Diplomi-insinööri Matti Kähkönen aloitti Metson toimitusjohtajana maaliskuussa 2011 Elorannan siirtyessä eläkkeelle. Kähkönen oli aiemmin johtanut Metson Kaivos- ja maarakennussegmenttiä.<ref name=HS270810>{{Verkkoviite | Nimekeosoite= Metsoa johdetaan nyt karjalaisgeenein | Osoite = httphttps://www.hs.fi/ digilehti/arkistotalous/ art-2000004752080.html|nimeke=Metsoa + johdetaan + nyt + karjalaisgeenein /aaHS20100827SI1TA02ryp?src|tekijä= haku&ref=arkisto%2FJyrki Iivonen HS| Julkaisija julkaisu= Helsingin Sanomat| Ajankohtaajankohta= 18.9.20122010-08-27|viitattu=2023-08-07}}</ref> . Vuoden 2011 aikana, globaalin talouden epävarmuudesta huolimatta, Metson kannattavuus kasvoi tasaisesti. Yrityksen palveluliiketoiminnan arvo nousi kolmeen miljardiin euroon. Vuoden 2011 aikana vastaanotetuista tilauksista palveluliiketoiminnan osuus oli noin 40 prosenttia. {{lähde}}▼{{lupaava}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee nykyistä pörssiyhtiötä. Vuosina 1998–2019 toimineesta yrityksestä kerrotaan artikkelissa [[Metso (entinen yritys)]].}}
{{Yritys
| nimi = Metso Oyj
| logo = Metso Logo 2023.svg
| slogan =
| yritysmuoto = [[julkinen osakeyhtiö]]
| osake = {{OMXH|id=HEX36695|koodi=METSO}}
| markkina-arvo =
| lajityyppi =
| perustettu = [[1. heinäkuuta]] [[2020]]
| toimitusjohtaja = [[Pekka Vauramo]]
| puheenjohtaja = [[Kari Stadigh]]
| kotipaikka = [[Helsinki]]
| avainhenkilöt =
| palvelualue =
| toimiala = [[kaivosteollisuus]]<br>[[teknologia]]
| tuotteet =
| liikevaihto = {{nousua}} 4 236 milj. euroa (2021)<ref name=tpt2021>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mogroup.com/fi/yritys/sijoittajat/taloudellista-tietoa/osavuosikatsaus/|nimeke=Tilinpäätöstiedote 2021|julkaisu=Metso Outotec|viitattu=2022-03-16}}</ref>
| liikevoitto = {{nousua}} 253 milj. euroa (2021)<ref name=tpt2021/>
| nettotulo =
| tilikauden_voitto =
| henkilökuntaa = {{nousua}} 15 630 (2021)<ref name=tpt2021/>
| tytäryhtiö =
| omistaja =
| kotisivu = {{URL|https://www.metso.com/fi}}
| huomautukset =
}}
'''Metso Oyj''' on suomalainen [[Kaivosteollisuus|kaivos-]] ja [[Teknologiateollisuus|teknologiateollisuuden]] alalla toimiva [[pörssiyhtiö]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/METSO|julkaisu=www.kauppalehti.fi|nimeke=Metso Oyj|viitattu=2023-05-17}}</ref> Aiemmin nimellä '''Metso Outotec''' toiminut yritys otti [[Metso (entinen yritys)|edeltäjänsä]] nimen Metso uudelleen käyttöön toukokuussa 2023.<ref name=AL04052023/>
== Historia ==
===Valmet ja Rauma (1946–1998)===
{{Pääartikkeli|[[Valmet]]|[[Rauma (yritys)]]}}
Suomen valtion asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon [[Suomen valtio]] yhdisti eri puolilla maata sijainneet [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvauksia]] valmistavat metallitehtaansa. Nimi Valmet otettiin käyttöön vuonna 1951.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/sotakorvauksena-valmet-teki-neuvostoliitolle-leikkureita-joita-muut-eivat-suostuneet-valmistamaan-syntyikin-menestystuote-joka-saavutti-1000-rajapyykin/8a24da71-3904-4a18-a204-6c68da5186bf|nimeke=Sotakorvauksena Valmet teki Neuvostoliitolle leikkureita, joita muut eivät suostuneet valmistamaan – Syntyikin menestystuote, joka saavutti 1000. rajapyykin|tekijä=Katarina Boijer|julkaisu=Tekniikka&Talous|ajankohta=2023-05-17|viitattu=2023-05-17}}</ref>
Rauma syntyi vuonna 1991, kun [[Yhtyneet Paperitehtaat]] ja [[Rauma-Repola]] fuusioitiin Repola Oy:ksi. Repolaan kuului kolme alakonsernia, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Rauma Oy ja Oy W. Rosenlew Ab.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002966322.html|nimeke=KOP yhdisti Rauma-Repolan ja Yhtyneet Repola Oy:ksi Odotettu jättifuusio synnyttää Suomen suurimman metsäyrityksen|tekijä=Jokinen Jouko|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1990-03-07|viitattu=2023-05-17}}</ref>
Rauman toimialoja vuonna 1998 olivat:
* Timberjack-[[metsätyökone]]et
* Sunds Defibrator -kuitutekniikkalaitteet
* Nordberg-kivenmurskaimet
* [[Neles|Neles Controls]] -venttiilit ja -säätöjärjestelmät<ref name=Rauma-Repola>{{Verkkoviite |Nimeke= Rauma-Repola Oy |Osoite= http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-63ax.htm |Julkaisija= Compuline |Ajankohta= 18.9.2012 |viitattu= 18.9.2012 |arkisto= https://web.archive.org/web/20131005015345/http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-63ax.htm |arkistoitu= 5.10.2013 }}</ref>
Rauma keskittyi kuituteknologiaan, kivenmurskaukseen ja virtauksensäätöratkaisuihin ja Valmet paperi- ja kartonkikoneiden valmistamiseen.<ref name=yle17111998/> Yhtiöt päättivät fuusiostaan marraskuussa 1998. Ylimenokaudella uudesta yhtiöstä käytettiin nimeä Valmet-Rauma.<ref name=yle17111998/> Yhtiöillä oli päällekkäistä toimintaa ja osittain samaa asiakaskuntaakin.<ref name=Heikki_kb/> Yhdistymisellä tavoiteltiin kasvua erityisesti prosessiteknologiassa ja isomman yrityksen katsottiin pärjäävän paremmin kansainvälisillä markkinoilla.<ref name=Matti_kb>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/1958|tekijä=Heli Valtonen|nimeke=Vuorineuvos Matti Sundberg (1942–)|julkaisu=kansallisbiografia.fi|viitattu=2023-08-07}}</ref>Yhtiön toimiala laajeni monialaiseen suuntaan, ja fuusion arvostelijat kokivatkin, että helpompi kasvu olisi saatu, jos kumpikin yhtiö olisi ostanut oman ydinalansa kilpailijan.<ref name=Matti_kb/>
Toimipisteitä Valmet-Raumalla oli 50 maassa ja henkilöstöä 32 000. Yritys toimi neljällä alalla:<ref name=Heikki_kb>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/2038|nimeke=Vuorineuvos Heikki Hakala (1941–)|tekijä=Juha Vahe|julkaisu=kansallisbiografia.fi|viitattu=2023-08-07}}</ref>
*[[paperikone]]et,
*metsäkoneet
*kuitutekniikka
*kivenmurskaamot
=== Metso 1999–2012 ===
{{Pääartikkeli|[[Metso (entinen yritys)]]}}
Nimi Metso löytyi henkilökunnan ideakilpailulla ja se julkistettiin toukokuussa 1999.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000003800891.html|nimeke=Lyhyesti {{!}} Valmet-Rauman uudeksi nimeksi tulee Metso|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1999-05-19|viitattu=2023-05-17}}</ref> Virallisesti Metso syntyi kesällä 1999.<ref name=yle17111998>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-5175435|nimeke=Valmet ja Rauma fuusioituvat|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=1998-11-17|viitattu=2023-05-17}}</ref>
6 500 ehdotuksen joukossa oli 3 Metso-ehdotusta (kaikki Metsoa ehdottaneet saivat rahapalkinnot). [[Metso]] on suomalaisille tuttu iso metsäkanalintu, joka viihtyy etenkin mäntymetsissä. Metson liikemerkki jäljittelee metson siipien muotoa.<ref name=historia90>{{Verkkoviite |Nimeke= Metson historia / 1990-luku |Osoite= http://www.metso.com/fi/corporation/about_fin.nsf/WebWID/WTB-041026-2256F-E4845?OpenDocument |Julkaisija= Metso Oyj |Ajankohta= 17.9.2012 |viitattu= 30.5.2023 |arkisto= https://web.archive.org/web/20131005001525/http://www.metso.com/fi/corporation/about_fin.nsf/WebWID/WTB-041026-2256F-E4845?OpenDocument |arkistoitu= 5.10.2013 }}</ref>
[[Tiedosto:Metso3.jpg|pienoiskuva|Metson tehdas Jyväskylän [[Rautpohja]]ssa.]]
Sundberg ja Hakala väistyivät pian yrityksen johdosta ja uutena konsernijohtajana aloitti vuonna 2001 [[Tor Bergman]].<ref name=Matti_kb/> Metson liikevaihto oli tuolloin 4,7 miljardia euroa ja sillä oli 28 500 työntekijää.<ref name=Tor_kb>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/2116|nimeke=Vuorineuvos Tor Bergman (1948–)|tekijä=Tuomas Kuronen|julkaisu=kansallisbiografia.fi|viitattu=2023-08-07}}</ref>
Metso-konserni jakautui kolmeen liiketoiminta-alueeseen:<ref name=Matti_kb/>
# kuitu- ja paperiteknologia
# automaatio- ja säätöteknologia
# koneteknologiaa
Rauman ja Valmetin fuusiossa oli saatu suunta yhtiön tulevalle keskittymiselle seuraaviin teknologioihin:<ref name=Matti_kb/>
* sellu-, paperi- ja energiantuotantoteknologiat
* maarakennus-, kaivos- ja kierrätysteollisuuden tarvitsemat laitteet
* prosessiteollisuuden automaatio- ja säätöjärjestelmät
Näistä muodostui Metson kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta: Metso Paper, Metso Minerals sekä Metso Automation.<ref name=Matti_kb/>
2000-luvulla Metso teki laajalti yritysostoja, joilla haluttiin laajentaa Metso Paperin ja Metso Automationin tuote- ja palvelutarjontaa. Yritysmyynneillä taas hankkiuduttiin eroon ydinliiketoimintojen ulkopuolisesta liiketoiminnoista. Esimerkiksi vuonna 2000 Metso hankki amerikkalaiselta paperikonevalmistaja Beloitilta telapinnoitus- ja paperikoneiden huoltoliiketoimintaa paperikoneteknologioineen. Amerikkalainen Deere & Company puolestaan osti Metsolta metsäkoneita valmistavan Timberjackin. Vuonna 2001 Metso osti ruotsalaisen kiven ja mineraalien käsittelylaitteita valmistavan Svedala Industri AB:n.<ref name=historia00>{{Verkkoviite |Nimeke= Metson historia / 2000-luku | Osoite = http://www.metso.com/fi/corporation/about_fin.nsf/WebWID/WTB-041026-2256F-9C024?OpenDocument | Julkaisija = Metso Oyj| Ajankohta=17.9.2012}}</ref>
Vuonna 2002 Metso ilmoitti, ettei se tule saavuttamaan tulostavoitteitaan kahteen vuoteen ja heinä-syyskuulta kirjattiin yli 300 miljoonan euron tappiot. Vaikeuksien takana oli Svedala. Vuonna 2003 tappiota tuli yli 200 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2003 toimitusjohtaja Bergman joutui eroamaan yhtiön heikon tuloksen vuoksi. Hänen seuraajakseen valittiin Jorma Eloranta, joka aloitti maaliskuussa 2004.<ref name=Jorma_kb>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/2224|nimeke=Vuorineuvos Jorma Eloranta (1951–)|tekijä=Tuomas Kuronen|julkaisu=kansallisbiografia.fi|viitattu=2023-08-07}}</ref>
Yrityksen rakennetta tehostettiin voimakkaasti. Näillä toimin kustannuksia pienennettiin vuositasolla 150 miljoonaa euroa. Vuosina 2004–2007 Metson liikevaihto kasvoi 3,6 miljardista eurosta 6,3 miljardiin ja liikevoittoprosentti nousi 5,5 prosentista 9,3 prosenttiin.
Elorannan toimitusjohtajakaudella Metso kasvatti liikevaihtoaan ja paransi tulostaan 19 peräkkäisen vuosineljänneksen ajan (2004–2008). Vuonna 2008 Metso oli kasvanut Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi yritykseksi. Metson liiketoiminnat olivat jakautuvat kolmeen sektoriin (Metso Paper, Metso Minerals ja Metso Automation), työntekijöitä oli yli 28 000 ja liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa. Vuosi 2008 olikin Metson siihenastisen historian paras liikevoiton ja liikevaihdon osalta, mutta loppuvuonna nopeasti heikentynyt markkinatilanne pakotti Metson aloittamaan mittavat toimet toimintansa sopeuttamisessa.<ref name=Jorma_kb/>
Metso myi syyskuussa 2008 Ruotsissa toimivasta [[valimo]]staan 83 % investointiyhtiö Primacan kokoamalle sijoittajaryhmälle. Valimo työllisti 120 henkeä ja maksoi 15 miljoonaa. Metso Founderies Karlstadt -niminen yksikkö oli erikoistunut [[tuulivoima]]komponenttien, [[dieselmoottori]]lohkojen ja [[paperikone]]iden [[sylinteri|jenkkisylintereiden]] valuihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000004596107.html|nimeke=Metso myi valimon Ruotsista Primacalle|tekijä=Iivonen Jyrki, STT|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2008-09-06|viitattu=2023-08-07}}</ref>
Vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana Metso irtisanoi yli 700 työntekijäänsä ja sulki useita pienempiä yksiköitä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa ja Hollolassa. Näiden toimintoja siirrettiin Järvenpään ja Jyväskylän yksiköihin.{{lähde}} Metso Paper Turku Works Oy myytiin vuonna 2009.{{lähde}}
Flexowell-kuljetusliiketoiminto Saksassa myytiin vuonna 2010.{{lähde}}
▲Diplomi-insinööri Matti Kähkönen aloitti Metson toimitusjohtajana maaliskuussa 2011 Elorannan siirtyessä eläkkeelle. Kähkönen oli aiemmin johtanut Metson Kaivos- ja maarakennussegmenttiä.<ref name=HS270810>{{Verkkoviite |Nimeke= Metsoa johdetaan nyt karjalaisgeenein | Osoite = http://www.hs.fi/digilehti/arkisto/Metsoa+johdetaan+nyt+karjalaisgeenein/aaHS20100827SI1TA02ryp?src=haku&ref=arkisto%2F | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Ajankohta=18.9.2012}}</ref>. Vuoden 2011 aikana, globaalin talouden epävarmuudesta huolimatta, Metson kannattavuus kasvoi tasaisesti. Yrityksen palveluliiketoiminnan arvo nousi kolmeen miljardiin euroon. Vuoden 2011 aikana vastaanotetuista tilauksista palveluliiketoiminnan osuus oli noin 40 prosenttia.
Syyskuussa 2012 Metso ilmoitti vähentävänsä Suomessa yli 600 työntekijää useissa paperiteollisuuteen ja paperin tuotantoon keskittyneissä yksiköissään. Vähennystarpeen syynä oli paperiliiketoimintayksikön liikakapasiteetti sekä sen kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikentyminen kilpailun lisäännyttyä ja paperikoneiden sekä valimotuotteiden kysynnän vähennyttyä. Lisäksi alan asiakkaat kaipasivat aiempaa halvempia ratkaisuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1305599826871 | Nimeke = Metso vähentää jopa yli 600 työntekijää Suomessa | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 18.9.2012 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Viikkoa aiemmin Metso oli ilmoittanut jakavansa omistajilleen ylimääräisinä osinkoina 75 miljoonaa euroa. Osingot peruttiin yhtiön saaman kritiikin vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/porssi/2012/09/20/metso-taipui-peruu-lisaosingot/201238226/170 | Nimeke = Metso taipui – peruu lisäosingot | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 20.9.2012 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
| 