon kokaiinia ja noin 25 kiloa amfetamiinia sekä noin 3 500 Subutex-tablettia.<ref name=":46">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12133503|nimeke=Mantaqa-jengi mukana suuressa huumekauppavyyhdissä: Suomeen tuotiin huumeita yli kuuden miljoonan arvosta, epäilee poliisi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2021-10-08|viitattu=2021-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lisäksi poliisi takavarikoi useita ampuma-aseita, joista osa oli [[sarjatuliase]]ita. Takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo oli yli 750 000 euroa.<ref name=":46" />
 
Joulukuussa 2021 [[Mantaqa]]n johtajaveljekset saivat ankarat vankeustuomiot. Tuolloin 29-vuotias Jafar al-Maseudi tuomittiin 11 vuoden vankeusrangaistukseen seitsemästä törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta. 28-vuotias Ahmad al-Maseudi tuomittiin yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta ja törkeästä rahanpesusta. 26-vuotias Husein al-Maseudi tuomittiin yhdeksän vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä rahanpesusta, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja ryöstön yrityksestä. Lisäksi veljesten kanssa yhteistyössä ollut 24-vuotias Jesse Robert Shipley sai seitsemän vuoden vankeustuomion kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta.<ref name=":45"/> Thanh Ha Vu tuomittiin puolestaan kahdesta törkeästä huumerikoksesta kolmen vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008492200.html|nimeke=Oikeudenkäynnit {{!}} Kolme veljestä tuomittiin päätekijöinä Mantaqa-jengiläisten huumeoikeudenkäynnissä – rikollista rahaa sotkettiin autokorjaamon liiketoimintaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-12-21|viitattu=2021-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Suomeen salakuljetettua marihuanaa jäi viranomaisten haltuun yli 2 miljoonan euron edestä. Mantaqa-ryhmän arvioidaan vastaanottaneen yhteensä noin 185 kiloa kannabista. Ryhmä on hallinnoinut maahantuontia sekä vastaanottanut ja levittänyt huumausaineita Suomessa. Rahat pestiin pääosin samalla kaavalla. Jafar Al-Maseudin omistamalle autokorjaamolle oli ilmoitettu korjaustöitä, joita ei todellisuudessa tehty. Lisäksi tuomitut väittivät osaa rahoista rahapeleistä voitetuiksi. Tuomitut olivat ostaneet muun muassa autoja, veneitä ja luksusmerkkituotteita. Esitutkinnassa [[vakuustakavarikko]]on asetettiin omaisuutta noin 150 000 euron arvosta. Kaikkiaan rikoksista langetettiin tuomiot 26 henkilölle.<ref name=":45"/>
 
Mantaqa on heikentänyt vankiloiden turvallisuutta Suomessa syksystä 2021 alkaen. Mantaqa muun muassa uhkaa valtasuhteita ja turvallisuutta vankiloissa. Kaikista vankiloista, joihin on sijoitettu Mantaqan jäseniä on ilmennyt vihamielisyyttä ja uhkaa vankiloiden henkilökuntaa kohtaan ennennäkemättömällä tavalla. He ovat aiheuttaneet vakavia järjestyshäiriöitä vankiloissa, ja erään [[vankila]]n työntekijä on kohdannut väkivaltaa vapaa-ajallaankin. Poliisin kokemusten mukaan tilanteet Mantaqan ja viranomaisten välillä ovat aina kireitä ja Mantaqa tahallisesti hankaloittaa tilanteita. Jengiläiset ovat aiheuttaneet ongelmia myös [[oikeusistunto]]jen aikana merkittävissäkin määrin. Istuntoihin on jouduttu pyytämään lisävoimia turvaamaan oikeudenkäyntien kulkua. Jengin ydinhenkilöiden vaikutusvalta vankiloissa on erittäin merkittävää.<ref name=":44"/>
 
Helsingin käräjäoikeus määritteli helsinkiläisen Kurdish Mafia -jengin järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi toukokuun 2022 lopussa antamassaan tuomiossa.<ref name=":48" />
 
===== Joukkotappelut =====
2000-luvulla Suomessa on käyty joitakin joukkotappeluita, joissa iso osa tappelijoista on nuoria maahanmuuttajia. Eräs ensimmäisistä tällaisista suurta huomiota saaneista joukkotappeluista oli vuonna 2010 Linnanmäen huvipuiston 60-vuotispäivillä sattunut tapaus, johon poliisin mukaan otti osaa 150 nuorta, iältään 10–20-vuotiaita ja liki 30-vuotiaita [[Suomen somalit|somaleja]] ja [[Suomen kurdit|kurdeja]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/207143/Epailty+Linnanmaen+joukkotappelu+alkoi+Kieputtimen+jonosta|nimeke=Epäilty: Linnanmäen joukkotappelu alkoi Kieputtimen jonosta|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2011-03-23|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000286494.html|nimeke=Iso joukkotappelu Linnanmäellä - huvipuisto suljettu, "tilanne kaoottinen"|julkaisu=Ilta Sanomat|ajankohta=2010-06-06|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/linnanmaen_joukkotappelun_karajat_kayntiin/5330202|nimeke=Linnanmäen joukkotappelun käräjät käyntiin|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Silminnäkijän mukaan tappeluun otti osaa myös [[Suomen romanit|romaneja]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/linnanmaella-joukkotappelu-huvipuisto-suljettiin-etuajassa/1851266|nimeke=Linnanmäellä joukkotappelu - huvipuisto suljettiin etuajassa|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2010-06-06|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yksi nuorista harrasti [[Thainyrkkeily|thainyrkkeilyä]] SM-tasolla ja potkaisi [[Raskaus|raskaana olevaa]] naista vatsaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/linnanmaen-joukkotappelu-voi-vieda-thainyrkkeijan/2455224|nimeke=Linnanmäen joukkotappelu voi viedä thainyrkkeijän lisenssin|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Linnanmäellä oli alkaa jo aikaisemmin samana päivänä toinen joukkotappelu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/linnanmaki_suljettiin_joukkotappelun_vuoksi/5575920|nimeke=Linnanmäki suljettiin joukkotappelun vuoksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Poliisi tutki sen johdosta kahta pahoinpitelyä, jossa tekijöinä oli kymmenkunta 4–14-vuotiasta somalialaista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201006070105256|nimeke=Linnanmäellä kahakoitiin kahdesti - 7-vuotiaskin pahoinpideltiin|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ''Helsingin Sanomat'' uutisoi, että illan tappelu oli tuolloin viime vuosien suurimpia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002603189.html|nimeke=Tausta {{!}} Linnanmäen joukkotappelu viime vuosien suurin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2013-01-02|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Syyskuussa 2013 Turun kauppatorilla käytiin raaka joukkotappelu keskellä iltapäivää.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/539274/Maahanmuuttajien+joukkotappelu+torilla++ivasivat+toistensa+suomen+kielen+taitoa|nimeke=Maahanmuuttajien joukkotappelu torilla – ivasivat toistensa suomen kielen taitoa|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2013-09-25|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kymmenet maahanmuuttajanuoret potkivat ja löivät toisiaan.<ref name=":7" /> Paikalla tehtiin myös puukotus, ja silminnäkijän mukaan kaksi henkeä sai teräasevammoja.<ref name=":7" /> Toinen heistä pakeni.<ref name=":7" /> Paikalta pakeni myös muita osallisia.<ref name=":7" /> Poliisi otti kiinni kolme 1990-luvulla syntynyttä henkilöä.<ref name=":7" /> Nuorimmat osalliset olivat yläkouluikäisiä ja vanhimmat nuoria aikuisia.<ref name=":7" /> Silminnäkijä tunnisti osan nujakoitsijoista kurdeiksi.<ref name=":7" />
 
Keväällä 2016 useat nuoret saivat vammoja, kun maahanmuuttajien jalkapallo-ottelu kärjistyi joukkotappeluksi [[Loimaa|Loimaalla]] Varsinais-Suomessa.<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://www.satakunnankansa.fi/a/13755397|nimeke=Jalkapallo-ottelusta tuli joukkotappelu Loimaalla|julkaisu=www.satakunnankansa.fi|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Loimaan evankelisella opistolla majoittuneet turvapaikanhakijat olivat lähteneet pelaamaan jalkapalloa Hirvihovin palloiluhalliin, jossa tappelu syntyi.<ref name=":8" /> Poliisin mukaan tappeluun osallistui arviolta kymmeniä nuoria vaihtopenkin ja katsomonkin puolelta<ref name=":8" />. Nyrkkien lisäksi lyömiseen käytettiin tuoleja ja muita astaloita.<ref name=":8" /> Poliisi tutki tapausta useana pahoinpitelynä.<ref name=":8" />
 
Keväällä 2017 poliisi epäili, että 15–20 maahanmuuttajaa otti osaa joukkotappeluun Lahden keskustassa Kauppatorilla.<ref name=":9">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201704292200115323|nimeke=Poliisi epäilee: 15-20 maahanmuuttajan joukkotappelu Lahden ytimessä - "nyrkkejä, vyötä ja puhetta puukosta"|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Poliisin tietojen mukaan tappelussa käytettiin nyrkkejä, vyötä ja mahdollisesti puukkoa.<ref name=":9" /> Poliisi meni paikalle usean partion voimin, ja poliisien saapuessa tappelijat lähtivät juoksemaan karkuun.<ref name=":9" /> Poliisi sai kiinni heistä kolme.<ref name=":9" />
 
Elokuussa 2017 Helsingin Kalliossa oli usean hengen tappelu, jossa muun muassa yritettiin ajaa autolla jalkakäytävälle ja ihmisen päälle.<ref name=":10">{{Verkkoviite|osoite=https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1350292|nimeke=Katso video: Kalliossa suurhälytys illalla – joukkotappelua taltuttamassa kymmenkunta hälytysajoneuvoa, puukko heilui|julkaisu=Länsiväylä|ajankohta=2019-01-04|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Länsiväylä uutisoi, että samalla seudulla on ollut ennenkin vastaavia joukkotappeluita.<ref name=":10" /> Myös vuoden 2019 tammikuussa paikalla oli joukkotappelu, jonka kaikki osalliset olivat ulkomaan kansalaisia.<ref name=":10" />
 
Heinäkuussa 2020 Helsingissä ravintola Kaivohuoneen edessä käytiin ulkomaalaistaustaisten miesten joukkotappelu, jossa kuoli yksi henkilö.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11468377|nimeke=Nuori mies kuoli ravintola Kaivohuoneen edustalla tapahtuneen pahoinpitelyn seurauksena – poliisi julkaisi kuvat joukkotappelun epäillyistä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-07-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Syksyllä 2020 julkista keskustelua herätti muun muassa Vantaalla ja Tampereella ilmennyt [[kouluväkivalta]].<ref name=":15">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11589143|nimeke=Kostoreissuja, hoitoa vaativia vammoja, kiristystä, joukkotappeluvideoita – Yle selvitti, millaista kouluväkivalta on suuressa lähiössä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-10-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tampereella väkivaltaa ja riitoja on ilmennyt myös eri nuorisoporukoiden välillä.<ref name=":15" /> Poliisin mukaan varsinaisia jengejä on vaikea osoittaa, mutta nuorten ryhmiä voi yhdistää etninen tai kielellinen tausta tai aate.<ref name=":15" /> Poliisin mukaan nuorisoporukoiden väkivallanteoissa on ollut tekijöinä myös maahanmuuttajia.<ref name=":15" />
 
Heinäkuussa 2021 Turussa [[Jethro Rostedt|Jethro Rostedtin]] omistamassa Studio-yökerhossa käytiin joukkotappelu, jota rauhoittamaan saapui useita partioita.<ref name=":36">{{Verkkoviite|osoite=https://hymy.fi/uutiset/joukkotappelu-jethron-yokerhossa-ulkomaalaiset-ryhmat-aiheuttivat-mikaan-maara-portsareita-ei-olisi-riittanyt/|nimeke=Joukkotappelu Jethron yökerhossa: "Ulkomaalaiset ryhmät aiheuttivat, mikään määrä portsareita ei olisi riittänyt"|julkaisu=Hymy|ajankohta=2021-07-11|viitattu=2021-08-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Rostedtin mukaan ulkomaalaistaustaiset ryhmät aiheuttivat joukkotappelun, minkä estämiseksi mikään määrä järjestyksenvalvojia ei olisi riittänyt.<ref name=":36" /> Hänen mukaansa väkivaltaa kohdistettiin myös yökerhon henkilökuntaan.<ref name=":36" /> Tappelun johdosta ravintola päätettiin tyhjentää ennen aikojaan.<ref name=":36" /> Poliisin mukaan tappeluun osallistui noin 10–20 henkilöä, joilla oli teräaseita.<ref name=":37">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12036470|nimeke=Turun ravintolajoukkotappelun tutkinta on edistynyt – muutamia tappeluun osallistuneita tunnistettu|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-08-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":38">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7f33412-67f0-4d36-a808-e81f583f3dda|nimeke=Poliisi kertoo uutta tietoa joukkotappelusta, joka aiheutti Makwan Amirkhanin ja Jethro Rostedtin sanasodan|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2021-08-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Henkilökunnan arvion mukaan tappeluun osallistui 20–30 henkeä.<ref name=":38" /> Tapausta tutkittiin rikosnimikkeillä pahoinpitely, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen ja vahingonteko.<ref name=":38" /> Ravintolan omaisuutta rikkoutui joukkotappelussa, mutta kukaan ei loukkaantunut tapahtuneessa vakavasti.<ref name=":38" /> Joukkotappelussa arveltiin olleen kyse kahden tai sitä useamman eri ryhmän välienselvittelystä.<ref name=":38" /> Pahoinpitelyjä epäiltiin tapahtuneen kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta, mutta heinäkuun loppuun mennessä yhtään henkilöä ei oltu otettu kiinni eikä yhtään asianomistajaa ilmaantunut.<ref name=":37" /> Poliisi tosin tunnisti muutamia tappeluun osallistuneita henkilöitä.<ref name=":37" /> Tapahtuman johdosta vapaaottelija [[Makwan Amirkhani]] julkaisi alatyylisen viestin sosiaalisessa mediassa, jossa hän haukkui Jethro Rostedtia tavalla, jota pidettiin erittäin loukkaavana.<ref name=":39">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4dd90e08-0437-41f5-afcd-01d1a5c5bc68|nimeke=Vapaaottelija Makwan Amirkhani uhkaili ja haukkui Jethro Rostedtia alatyylisesti: Rikosilmoitus tulossa!|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2021-08-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Amirkhani haukkui myös Rostedtin poikaa alatyylisesti.<ref name=":39" /> Lisäksi viestissä oli uhkaus, joka oli osoitettu Jethro Rostedtille.<ref name=":39" /> Poliisi epäili Amirkhania törkeästä kunnianloukkauksesta ja laittomasta uhkauksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/2636d5e2-f843-4959-ab8c-28a5ecc42d58|nimeke=Makwan Amirkhania epäillään törkeästä rikoksesta – solvasi Jethro Rostedtiä härskillä some-viestillä|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2021-08-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Heinäkuussa 2021 Helsingin [[Kontula|Kontulassa]] oli joukkotappelu, jossa puukotettiin uhreja, viillettiin olutpulloilla, lyötiin ja potkittiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009665030.html|nimeke=Tuomiot {{!}} Sisarukset pahoinpitelivät maassa makaavia naisia Kontulassa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-06-19|viitattu=2023-06-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun liittyen poliisia työllistävät eniten muun muassa joukkotappelut ja erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot.<ref name=":11">{{Verkkoviite|osoite=https://asianajajaliitto.fi/2015/12/poliisihallitus-turvapaikanhakijoiden-saapuminen-nakyy-jokaisen-poliisilaitoksen-arjessa/|nimeke=Poliisihallitus: Turvapaikanhakijoiden saapuminen näkyy jokaisen poliisilaitoksen arjessa|julkaisu=Asianajajaliitto|ajankohta=2015-12-07|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Rivi 356 ⟶ 311:
 
===== Terrorismi ja sen uhka =====
 
{{pääartikkeli|[[Terrorismi Suomessa]]}}
Kesällä 2017 Suomessa tehtiin ensimmäinen ääri-islamistinen [[Turun isku 2017|terrori-isku Turussa]], jossa kuoli kaksi ja loukkaantui kymmenen ihmistä. Iskun teki marokkolainen Abderrahman Bouanane, joka oli saapunut suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016. Iskusta alkaen terrorismin uhka on ollut Suomessa kohonnut, eli se on tasolla kaksi neliportaisella asteikolla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.apu.fi/artikkelit/terrorismin-uhka-suomessa-supon-antti-pelttari-kommentoi|nimeke=Terrorismi palasi Eurooppaan – Supon Pelttari: "Suomen uhkakuvat eivät ole muuttuneet"|julkaisu=www.apu.fi|ajankohta=2020-11-10|viitattu=2020-11-13}}</ref>
 
Vuoden 2018 lopussa Suojelupoliisi arvioi, että seuraava terrori-isku Suomessa tehdään Helsingissä tai Turussa.<ref name=":18">{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1251267|nimeke=Lähteet Turkulaiselle: Seuraavan terrori-iskun kohde Suomessa todennäköisesti Turku tai Helsinki|julkaisu=Helsingin Uutiset|ajankohta=2019-01-23|viitattu=2020-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suojelupoliisi on seurannut huolestuneena radikaalin islamismin saamaa kannatusta Suomessa.<ref name=":18" /> Sanomalehti ''[[Turkulainen|Turkulaisen]]'' lähteiden mukaan suurimman uhkan muodostavat yksittäiset henkilöt, jotka eivät ole aiemmin tehneet mitään rikollista eivätkä ole suojelupoliisin tiedossa.<ref name=":18" /> Heitä on vaikea valvoa.<ref name=":18" />
 
Sisäministeriön vuoden 2020 väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa todetaan, että terroristijärjestö [[Isis (järjestö)|ISIS]] pitää Suomea oikeutettuna terrorismin kohdevaltiona, koska Suomi on osa ISIS:n vastaista koalitiota. [[Al-Qaida|Al-Qaidan]] ja al-Sha-baabin toiminta on pääasiassa keskittynyt Aasian ja Afrikan konfliktialueille ja epävakaisiin valtioihin, mutta niiden toiminnan taustalla on kansainvälinen salafi-jihadistinen ideologia. Suomessa terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on 390. Heistä valtaosa kannattaa tai tukee toiminnallaan radikaali-islamistista terrorismia. Syyrian ja Irakin konfliktiin liittyvän vierastaistelijailmiön sekä värväys- ja tukiverkostojen aktivoitumisen myötä terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä yli kaksinkertaistui 2010-luvun aikana Suomessa. Sisäministeriön mukaan ei ole nähtävissä mitään syitä, jotka merkittävästi laskisivat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärää Suomessa. Henkilöiden aiheuttaman uhkan luonne voi kuitenkin muuttua. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärän jatkuva kasvu etenkin vuodesta 2015 alkaen, Turussa elokuussa 2017 tapahtunut terrori-isku sekä monimutkainen Syyrian ja Irakin konflikti osoittavat, että kansainvälisillä tapahtumilla voi olla merkittävä radikalisoiva ja liikkeelle paneva vaikutus Suomenkin turvallisuustilanteeseen. Kansainväliset tapahtumat voivat tietyissä olosuhteissa toimia laukaisevana tekijänä väkivaltaiselle uskonnollisesti tai poliittisesti motivoituneille teoille myös Suomessa.<ref name=":19">{{Verkkoviite|osoite=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162174/SM__2020_08.pdf|nimeke=Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 2020 – Arvio väkivaltaisen ekstremismin tilanteesta Suomessa vuonna 2019 ja kehityksen suunta|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=13.11.2020}}</ref>
 
Joulukuussa 2022 poliisi pääsi terrorismirikoksesta epäillyn 21-vuotiaan miehen jäljille ampuma-aserikostutkinnan yhteydessä ja hänet vangittiin. Hänellä ei ollut rikostaustaa Suomessa ja hän on Espanjan kansalainen. Käräjäoikeus vangitsi hänet epäiltynä kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten. Poliisi aloitti tutukimaan myös epäillyn hallussa ollutta ääri-islamilaista aineistoa. Keskusrikospoliisi tutki epäiltyä terrorismirikosta yhteistyössä suojelupoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Poliisi vaati miestä vangittavaksi lievemmin perustein eli syytä epäillä -perusteisesti. Mies asuu Suomessa ja on toiminut yksin. Mies kiisti syyllistyneensä rikokseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20009682|nimeke=Poliisi pääsi terrorismirikoksesta epäillyn nuoren miehen jäljille ampuma-aserikostutkinnan yhteydessä – vangitulla ei rikostaustaa Suomessa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-12-20|viitattu=2022-12-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
====== Vierastaistelijat ja heidän perheensä ======
Suomesta matkusti vuosien 2012–2016 välisenä aikana yli 80 viranomaisten tunnistamaa vierastaistelijaa Syyriaan. Lukuisia miehiä ja naisia lapsineen pyrki liittymään ISIS:iin ja elämään sen julistamassa ja sittemmin luhistuneessa kalifaatissa. Syyt henkilöiden päätökselle matkustaa ISIS:n tai jonkin muun terroristijärjestön hallitsemalle alueelle ovat pitkälti yksilöllisiä. Osa henkilöistä on kuollut, mutta vuoden 2019 lopulla alueella oli yhä kymmeniä aikuisia ja lapsia. [[Al-Holin pakolaisleiri|Al-Holin leirillä]] Koillis-Syyriassa oli vuoden 2019 lopussa yli kymmenen naista ja yli 30 lasta, joilla oli yhteyksiä Suomeen. Lisäksi joitain miehiä, joilla oli kytköksiä Suomeen oli kiinniotettuna pidätyskeskuksissa. [[Marinin hallitus|Suomen hallitus]] teki 16. joulukuuta 2019 linjauksen, jonka mukaan Suomi pyrkii kotiuttamaan leirillä olevat lapset. Kaksi orpolasta avustettiin Suomeen vuoden 2019 lopussa.<ref name=":19">{{Verkkoviite|osoite=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162174/SM__2020_08.pdf|nimeke=Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 2020 – Arvio väkivaltaisen ekstremismin tilanteesta Suomessa vuonna 2019 ja kehityksen suunta|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=13.11.2020}}</ref>
 
Konfliktialueella oleskelleet ovat eläneet väkivallan keskellä. He ovat altistuneet jopa vuosia äärimmäisen radikalisoivalle ympäristölle, toiminnalle ja propagandalle. Sisäministeriön mukaan uskonnolla perustellun väkivaltaisen ekstremismin tulevaisuuden kehityksen ja ennalta ehkäisyn näkökulmasta huolta aiheuttavat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lapset eli kasvava sukupolvi. Lapset edustavat terroristijärjestöille tulevaisuutta ja ideologista jatkuvuutta. ISIS pitää yli 9-vuotiaita poikia sopivina sotilaskoulutukseen, taistelutoimintaan ja jopa teloituksiin. Alaikäiset tytöt ovat joutuneet naimisiin hyvin nuorina, ja nämä nuoret tytöt ovat myös itse saaneet lapsia. Suomessa viranomaiset ovat yhteistyössä valmistelleet toimintaa, joka edistää lasten integroitumista takaisin yhteiskuntaan. Radikaali-islamististen verkostojen kehitys Suomessa seurailee kansainvälistä tilannetta. Konfliktialueelle lähtijöiden kaltaisesti radikaali-islamistiset verkostot Suomessa ovat sellaisia, että niihin kuuluu ulkomaalaistaustaisia, mutta myös etnisesti suomalaisia. Verkostot käsittävät useita sukupolvia. Avioliittoja solmitaan verkostojen sisällä, mikä voi hankaloittaa radikaali-ideologiasta irtautumista ja voimistaa seuraavien sukupolvien radikalisoitumista. Suomessa toimivilla terroristista toimintaa edistävillä ryhmillä ja verkostoilla on yhteyksiä ulkomaille sekä [[Islamilainen maailma|muslimienemmistöisissä maissa]] että länsimaissa.<ref name=":19" />
Rivi 372 ⟶ 325:
[[Muslimi|Muslimien]] uskonnollisten sääntöjen mukaan ruoaksi käytettävä eläin on teurastettava tietyllä tavalla, jota kutsutaan [[halal]]-teurastukseksi.<ref name=":20">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11742735|nimeke=Poliisi tutkii vakavaa rituaaliteurastuksiin liittyvää eläinsuojelurikosta – epäily: mies teurasti yli tuhat lammasta ilman tainnutusta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Halal tarkoittaa [[Islam|islamissa]] kaikkea sitä, mikä [[Jumala (islam)|Jumalan]] lain, ''[[Šaria|šarian]]'', mukaan on sallittua ja luvallista.<ref name=":21">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/halal-lihan_kysynta_kasvaa_suomessa__suurin_osa_tulee_viela_ulkomailta/8774774|nimeke=Halal-lihan kysyntä kasvaa Suomessa – suurin osa tulee vielä ulkomailta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Osa halal-säännöistä koskee ruokaa.<ref name=":21" /> Suomessa halal-teurastus on laillista, kunhan [[Teurastus|teurastuksessa]] tehtyä eläimen verenlaskua ei tehdä ennen eläimen tainnuttamista.<ref name=":20" /> Osa muslimeista suosii kuitenkin perinteistä halal-menetelmää, jossa eläimen [[Yhteinen päänvaltimo|kaulavaltimot]] avataan sen ollessa vielä [[Tajunta|tajuissaan]].<ref name=":20" /> Tämä menetelmä on [[Suomen eläinsuojelulaki|Suomen eläinsuojelulain]] vastainen.<ref name=":20" /> Suomessa on tullut ilmi tapauksia, joissa lakia ei ole noudatettu.<ref name=":20" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005731551.html|nimeke=Mies teurasti tuotantoeläimiä raa’asti halal-menetelmällä – sai neljä kuukautta ehdollista|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-06-25|viitattu=2021-01-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1318309|nimeke=Eläinlääkäri: Laittomia halal-teurastuksia myös Suomessa – poliitikko penää keskustelua|julkaisu=Helsingin Uutiset|ajankohta=2018-03-05|viitattu=2021-01-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
VuonnaPoliisi 2021on poliisisaanut tutkivihjeitä vakavaamuista javastaavista poikkeuksellisen laajaa halal-teurastuksiin liittyvää rikossarjaa, jossa keski-ikäinen mies oli teurastanut vuosina 2012–2020 jopa 1 800 lammasta Pohjanmaalla ja muualla keskisen Suomen alueella lampaita tainnuttamattarikoksista.<ref name=":20" /><ref name=":25">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11756638|nimeke=Epäily laittomista halal-teurastuksista Pohjanmaalla laajenee – Suomen lammastiloilta eläviä eläimiä kysytään säännöllisesti: "Koin sen painostavaksi ja pelottavaksikin"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pohjanmaan poliisin mukaan toiminta oli suunnitelmallista ja toistuvaa.<ref name=":20" /> Päätekijän epäitiin ostaneen lampaita toisen henkilön nimissä ja teurastaneen niitä laittomasti myyntiin.<ref name=":25" /> Tapausta tutkitaan [[Eläinsuojelurikos|törkeän eläinsuojelurikoksen]] lisäksi ympäristön turmelemisena.<ref name=":20" /> Poliisin mukaan teurasjätteitä ei ole hävitetty asianmukaisesti.<ref name=":20" /> Lisäksi poliisi epäilee lähes kymmentä teurastuksiin liittynyttä lammastilallista avunannosta törkeään eläinsuojelurikokseen.<ref name=":20" /> Poliisi arvioi epäillyn saaneen pimeistä teurastuksistaan vähintään kymmenien tuhansien tai jopa yli sadan tuhannen euron rahallisen hyödyn.<ref name=":20" /> Poliisi on saanut vihjeitä muista vastaavista rikoksista.<ref name=":25" /> ''Yleisradion'' mukaan toisinaan lammastiloilta tiedustellaan, voisiko niiltä ostaa eläimiä itse teurastettavaksi.<ref name=":25" /> Muun muassa [[Vegaaniliitto]] on kritisoinut sitä, että Suomeen saa kuitenkin [[Suomen talous#Ulkomaankauppa|tuoda]] perinteisillä menetelmillä teurastettua halal- ja [[košer]]-lihaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vegaaniliitto.fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot/|nimeke=Eläinten olot - Vegaaniliitto|viitattu=2021-01-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
===== Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen =====
Rivi 401 ⟶ 354:
 
Vuoden 2021 lopulla poliisi havaitsi Suomessa uuden ilmiön, jossa taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä. Määrä on noussut vuoden 2018 kesästä lähtien. Valtaosa Helsingin poliisilaitoksen tutkimista seksuaalirikoksista epäillyistä taksinkuljettajista on kotoisin Lähi-idän, Etelä-Aasian sekä Itä- ja Länsi-Afrikan alueilta. Helsingin poliisin selvitys kattaa törkeät raiskaukset, raiskaukset, raiskauksen yritykset, pakottamiset seksuaaliseen tekoon ja seksuaaliset ahdistelut. Tavallisesti epäillyt seksuaalirikokset on tehty öiseen aikaan joko taksissa, taksin ja kodin välillä tai taksimatkan jälkeen asianomistajan kotona. 23 tapauksen tekijästä yksi oli syntynyt Suomessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12202410|nimeke=Poliisi havainnut ilmiön: Taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä – viimeisin tapaus viime viikonlopulta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2021-11-24|viitattu=2021-11-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Keväällä 2022 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi seitsemän maahanmuuttajataustaista miestä ehdottomaan vankeuteen raiskauksesta. Jokainen tapaus oli erillinen, mutta jokaisella uhrina oli aina sama [[Kehitysvamma|kehitysvammainen]] nainen. Vanhin tekijöistä oli tekohetkellä 52-vuotias, nuorin 23-vuotias. Ensimmäisen kerran nainen raiskattiin joulukuussa 2017, viimeisen kerran helmikuussa 2020. Viisi miehistä raiskasi uhrin kerran, mutta kaksi vastaajaa syyllistyi tekoon kolmesti. Uhrin siskon kerrottua vanhimmalle tekijälle, että asiasta on tehty rikosilmoitus, tekijä suhtautui asiaan huvittuneesti sanoen, ettei poliisi usko uhrin siskoa. Lyhyin tuomio oli 10 kuukautta vankeutta, pisin kaksi ja puoli vuotta. Korvauksia tekijöiden maksettavaksi koitui kullekin joko 2 500 tai 3 000 euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008841822.html|nimeke=Kehitysvammainen nainen joutui seitsemän eri miehen raiskaamaksi Tampereella|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2022-05-25|viitattu=2022-05-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Kesäkuussa 2022 Oulun käräjäoikeus tuomitsi kolme miestä vankeuteen törkeistä seksuaalirikoksista, jotka tehtiin Oulussa saman vuoden helmikuussa. 30-vuotias Achraf Ben Moussa, 28-vuotias Aziz Lachab ja 21-vuotias Nabil Koriba tapasivat kaksi uhriaan kaupungilla, mistä he menivät yhdessä erääseen parkkihalliin juomaan alkoholia. Uhrit päihtyivät huomattavasti. Parkkihallista seurue jatkoi matkaansa erään miehistä tuttavan asunnolle. Asunnossa 21-vuotias Koriba raiskasi voimakkaasti päihtyneen alle 16-vuotiaan uhrin. Raiskauksen jälkeen Achraf Ben Moussa raiskasi uudelleen saman uhrin. Molemmat raiskauksista olivat suojaamattomia. Molemmat miehet tuomittiin viiden vuoden vankeusrangaistuksiin törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi yksi miehistä oli johdattanut alle 18-vuotiaan uhrin toiseen tilaan ja raiskannut hänet. Lachab tuomittiin törkeästä raiskauksesta kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12509961|nimeke=Kolme miestä raiskasi kaksi alaikäistä Oulussa – käräjäoikeus tuomitsi heidät vuosien vankeuteen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-06-23|viitattu=2022-07-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tapauksen jälkeen ''Suomen uutiset'' kritisoi Oulussa vuosina 2019–2021 toteutettua Turvallinen Oulu -hanketta, joka perustettiin Oulun vuoden 2018 seksuaalirikosten sarjan jälkeen. Hankkeen päätavoitteena oli ennalta ehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia Oulussa. Hankkeen budjetti oli 2,6 miljoonaa euroa.<ref name=":50">{{Verkkoviite|osoite=https://www.suomenuutiset.fi/kaksi-tuomittiin-torkeasta-lapsenraiskauksesta-turvallinen-oulu-hanke-ei-nayta-auttaneen/|nimeke=Kaksi tuomittiin törkeästä lapsenraiskauksesta - Turvallinen Oulu -hanke ei näytä auttaneen|tekijä=Jari Leino|julkaisu=Suomen Uutiset|ajankohta=2022-06-16|viitattu=2022-07-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Turvallinen Oulu -hanke sai vuonna 2020 jopa kansainvälistä näkyvyyttä julkaistuaan [[TikTok]]-videon, jota muun muassa [[James Woods]] arvosteli.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11237843|nimeke=Seksuaalikasvatuksen työntekijät tanssivat Tiktok-videolla, jota pilkataan somessa ulkomaita myöten – Hollywood-näyttelijä osallistui ivaamiseen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2020-03-03|viitattu=2022-07-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ''Suomen uutisten'' mukaan osaa hankkeen aineistoja kritisoitiin, sillä niissä keskityttiin enemmän lasten seksualisoimiseen kuin seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan.<ref name=":50" />
 
2022 ''Helsingin Sanomat'' uutisoi, että seksin katukauppa Helsingin kaduilla on afrikkalaisten hallussa. Parittajat ja paritetut ovat yleensä samasta lähtömaasta. Poliisin työstä tekee haastavaa, että parittajat eivät ole aina Suomessa, vaan hoitavat toimintaa etäyhteyksin. Afrikkalaisilla prostituoiduilla saattaa olla esimerkiksi pysyvä oleskelulupa Italiassa, jolloin heidän matkustamisensa Suomeen matkailijoina on helppoa, sillä Schengen-valtion myöntämän oleskeluluvan saanut henkilö voi liikkua vapaasti Schengen-alueella enintään kolmen kuukauden ajan, jos hän täyttää maahantuloedellytykset ja jos hän ei ole kansallisessa maahantulokieltoluettelossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008924061.html|nimeke=HS Helsinki {{!}} Seksin katukauppa on nyt afrikkalaisten hallussa Helsingissä – Poliisin mukaan reviiririidat ovat käytännössä loppuneet|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-08-29|viitattu=2022-08-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
==== Ulkomaalaisten jalkapalloilijoiden seksuaalirikollisuus ====
Kesällä 2022 julkisuutta herätti<ref name=":49">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008883541.html|nimeke=Jalkapallo {{!}} HJK: Jair Silvan sopimus purettu, salasi tuomionsa 12-vuotiaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-06-13|viitattu=2022-07-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hjk-tahti-jair-silvan-salattu-seksuaalirikostuomio-yllatti-seurapomon-hyvin-pettynyt-olo-veikkausliiga-nostaa-rikostaustan-selvittamisen-keskusteluun/8451292|nimeke=HJK-tähti Jair Silvan salattu seksuaalirikostuomio yllätti seurapomon: "Hyvin pettynyt olo" – tapaus voi muuttaa Veikkausliigan käytäntöjä|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2022-06-14|viitattu=2022-07-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/urheilu/3-12491234|nimeke=HJK purki tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä saaneen brasilialaispelaajan sopimuksen – Jair salasi oikeusprosessin seuraltaan|julkaisu=Yle Urheilu|ajankohta=2022-06-13|viitattu=2022-07-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/veikkausliiga/art-2000008883556.html|nimeke=HJK purki tähtipelaaja Jairin sopimuksen – salasi rikostuomionsa seuralta|tekijä=Janne Oivio|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2022-06-13|viitattu=2022-07-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> tapaus, jossa HJK:ta edustanut brasilialainen jalkapalloilija Jair Tavares Silva oli syyllistynyt 12-vuotiaan tytön seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mutta salannut tuomion joukkueeltaan solmiessaan pelaajasopimusta. Hänet oli tuomittu huhtikuussa 2021 seitsemän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistukseen ja maksamaan uhrille 1 500 euroa korvauksia ja valtiolle oikeudenkäyntikulut. Rikos tapahtui vuonna 2016, ja uhri oli kertonut ikänsä Silvalle.<ref name=":49" />
 
Myöhemmin kesällä elokuussa tiedotusvälineissä sai myös paljon huomiota<ref name=":51">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009022580.html|nimeke=Tuomiot {{!}} Jalkapalloilijat raiskasivat alaikäisen tytön kahden päivän juhlinnan päätteeksi Hangossa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-08-23|viitattu=2022-08-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":52">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000009022506.html|nimeke=Jalkapalloilija tuomittiin vankilaan 17-vuotiaan tytön joukkoraiskauksesta – rikos tapahtui Hangossa|tekijä=Sanni Mattila|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2022-08-23|viitattu=2022-08-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamuposti.fi/uutissuomalainen/4803039|nimeke=Poikkeuksellinen tuomio – ulkomaalainen jalkapalloilija tuomittiin 9 vuotta sitten tapahtuneesta 17-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta|julkaisu=Aamuposti|ajankohta=2022-08-23|viitattu=2022-08-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":53">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/10e2e741-5319-4625-a6f1-e92a20a72476|nimeke=Jalkapalloilijat raiskasivat alaikäisen Hangossa|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2022-08-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12589891|nimeke=Nuori nainen joutui seksuaalirikoksen uhriksi Hangossa 9 vuotta sitten – jalkapalloilija tuomittiin tänään törkeästä raiskauksesta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-08-23|viitattu=2022-08-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4803039|nimeke=Poikkeuksellinen tuomio – ulkomaalainen jalkapalloilija tuomittiin 9 vuotta sitten tapahtuneesta 17-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta|julkaisu=Länsiväylä|ajankohta=2022-08-23|viitattu=2022-08-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> törkeä ja nöyryyttävä<ref name=":52" /> raiskaustapaus, joka oli tapahtunut hankolaisessa yksityisasunnossa kesällä 2013. Tässäkin seksuaalirikoksessa tekijöinä oli kaksi jalkapalloilijaa ja uhri alaikäinen, 17-vuotias. Miehet olivat tekoaikaan iältään 19-, 27- ja 29-vuotiaita, ja he edustivat paikallista jalkapalloseuraa. Tuomion mukaan kaksi miehistä oli vuorotellen pitänyt uhria kiinni raiskaten hänet ja estäen hänen pakenemisensa.<ref name=":51" /> Lisäksi tekijät tukkivat uhrin suun<ref name=":53" />. Miehet aiheuttivat naiselle huomattavasti kipua kolmella<ref name=":52" /> [[Yhdyntä|yhdynnällä]], kiinnipidolla ja purren mustelmia naisen kehoon. Uhri oli myös sanallisesti pyytänyt miehiä lopettamaan ja kertonut kokemastaan kivusta. Tekoaikaan 19-vuotias mies oli kuollut ennen oikeudenkäynnin alkamista.<ref name=":51" /> Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Anilton Cesar Cruzin neljäksi vuodeksi vankeuteen, minkä lisäksi hänet määrättiin maksamaan uhrille korvauksia 11 500 euroa.<ref name=":52" /> Anilton Cesar Cruz on entinen [[Kap Verden jalkapallomaajoukkue|Kap Verden jalkapallomaajoukkueen]] pelaaja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.national-football-teams.com/player/7700/Anilton_Foryou_Cruz.html|nimeke=Anilton 'Foryou' Cruz (Player)|tekijä=Benjamin Strack-Zimmermann|julkaisu=www.national-football-teams.com|viitattu=2022-08-24|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Joulukuussa 2022 [[Helsingin hovioikeus]] tuomitsi [[Atlantis FC|FC Atlantiksen]] kaksi entistä pelaajaa pitkiin tuomioihin seksuaalirikoksista jutussa, jossa 22-vuotias Bauraux Fils Offo De Tambi Amiri sai kolmen vuoden ja 11 kuukauden rangaistuksen ja 24-vuotias Aboubacar Diakite neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksen. He olivat syyllistyneet Helsingin [[Puistola|Puistolassa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f10568da-cac0-4e16-8e4d-650a0643ea81|nimeke=Mieskaksikko majoitti nuorisokodista karanneita tyttöjä ja käytti toistuvasti hyväksi|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2022-12-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> raiskaukseen, törkeisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen ja [[Salakatselu|salakatseluun]] oltuaan sukupuoliyhteydessä 13- ja 15-vuotiaiden tyttöjen kanssa. Kaksi uhreista oli 13- ja 15-vuotiaita, yksi alle 18-vuotias. Miehet olivat tarjonneet tytöille muun muassa yösijan, ruokaa ja vaatteita, sillä tytöt olivat karkumatkalla [[Koulukoti|nuorisokodista]]. Miesten luona oli yöpynyt tyttöjä kolmena eri kertana, ja jokaisella kerralla miehet olivat harrastaneet tyttöjen kanssa seksiä ja kuvanneet osan yhdynnöistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009241640.html|nimeke=Tuomiot {{!}} Jalkapalloilijat hyväksikäyttivät törkeästi karkumatkalla olleita tyttöjä – Hovioikeus kovensi tuomioita|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-12-02|viitattu=2022-12-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Korvauksia tekijöille koitui kymmeniätuhansia euroja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009241548.html|nimeke=Nuoret jalkapallomiehet käyttivät seksuaalisesti hyväkseen nuorisokodista karanneita tyttöjä|tekijä=Niko Ranta|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2022-12-02|viitattu=2022-12-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
==== Vertailu vuosien 2014–2019 välillä ====
Rivi 508 ⟶ 450:
 
Kaikki lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen raiskaus) huomioon ottaaen niistä epäiltyjä henkilöitä oli vuonna 2018 yhteensä 725, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 19 prosenttia.<ref name=":5" /> Vuonna 2019 tapauksia oli 1 138 kappaletta, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 26,9 prosenttia.<ref name=":5" />
 
2010- ja 2020-lukujen taitteessa Suomessa herätti paljon julkisuutta pääosin lapsiin kohdistunut seksuaalirikosten sarja, jossa [[Laajasalo|Laajasalossa]] asunut Mohamed "Eno" El Fatimi käytti useita alaikäisiä seksuaalisesti hyväkseen. Vuonna 2020 El Fatimi tuomittiin 13 vuodeksi vankeuteen 26 seksuaalirikoksesta, kuten raiskauksista, pahoinpitelystä ja huumerikoksista Helsingin käräjäoikeudessa. Rikokset tapahtuivat El Fatimin kotona 10 vuoden aikana. Seksuaalirikosten sarja oli Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja. Siksi sitä käsiteltiin paljon tiedotusvälineissä ja julkisuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20012686|nimeke=Sofia näki raiskaajansa rikosohjelman mainoksessa: ”Minun ja muiden traumasta tehtiin viihdettä”|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-01-16|viitattu=2023-01-16}}</ref>
 
==== Seksuaalinen ahdistelu ====
Rivi 517 ⟶ 457:
Vuosina 2020–2022 oikeusministeriö on rahoittanut 400 000 eurolla hanketta, johon osallistuu 60 ulkomaalaista seksuaalirikoksesta tuomittua tai tutkintavankia. Heille on tarjottu elämäntilanteesta riippuen seksuaaliterapiaa, seksuaalikasvatusta sekä apua asunnon, työn tai esimerkiksi velkaneuvonnan löytämiseksi. Käytännössä kaikki hankkeessa mukana olleet miehet ovat syyllistyneet raiskaukseen. He ovat kotoisin ympäri maailmaa, Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja erityisesti Lähi-idästä. Hanketta johtanutta seksuaaliterapeuttia on arvosteltu alan tutkijoiden toimesta, sillä heidän mielestään hankkeessa ei tulisi puhua ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista, vaan tulisi käyttää muita sanoja. Hankkeen vaikutuksista ei tehdä tutkimusta, eikä vastaavaa tutkimusta ole Suomessa muutenkaan tehty ulkomaalaistaustaisista.<ref name=":54" />
 
Hankkeessa mukana olevien tuomittujen joukossa on ollut 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin [[Euroopan pakolaiskriisi|Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia]] Lähi-idästä. Näillä vankilaan tuomituilla nuorilla on esiintynyt rikollisen elämäntavan ihailua, kuten elämyshakuisuutta, huumausaineiden käyttöä ja halua rikastua nopeasti. He ovat itse tietäneet elävänsä elämää, jossa on riskejä. Hetkessä elämistä on vahvistanut, että moni heistä on tiedostanut, että he voivat saada karkotuspäätöksen Suomesta milloin vaan. Hankkeeseen osallistuneilla heitä vanhemmilla rikollisilla taas on korostunut kunnia-ajattelu, käsitys miehen ja suvun kunniasta, jota nainen ei saa teoillaan loukata. Heidän uhrinsa ovat olleet myös nuoria rikollisia useammin puolisoita tai entisiä puolisoita. Iso osa hankkeessa mukana olleista miehistä on ollut [[Lukutaito|luku]]- ja kirjoitustaidottomia, siitä huolimatta, että he ehkä ovatkin käyneet synnyinmaassaan koulua. Vain pari on käynyt lukion tai ammattikoulun. Monet ovat tulleet Suomeen väärien odotusten perässä. He ovat ehkä kuulleet hyvästä koulutuksesta Suomessa, ajatelleet pääsevänsä hyväpalkkaisiin töihin ja auttavansa perhettään lähtömaassaan. Samaan aikaa Suomi on näyttäynyt tuomituille rajattomana paikkana. Useat tuomitut ovat lähtöisin suljetuista yhteisöistä ja hyvin vanhoillisista yhteiskunnista, joissa miesten ja naisten kanssakäyminen on vähäistä. Kokemus vastakkaisesta sukupuolesta saattaa perustua [[Pornografia|pornoon]].<ref name=":54" />
 
Monet hankkeeseen osallistuneet ovat ajatelleet, että Suomi on kuin paratiisi, jossa on päihteitä ja tytöt ja naiset kulkevat vähissä vaatteissa. Miehet eivät ole nähneet sellaista kotimaassaan. Osa hankkeessa mukana olleista on todennut, että heidän kotimaassaan ei voisi saada tällaista rikostuomita, sillä teolla pitäisi olla silminnäkijä tai siinä pitäisi tapahtua ruumiillista väkivaltaa. Jotkut ovat ihmetelleet, miten DNA-jälki voi todistaa syyllisyyden rikokseen. Asiakkaidensa uhreina on ollut paljon lastensuojelulaitoksissa asuvia nuoria. Monesti rikollinen on kohdannut kadulla olevan 15-vuotiaan, mikä on lopulta johtanut seurusteluun. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa nuori tyttö on ikään kuin kiitollisuudenvelassa ja taloudellisesti riippuvainen miehestä. Usein mihet ovat tavanneet tytöt ensi kertaa sosiaalisen median kautta, kuten [[Snapchat|Snapchatissa]].<ref name=":54" /> Hankkeessa on keskusteltu tuomittujen kanssa esimerkiksi sitä, kuka on lapsi. Osa vangeista on myös todennut, että vankeus on jumalan rangaistus, koska vanki ei ole ollut tarpeeksi uskonnollinen. Toisaalta väkivaltaisuutta on saatettu perustella sillä, että [[Islamin profeetat|pyhätkin miehet]] olivat väkivaltaisia, joten väkivalta on hyväksyttävää. Tätä selittää se, että hankkeessa mukana olleista moni on ollut kotoisin Lähi-idän valtioista, joissa [[islam]] on pääuskonto. Vaikka he eivät välttämättä ole itse uskonnollisia tai vakaumukseltaan [[Muslimi|muslimeja]], uskonto on näkynyt silti heidän ajatuksissaan ja arvoissaan.<ref name=":54" />
Rivi 524 ⟶ 464:
1980-luvulla ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä Suomen vankiloissa oli noin kymmenen vankia.<ref name=":24">{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1319194|nimeke=Näin iso lasku ulkomaalaisista vangeista kertyy päivässä – määrä räjähti 10 vuodessa|julkaisu=Helsingin Uutiset|ajankohta=2018-02-07|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Ulkomaalaisten vankien päivittäinen luku on viisitoistakertaistui 1990-luvun alusta vuoteen 2007: Päivittäinen keskivankiluku oli 20 vuonna 1990, kun se oli 307 vuonna 2007. Vuonna 1998 ulkomaalaisten vankien keskivankiluku oli 130, vuonna 1999 138, vuonna 2000 173, vuonna 2001 248, vuonna 2002 293, vuonna 2003 291, vuonna 2004 284, vuonna 2005 282, vuonna 2006 306.<ref name=":41" />
 
Vuonna 2011 kaikista Suomen vankiloiden ulkomaalaisista vangeista 27&nbsp;% oli Viron kansalaisia, 13&nbsp;% Romanian kansalaisia, 10&nbsp;% Venäjän kansalaisia ja 6&nbsp;% Liettuan kansalaisia. Ulkomaalaisista tutkintavangeista 27&nbsp;% oli Viron kansalaisia ja 21&nbsp;% Romanian kansalaisia.<ref name="Optula">{{Kirjaviite|Tekijä=Hannu Niemi & Martti Lehti|Nimeke=RIKOLLISUUSTILANNE 2012 – Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa|Vuosi=2013|Kappale=3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus|Sivu=253–268|Selite=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos|Tunniste=|Kieli=|www=http://www.optula.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;%20filename=Rikollisuuskehitys.pdf&SSURIsscontext=Satellite%20Server&blobwhere=1371066505775&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf|www-teksti=|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=8.9.2013}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Vuonna 2016 Suomen vankiloissa 16&nbsp;% vangeista oli ulkomaalaisia. Luku on 56&nbsp;% suurempi kuin vuonna 2006.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/rikosseuraamuslaitos/tilastot/vangit.html|nimeke=Van­git|julkaisija=Rikosseuraamuslaitos|viitattu=6.8.2016}}</ref>
Rivi 531 ⟶ 471:
 
Vuosina 2008–2018 kaikkien vankien päivittäinen keskimäärä on laskenut koko ajan lukuun ottamatta vuoden 2016 vankimäärän pientä nousua.<ref name=":14">{{Verkkoviite|osoite=https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/rikosseuraamuslaitos/tilastot/vangit.html|nimeke=Vangit - Rikosseuraamuslaitos|julkaisu=www.rikosseuraamus.fi|viitattu=2020-06-16}}</ref> Vuonna 2018 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 910, eli 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.<ref name=":14" /> Ulkomaalaisten vankien määrä taas kasvoi vuosina 2008–2018 30 prosenttia.<ref name=":14" /> Vuonna 2018 määrä kääntyi laskuun ja oli samalla tasolla kuin 2010-luvun puolivälissä.<ref name=":14" /> Ulkomaalaisia vankeja oli vuonna 2018 päivittäin keskimäärin 482, ja heidän osuutensa kaikista vangeista oli 17 prosenttia.<ref name=":14" /> Keravan vankilan apulaisjohtaja Markku Kuikka arvioi vuoden 2022 lopulla, että Suomen vankiloissa nousevana ilmiönä on, että vankiloihin tulee jonkin verran aiempaa nuorempia ulkomaalaistaustaisia rikollisia, jotka ihailevat rikollista elämää ja jotka ovat syyllistyneet huumausainerikoksiin ja usein myös seksuaalirikoksiin. Vangit ovat 20–25-vuotiaita, osaavat suomea ja ovat ehkä syntyneetkin Suomessa, mutta monien juuret ovat muualla.<ref name=":54" />
 
Vuoden 2023 alussa katujengiläiset olivat alkaneet aiheuttaa uusia ongelmia Suomen vankiloissa, ja ne olivat tulleet turvallisuuden kannalta äärimmäisen haastaviksi. Heistä suuri osa on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Katujengien vaikutuspiirissä olevien vankien määrä on ollut kasvussa 2020-luvun alussa. Usein gangsta rap -kulttuuria sekä väkivaltaa ja rikollista elämää ihannoivat jengit ovat viranomaisvastaisempia kuin mihin vankiloissa on keskimäärin totuttu. Katujengien myös arvioitiin pyrkivän jatkamaan vankiloissa rikollista toimintaansa, hankkimaan uusia jäseniä sekä saamaan uusia ihmisiä vaikutuspiiriinsä. Katujengeihin kuuluvat vangit ovat lähinnä yli 20-vuotiaita eli vankilamääritelmän mukaan aikuisia vankeja. Lisäksi myös nuorissa 18–20-vuotiaissa vangeissa on jengien vaikutuspiirissä olevia henkilöitä, ja monella vankilaan joutuvalla nuorella aikuisella on jo valmiiksi yhteyksiä katujengeihin. He eivät ole jengien jäseniä, mutta toimivat rikollisryhmässä tai sen lukuun. [[Rikosseuraamuslaitos|Rikosseuraamuslaitoksella]] on havaintoja, että nuorten eli 18–20-vuotiaiden vankien keskuudessa tapahtuu jossakin määrin vankilassa katujengeihin liittyvää ryhmäytymistä. Merkittävimmät ongelmat liittyvät siihen, että verrattuna järjestäytyneeseen rikollisuuteen katujengeillä ei ole yleensä samalla tavalla kiinteää rakennetta ja johtosuhteita. Siksi on vaikea tietää, kuka vanki kuuluu mihinkin ryhmään. Vankiloissa on jouduttu 2020-luvun alusta lähtien uutena ilmiönä tekemään paljon työtä sen varmistamiseksi, että vangit, joita sijoitetaan samaan vankilaan ja samalle osastolle sekä samoihin toimintoihin, tulevat keskenään toimeen. Katujengien olemassaoloon joudutaan kiinnittämään huomiota vankiloissa kaikessa toiminnassa. Osassa Suomen vankiloista tapahtuu katujengien reviirien vahvistamista.<ref name=":55" />
 
Ulkomaalaiset vangit kustantavat yhteiskunnalle noin 35 000 euroa vuorokaudessa. Ulkomaalaisista vangeista iso osa kärsii tuomiota huumausainerikoksista.<ref name=":24" /> Toisaalta [[Keravan vankila|Keravan]] 130-paikkaisessa vankilassa on voinut olla samanaikaisesti 10–20 ulkomaalaistaustaista seksuaalirikosvankia.<ref name=":54" />
 
== Karkottaminen ==
Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, puhutaan maasta [[Karkottaminen|karkottamisesta]]. Suurin osa karkottamispäätöksistä liittyy siihen, että henkilö oleskelee luvattomasti maassa. Henkilö voidaan karkottaa myös, jos hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin.<ref name=":22">{{Verkkoviite|osoite=https://migri.fi/karkottaminen|nimeke=Karkottaminen|julkaisu=Maahanmuuttovirasto|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Jos karkottamisen taustalla on muu rikos, on se yleensä törkeä huumausainerikos, joista langetetut tuomiot ovat ankaria. Karkotuspäätöksessä otetaan huomioon maastapoistettavan henkilön rikokset ja niiden toistuvuus. Metsälässä sijaitsee Helsingin säilöönottoyksikkö, jossa pidetään ihmisiä, joiden arvellaan muussa tapauksessa pakoilevan maastapoistoa. Helsingin tai Joutsenon säilöönottoyksiköissä on vain pieni osa karkotettavista ja käännytettävistä ihmisistä. Suurin osa poistuu itse maasta, osa katoaa viranomaisilta ja jää paperittomina[[laittomasti maassa oleva]]na oleskelemaan [[Schengen-alue|Schengen-alueelle]]. Maailmanlaajuiset [[Koronaviruspandemia 2019–|koronavirusrajoitukset]] vaikeuttivat tuntuvasti ulkomaalaisten poistamista maasta.<ref name="yle 18.1.2023">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20013231|nimeke=Espoolainen Ousman Camara karkotetaan maahan, jossa hän on käynyt viimeksi lapsena – ”Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden”|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-01-18|viitattu=2023-01-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Jos ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet [[Käännyttäminen (viranomaistoimenpide)|käännytetään]]. Esimerkiksi maasta poistettavan turvapaikanhakijan kohdalla kyse on käännyttämisestä.<ref name=":22" />
Rivi 677 ⟶ 615:
* [[Euroopan pakolaiskriisi]]
*[[Ior Bock#Kuolema|Ior Bockin kuolema]]
* [[Laittomasti maassa oleskeleva]]
*[[Oulun seksuaalirikokset 2018]]
* [[Pizzeria Julietin tuhopoltto]]
*[[Sellon ampumavälikohtaus]]
*[[Sotarikos#Sotarikollisuus Suomessa 2000-luvulla|Sotarikollisuus Suomessa 2000-luvulla]]
* [[Tapanilan joukkoraiskaus]]
* [[Turun isku 2017]]
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkomaalaisten_rikollisuus_Suomessa”