Ero sivun ”Ruotsin kieli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Verbien taivutus: pitkä vokaali
Rivi 61:
 
* 1. konjugaatio: infinitiivin pääte ''-a'', preesensin ''-ar'', imperfektin ''-ade'' ja supiinin ''-at'', esimerkiksi ''tala – talar – talade – talat''.
* 2. konjugaatio: infinitiivin pääte ''-a'', preesensin ''-er'', imperfektin ''-de'' tai ''-te'' (''jälkimmäinen yleensä kirjainten k, p, t, s tai x perässä'') ja supiinin ''-t'', esimerkiksi ''läsa – läser – läste – läst''. Huomaa kuitenkin, että verbeillä, joilla vartalo päättyy pitkää vokaalia seuraavaan R-kirjaimeen sekä muutamilla L-vartaloisilla verbeillä, joilla L:ää edeltää pitkä vokaali, ei tule preesensissä -er-päätettä, esimerkiksi ''hyra – hyr – hyrde – hyrt''.
* 3. konjugaatio: infinitiivissä ei päätettä, preesensin pääte ''-r'', imperfektin ''-dde'' ja supiinin ''-tt'', esimerkiksi ''bo – bor – bodde – bott''.
* 4. konjugaatio eli vahvat verbit: infinitiivin pääte ''-a'', preesensin ''-er'', imperfektissä ei päätettä vaan se muodostetaan vaihtamalla vartalon vokaali toiseksi, esimerkiksi ''i'' ''a'':ksi tai ''y'' ''ö'':ksi, supiinilla ei varsinaisesti omaa päätettä, mutta yleensä ''-it'', jonka lisäksi myös vartalovokaali usein vaihtuu, esimerkiksi ''i'' ''u'':ksi tai ''y'' ''u'':ksi, esimerkiksi ''springa – springer – sprang – sprungit'' tai ''flyta – flyter – flöt – flutit''.