Ero sivun ”Hilja Riipinen” versioiden välillä

'''Hilja Elisabet Riipinen''' (o.s. '''Miklin''', myöh. '''Metsäpolku''', [[30. lokakuuta]] [[1883]] [[Oulujoki_(kunta)|Oulujoki]] – [[16. tammikuuta]] [[1966]] [[Helsinki]])<ref name="biografia">Kirjasampo: Riipinen, Hilja (biografia)</ref> oli suomalainen [[Lapuan liike|lapuanliikkeen]] jäsen ja [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuksen]] (1930–1933) ja [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallisen Kansanliikkeen]] (1933–1939) [[Suomen kansanedustaja|kansanedustaja]].<ref name=":1" />

Riipistä pidetään [[Lotta Svärd]] -järjestön ideologina, jolla oli merkittävä vaikutus järjestön syntyyn ja aatemaailmaan. Hän päätoimitti Lotta Svärd -lehteä, kuului järjestön keskusjohtokuntaan ja johti sen [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaan]] piiriä. Hänet syrjäytettiin järjestön johdosta 1936 äärioikeistolaisten mielipiteidensä vuoksi, mutta hän palasi järjestöön [[välirauha]]n aikana vuonna 1941.<ref name=":1" />

Riipinen oli lapuanliikkeen radikaalin siiven merkittävä taustavaikuttaja. Lapuanliikkeen lakkauttamisen jälkeen Riipisestä tuli yksi fasistisen Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) perustajista ja sen ainoa näkyvä naispoliitikko. Riipinen toimi myös IKL:n naisjärjestön [[Uusi Huomen|Uuden Huomenen]] puheenjohtajana ja järjestön lehden päätoimittajana.<ref name=":1" />

|lainaus = Valitsemisen ja sovittelemisen varaa ei ole. Suurissa asioissa sitä ei ole. … Valkoinen ja punainen ovat toisistaan yhtä kaukana kuin itä lännestä. Löytyy vain yksi ratkaisu: toisen on tuhottava toinen.

|lähde = Riipisen puhe Vaasassa 1920-luvun alussa<ref name="Nimetön-rDYf-1">Silvennoinen & Tikka & Roselius 2016 s. 239</ref>

|leveys = 25%

Hilja Riipinen oli yksi Lotta Svärdin keskeisistä aatteellisista vaikuttajista ja ydinhenkilöistä 1920-luvulla. Häntä on pidetty järjestön ideologina.<ref>Nevala-Nurmi 2012 s. 20, s. 97-98</ref> Riipinen ajoi voimakkaasti suojeluskuntajärjestön rinnalle perustetun Lotta Svärd -järjestön rajaamista ”naiselliseen” hoiva- ja huoltotyöhön aktiivisen sotatoiminnan sijasta.<ref>Nevala-Nurmi 2012 s. 163</ref> Yhtenä syynä suojeluskunnista erillisen järjestön perustamiseen on pidetty Riipisen varhaista aktiivisuutta naisasialiikkeessä ja naisjärjestöissä. Oma järjestö miesten rinnalla vain suojeluskuntajärjestön alajaoston sijasta oli merkki naisten voimasta.<ref>Nevala-Nurmi 2012 s. 175, s. 185-186</ref>

Riipinen kirjoitti 1926 lottien seinätaulun 'kultaiset sanat', joista muodostui liikkeen kymmenen käskyä. Hän perusti ''[[Lotta Svärd (lehti)|Lotta Svärd]]'' -lehden ja toimi sen päätoimittajana vuodesta 1928 vuoteen 1936.<ref>Nevala-Nurmi 2012 s. 171</ref> Voimakkaasti uskonnollisen Riipisen vaikutuksesta järjestön periaatteisiin lisättiin kodin ja isänmaan rinnalle uskonto.<ref name="Nimetön-rDYf-3">Nevala-Nurmi 2012 s. 98</ref> Tätä periaatetta tulkittiin niin tiukasti, että järjestön jäsenyys tuli mahdolliseksi [[Suomen juutalaiset|juutalaisille]], islaminuskoisille ja [[siviilirekisteri]]in kuuluville vasta talvisodan jälkeen.<ref name="vesikansa">[[Jyrki Vesikansa]]: ''Liian fanaattinen lotille''. Lotat: Iltalehden erikoislehti 2019, s. 16–17. Alma Media.</ref> Riipinen toimitti myös Lotta Svärdin vuonna 1929 julkaiseman ''Valkoisen kirjan'', joka oli valkoisten vuosien 1917–1918 tapahtumiin osallistuneiden naisten historiikki.<ref>Nevala-Nurmi 2012 s. 97</ref>

Riipinen oli marraskuun 1929 [[Lapuan ensimmäinen kansalaiskokous|ensimmäisestä kansalaiskokouksesta]] lähtien mukana lapuanliikkeessä.<ref>Siltala 1985 s. 53</ref> Hänestä tulikin yksi lapuanliikkeen ydinhenkilöistä ja myöhemmin yksi aktiivisimmista puhujista liikkeen puhetilaisuuksissa eri paikkakunnilla. Hänellä oli merkittävä taustarooli sekä välittäjänä lapuanliikkeeseen osallistuneiden henkilöiden välillä että [[Vihtori Kosola]]n nousussa liikkeen johtoon.<ref>Virtanen 2015 s. 37, s. 41, s. 56</ref> Riipinen piti Lapuan toisessa kansalaiskokouksessa puheen, joka osaltaan vei liikkeen radikalismin tielle, kun hän vaati ”miesten tekoja”. Isku [[Työn Ääni|Työn Äänen]] kirjapainoon on saattanut olla Riipisen ajatus.<ref>Sulamaa 1995 s. 138-139</ref>

Riipinen valittiin [[Eduskuntavaalit 1930|eduskuntaan]] 1930 Kokoomuksen ryhmässä pääosin lottien äänillä, mutta myös lapuanliikkeen kannattajien tuella. Kansanedustajana ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä hän edisti erityisesti lapuanliikkeen ajamien kommunistilakien hyväksymistä.<ref>Sulamaa 1995 s. 141-144</ref> Riipisestä tuli ehdottoman esiintymisensä vuoksi tunnettu hahmo suomalaisessa politiikassa ja hän sai kutsumanimen "Hurja-Hilja".<ref name=":1" /> Riipinen oli lapuanliikkeen kannattaja sen loppuun saakka ja kannatti myös liikkeen loppunäytöstä [[Mäntsälän kapina]]a. Kapinan kukistuttua hän ilmaisi avoimesti pettymyksensä presidentti [[P. E. Svinhufvud]]in toimintaan. Riipinen piti myöhemmin puheen kansankokouksessa, jossa juhlittiin Vihtori Kosolan vapautumista vankilasta tämän Mäntsälän kapinan seurauksena saaman vankilatuomion jälkeen.<ref>Sulamaa 1995 s. 150-153</ref>

* [https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002586572.html "Elämäkertaromaanin Hilja Riipinen näkyy seitsemänä kuin kärppä Hurja Hilja, mainettaan parempi" (HS 20.11.1995)]