|
== Paksusuolen mikrobisto (mikrobifloora) ==
Länsimaisen ihmisen paksusuolessa elää tyypillisesti 500–1 500 eri [[Bakteerit|bakteerilajia]], joiden yhteispaino on noin 1,5 kiloa.<ref name=tervkirjasto>Suoliston bakteerit – ystäviä ja vihollisia. 21.8.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00416</ref> Suoliston laaja asuttaminen tapahtuu vasta synnytyksen aikana siten, että äidin bakteereita siirtyy syntyvään lapseen, josalatiesynnytyksen kyseessä on normaali alatiesynnytysaikana. Osa tutkijoista väittääon kuitenkinlöytänyt löytäneensä pieniä määriä bakteereita jo sikiön suolesta.<ref name="Nimetön-rFBD-1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/kerro-kerro-kakkavaippa|nimeke=Kerro, kerro kakkavaippa!|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2017-01-25|viitattu=2020-03-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ravinto muuttaa myöhemmin yksittäisten bakteerien tilannetta ja saattaa vaikuttaa myös toisistaan riippuvien bakteerien verkostoihin.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/kerro-kerro-kakkavaippa|nimeke=Kerro, kerro kakkavaippa!|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2017-01-25|viitattu=2020-03-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myös bakteereja tappavien antibioottien käyttö sekä eräät sairaudet saattavat muuttaa suolistobakteeriston koostumusta. Kyseiset muutokset ovat kuitenkin yleensä väliaikaisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://dynamic.hs.fi/a/2022/parantavakakka/|nimeke=Parantava kakka|julkaisu=HS.fi|viitattu=2022-03-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Paksusuolessa asustaa myös viruksia ja sieniä, joista tiedetään toistaiseksi aika vähän. Tutkimus on keskittynyt bakteereihin, koska niiden aineenvaihduntatuotteita syntyy eniten. Bakteerien virukset eli [[Faagi|faagit]] säätelevät kuitenkin bakteerien määriä.<ref name="Nimetön-rFBD-1" />
1900-luvun alussa esitettiin ajatus, että suolistomikrobien aiheuttava ulosteen mädäntyminen voisi myrkyttää elimistöä, mikä johtaisi eliniän lyhenemiseen. Suolistomikrobien vaikutuksia alettiin tutkia laajemmassa mittakaavassa kuitenkin vasta 2000-luvulla.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo97943|nimeke=Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2022-08-15}}</ref> Nykyisin tiedetään, että osa bakteereista aiheuttaa suotuisia ja jotkin taas haitallisia terveysvaikutuksia osalla ihmisistä<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://medicalxpress.com/news/2020-07-antioxidant-rich-foods-black-tea-chocolate.html|nimeke=Antioxidant-rich foods like black tea, chocolate, and berries may increase risk for certain cancers, new study finds|julkaisu=medicalxpress.com|viitattu=2020-07-31|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Vaihtelut selittyvät sillä, että jokaisella ihmisellä on erilainen mikrobisto<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/probiootit_hyotya_vai_huijausta|nimeke=Probiootit - hyötyä vai huijausta?|julkaisu=Hyvä Terveys|ajankohta=2014-09-03|viitattu=2022-07-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Vuonna 2012 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan ihmisillä, joiden suolistossa esiintyy tavallista enemmän [[Enterococcus|enterobakteereita]], on suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti verrattuna niihin, joilla on vähemmän kyseisiä bakteereita. Enterobakteerit on yhdistetty muun muassa vilkastuneeseen suolentoimintaan, ja ne voivat aiheuttaa esimerkiksi vaikeita infektioita päästessään virtsateihin tai verenkiertoon.<ref>[https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/be9d9623-2e84-41cd-9619-60cceed2a559 Löytö paljasti yllättävän kuolemanriskin: suolistomikrobit vaikuttavat elämän pituuteen]. Ilta-Lehti 31.1.2020.</ref>
Ravinto muuttaa myöhemmin yksittäisten bakteerien tilannetta ja saattaa vaikuttaa myös toisistaan riippuvien bakteerien verkostoihin.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/kerro-kerro-kakkavaippa|nimeke=Kerro, kerro kakkavaippa!|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2017-01-25|viitattu=2020-03-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myös bakteereja tappavien antibioottien käyttö sekä eräät sairaudet saattavat muuttaa suolistobakteeriston koostumusta. Kyseiset muutokset ovat yleensä väliaikaisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://dynamic.hs.fi/a/2022/parantavakakka/|nimeke=Parantava kakka|julkaisu=HS.fi|viitattu=2022-03-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Suolistobakteerit erittävät yhdisteitä, joilla on hormonien, hermojen välittäjäaineiden ja tulehdustekijöiden kaltaisia vaikutuksia elimistön toimintaan ja vastustuskykyyn sekä suoria vaikutuksia suoliston seinämään ja sen [[vuotavan suolen oireyhtymä|läpäisevyyteen]]. <ref name="tervkirjasto" />
Paksusuolen bakteeristo elääkäyttävät ravinnokseen pääasiassa hajottamalla suoleen kulkeutuneita sulamattomia[[Ravintokuitu|ravintokuituja]] ravintoaineitaja sekämuita syömälläsuolistossa hajoamattomia ruoka-aineita sekä kuolleita soluja ja suolen pinnan limakerrosta.<ref>Suolistomikrobiston rooli toiminnallisissa suolistosairauksissa. Jonna Jalanka. Maalis 2018. https://bestprac.fi/2018/03/06/suolistomikrobiston-rooli-toiminnallisissa-suolistosairauksissa/</ref>. SuolistomikrobitEm. hajottavatainekset [[Ravintokuitu|ravintokuidut]]hajoavat ja muut suolistossa hajoamattomat ruoka-aineettällöin [[Haihtuvat rasvahapot|lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi]]<ref name=":0" />. Paksusuolen bakteerien liukoisistaLiukoisista kuiduista tuottamatmuodostuneet lyhytketjuiset tyydyttyneet [[rasvahapot]] muodostavatkinmuodostavat 6–15 prosenttia länsimaalaisten ravinnosta saamasta kalorimäärästä<ref>Seidu Adams 2018, s. 9</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.healthline.com/nutrition/saturated-fat-types|nimeke=10 Types of Saturated Fat Reviewed|julkaisu=Healthline|ajankohta=2019-07-01|viitattu=2021-10-04|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. NäitäKyseisiä rasvahappoja ovat asetaatti, propionaatti ja voihappo eli butyraatti<ref name=":23">{{Lehtiviite|Tekijä=Manuel A. González Hernández, Emanuel E. Canfora, Johan W.E. Jocken, Ellen E. Blaak|Otsikko=The Short-Chain Fatty Acid Acetate in Body Weight Control and Insulin Sensitivity|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2019-08-18|Numero=11|Sivut=1943|Pmid=31426593|Doi=10.3390/nu11081943|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6723943/}}</ref>. Voihappoa esiintyy runsaasti myös maidossa<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Roman M. Stilling, Marcel van de Wouw, Gerard Clarke, Catherine Stanton, Timothy G. Dinan, John F. Cryan|Otsikko=The neuropharmacology of butyrate: The bread and butter of the microbiota-gut-brain axis?|Julkaisu=Neurochemistry International|Ajankohta=2016-10-01|Numero=99|Sivut=110–132|Doi=10.1016/j.neuint.2016.06.011|Issn=0197-0186|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0197018616301747|Kieli=en}}</ref>, propionaattia eräissä juustoissa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://healthfully.com/foods-containing-calcium-propionate-12681343.html|nimeke=Healthfully|julkaisu=Healthfully|viitattu=2021-10-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref> ja asetaattia etikassa ja alkoholissa<ref name=":22">{{Lehtiviite|Tekijä=Manuel A. González Hernández, Emanuel E. Canfora, Johan W.E. Jocken, Ellen E. Blaak|Otsikko=The Short-Chain Fatty Acid Acetate in Body Weight Control and Insulin Sensitivity|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2019-08-18|Numero=11|Sivut=1943|Pmid=31426593|Doi=10.3390/nu11081943|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6723943/}}</ref>. Osa lyhytketjuisista rasvahapoista kulkeutuu suolistosta munuaisiin ja keskushermostoon, jossa ne säätelevät verenpainetta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000009271811.html|nimeke=Kehon pienet apulaiset {{!}} Suoliston mikrobit ovat mukana monessa – tuottavat jopa humalan ilman viinanjuontia ja karvoja kaljuun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-05-22|viitattu=2023-05-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Lyhytketjuiset rasvahapot tehostavat myös paksusuolen limakalvon immuunipuolusta<ref name=":3" />. Esimerkiksi [[Tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneisiin rasvoihin]] kuuluva [[voihappo]] eli butyraatti näyttäisi hillitsevän tulehdusta ja syöpäsolujen kasvua sekä vähentävän [[Happiradikaali|happiradikaalien]] syntyä<ref name=":2" />. Lyhytketjuisia rasvahappoja tarvitaan lisäksi suolen seinämän solujen uusiutumiseen<ref name="Jaakkola">{{Kirjaviite|Tekijä=Irene Jaakkola|Nimeke=RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS|Vuosi=2012|Sivu=16|Julkaisija=TURUN AMMATTIKORKEAKOULU}}</ref>. Crohnin tautia ja haavaista paksusuolitulehdusta potevien ulosteissa on tavallista vähemmän voihappoa ja asetaattia<ref name=":3" />.
Runsaasti [[Firmicutes]]-ryhmän bakteereita omaavat ihmiset lihovat muita herkemmin<ref name=":4" />. Lihavien ihmisten suolistobakteerien on havaittu tuottavat erityisen paljon rasvahappoja. Hiiret, joilta on poistettu suolistomikrobit, eivät liho edes huonolaatuisella ravinnolla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/04/maratoonarin-suolistobakteeri-teki-hiirista-himojuoksijoita-mikrobit-halutaan|nimeke=Maratoonarin suolistobakteeri teki hiiristä himojuoksijoita – mikrobit halutaan valjastaa kuntoilun ja painonhallinnan avuksi|julkaisu=yle.fi|viitattu=2021-10-25|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Lihavilta ihmisiltä hankitun [[Ulosteensiirto|ulostesiirteen]] on todettu aiheuttavan lihomista<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00416|nimeke=Suoliston bakteerit – ystäviä ja vihollisia|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Eläinkokeet ovat viitanneet viittaavat siihen, että ulosteensiirteen vaikutus johtuisi siirteen mukana saapuvista bakteereita vahingoittavista viruksista eli faageista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000009271811.html|nimeke=Kehon pienet apulaiset {{!}} Suoliston mikrobit ovat mukana monessa – tuottavat jopa humalan ilman viinanjuontia ja karvoja kaljuun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-05-22|viitattu=2023-05-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Eräs suolistossa yleisen [[Kolibakteeri|kolibakteerin]] muoto vapauttaa kuitenkin suolen solujen toimintaa häiritseviä ja suolistosyövän riskiä lisääviä aineita<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/c10829ce-6f8a-4009-9062-2f11dd96292d|nimeke=Tutkimus: Yleinen suolistobakteeri voi lisätä suolistosyövän riskiä|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2022-03-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Paksusuolen bakteerit käsittelevät myös [[Sappi|sappihappoja]] ja [[Oksalaatti (anioni)|oksalaattia]] jatuottavat vaikuttavat jopa[[K-vitamiinit|K-vitamiinia]] rasvojensekä varastointiin[[B-vitamiini|B-vitamiineihin]] säätelemälläkuuluvia energia-ainevaihduntaa.foolihappoa ja biotiinia<ref name=":3" /><ref name="avainapt">Paksusuolessa viihtyvät hyvät bakteerit. 28.07.2015. https://www.avainapteekit.fi/terveys/terveysfaktat/paksusuolessa-viihtyvat-hyvat-bakteerit</ref> Paksusuolen bakteerit tuottavat myös [[B-vitamiini|B-vitamiineihin]] kuuluvia foolihappoa ja biotiinia sekä [[K-vitamiinit|K-vitamiinia]]<ref name=":3" /><ref name="avainapt" />. Suolistobakteerien vitamiinintuottoa ei pidetä kuitenkaan merkittävänä ihmisen vitamiinisaannin kannalta<ref name="P">{{Lehtiviite|Tekijä=TDC Tarento et al|Otsikko=A potential biotechnological process for the sustainable production of vitamin K1|Julkaisu=Critical Reviews in Biotechnology|Ajankohta=2019|Vuosikerta=39|Numero=1|Sivut=1–19|Pmid=29793354|Doi=10.1080/07388551.2018.1474168|Issn=0738-8551|www=https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07388551.2018.1474168}}</ref>.
Suolistomikrobien aineenvaihduntatuotteet saattavat aiheuttavat kudostason hiljaista tulehdusta, jos suolen seinämä on niin huonossa kunnossa, että neaineet pääsevät verenkiertoon<ref name=":1">
MonetEnemmän suolessakuituja. elävät31.08.2018. bakteerithttps://www.apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/enemman-kuituja.html</ref>. Jotkin suolistobakteerit tuottavat sähköäalkoholia, elimikä luovuttavatsaattaa elektronejajohtaa ympäristöönsäjopa alkoholiperäisen rasvamaksan kehittymiseen. EiMyös olesuolistossa vieläelävillä selvillä,hiivasienillä minnesaattaa elektronitolla päätyvättällainen ominaisuus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000009271811.html|nimeke=Kehon pienet apulaiset {{!}} Suoliston mikrobit ovat mukana monessa – tuottavat jopa humalan ilman viinanjuontia ja karvoja kaljuun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-05-22|viitattu=2023-05-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ▼Enemmän kuituja. 31.08.2018. https://www.apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/enemman-kuituja.html</ref>.
JotkinPaksusuolen suolistobakteerittietynlaisen tuottavatbakteerikannan alkoholia,on mikähavaittu saattaaedistävän johtaasyöpäsolujen jopakasvua osalla ihmisistä.<ref name=":5" /> Desulfovibrio piger -bakteerin on havaittu hillitsevän ykköstyypin diabetekseen alkoholiperäisenjohtavaa rasvamaksanhaiman kehittymiseenautoimmuunitulehdusta. MyösKyseisen hiivasienilläbakteerin saattaatiedetään ollalisäävän tällainenmyös ominaisuusummetusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000009271811.html|nimeke=Kehon pienet apulaiset {{!}} Suoliston mikrobit ovat mukana monessa – tuottavat jopa humalan ilman viinanjuontia ja karvoja kaljuun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-05-22|viitattu=2023-05-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Ihmisillä, joiden suolistossa esiintyy tavallista vähemmän bakteerikantoja, todetaan muita useammin [[Insuliiniresistenssi|insuliiniresistenssiä]], [[Diabetes|diabetesta]] ja veren rasvahäiriöitä, ja he ovat muita alttiimpia saamaan komplikaatioita. Erot bakteeristossa selittävät, miksi runsaastiRunsaasti bakteerikantoja kantava lihava ihminen voi olla terve samalla, kun vähäbakteerinen ylipainoinenlihava sairastuu ja lihoo herkästi lisää.<ref name=":4">Bakteerit vaikuttavat painoosi. https://www.rd.fi/terveys-ja-hyvinvointi/bakteerit-vaikuttavat-painoosi</ref> ▼Jotkin ravinnon mukana tulevat bakteerit aiheuttavat suotuisia terveysvaikutuksia osalla ihmisistä. Vaihtelu johtuu siitä, että jokaisella ihmisellä on erilainen mikrobisto.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/probiootit_hyotya_vai_huijausta|nimeke=Probiootit - hyötyä vai huijausta?|julkaisu=Hyvä Terveys|ajankohta=2014-09-03|viitattu=2022-07-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myös bakteerilajien haitalliset vaikutukset ovat usein yksilöllisiä. Esimerkiksi paksusuolen tietynlaisen bakteerikannan on havaittu edistävän syöpäsolujen kasvua osalla ihmisistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://medicalxpress.com/news/2020-07-antioxidant-rich-foods-black-tea-chocolate.html|nimeke=Antioxidant-rich foods like black tea, chocolate, and berries may increase risk for certain cancers, new study finds|julkaisu=medicalxpress.com|viitattu=2020-07-31|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Vuonna 2012 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan ihmisillä, joiden suolistossa esiintyy tavallista enemmän [[Enterococcus|enterobakteereita]], on suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti verrattuna niihin, joilla on vähemmän kyseisiä bakteereita. Enterobakteerit on yhdistetty muun muassa vilkastuneeseen suolentoimintaan, ja ne voivat aiheuttaa muun muassa vaikeita infektioita päästessään virtsateihin tai verenkiertoon.<ref>[https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/be9d9623-2e84-41cd-9619-60cceed2a559 Löytö paljasti yllättävän kuolemanriskin: suolistomikrobit vaikuttavat elämän pituuteen]. Ilta-Lehti 31.1.2020.</ref>
▲Ihmisillä, joiden suolistossa esiintyy tavallista vähemmän bakteerikantoja, todetaan muita useammin [[Insuliiniresistenssi|insuliiniresistenssiä]], [[Diabetes|diabetesta]] ja veren rasvahäiriöitä, ja he ovat muita alttiimpia saamaan komplikaatioita. Erot bakteeristossa selittävät, miksi runsaasti bakteerikantoja kantava lihava ihminen voi olla terve samalla, kun vähäbakteerinen ylipainoinen sairastuu ja lihoo herkästi lisää.<ref name=":4">Bakteerit vaikuttavat painoosi. https://www.rd.fi/terveys-ja-hyvinvointi/bakteerit-vaikuttavat-painoosi</ref>
Ummetusta aiheuttavan Desulfovibrio piger -bakteerin on havaittu hillitsevän ykköstyypin diabetekseen johtavaa haiman autoimmuunitulehdusta. Kyseisen bakteerin tiedetään lisäävän myös ummetusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000009271811.html|nimeke=Kehon pienet apulaiset {{!}} Suoliston mikrobit ovat mukana monessa – tuottavat jopa humalan ilman viinanjuontia ja karvoja kaljuun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-05-22|viitattu=2023-05-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ▼
Lajirikkaan suolistoflooran on todettu ehkäisevän sairauksia. Runsaskalorisen ja yksinkertaisia eli nopeita hiilihydraatteja sisältävän ruokavalion, keinotekoisten makeutusaineiden ja täysmaidon on todettu köyhdyttävän suolistofloran lajikoostumusta.<ref>Saako suolistosi sopivaa ravintoa? Nämä ruoat ovat bakteerien suosikkeja. 22.7.2017. https://www.is.fi/terveys/art-2000005297575.html</ref>
Eläinkokeissa on havaittu lisäksi, että runsasrasvainen ketogeeninen ruokavalio muuttaa suoliston bakteerilajistoa vastakkaiseen suuntaan kuin tavanomainen runsasrasvainen ruokavalio. Muutos johtuu ketoaineiden vaikutuksesta, ja sen on havaittu vähentävän autoimmuunitulehduksia aiheuttavien Th17 immuunisolujen määrää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ucsf.edu/news/2020/05/417466/ketogenic-diets-alter-gut-microbiome-humans-mice|nimeke=Ketogenic Diets Alter Gut Microbiome in Humans, Mice|julkaisu=Ketogenic Diets Alter Gut Microbiome in Humans, Mice {{!}} UC San Francisco|viitattu=2021-04-24|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Rottakokeissa on havaittu, että krooninen stressi vaikuttaa suolistomikrobien lajikoostumukseen ja lisää suolen läpäisevyyttä. Hiiret, joilta on poistettu suolistomikrobit, ovat kuitenkin tavallista levottomampia.<ref>Suoliston bakteerit ja mielen terveys Akuutti 19.2.2014.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/19/suoliston-bakteerit-ja-mielen-terveys</ref> ▼Suolistomikrobiston on todettu vaikuttavan myös [[Geeni|geenien]] säätelyyn. Esimerkiksi hiirten paksusuolessa, [[Maksa|maksassa]] ja [[Rasvakudos|rasvakudoksessa]] esiintyvien geenien säätelyn on havaittu riippuvan siitä, elääkö hiirten suolistossa mikrobeja vai ei. Erot ovat liittyneet muun muassa [[Insuliini|insuliinin]], [[Kolesteroli|kolesterolin]] ja [[Aminohapot|aminohappojen]] [[Aineenvaihdunta|metaboliaan]] liittyvien geenien säätelyyn.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Krautkramer K., Kreznar J., Romano K., Vivas E., Barrett-Wilt G., Rabaglia M., Keller M., Attie A., Rey F., Denu J.|Otsikko=Diet-Microbiota Interactions Mediate Global Epigenetic Programming in Multiple Host Tissues|Julkaisu=Molecular Cell 64, 982-992|Ajankohta=12/2016|Julkaisija=}}</ref> ▼
▲Suolistomikrobiston on todettu vaikuttavan myös [[Geeni|geenien]] säätelyyn. Esimerkiksi hiirtenHiirten paksusuolessa, [[Maksa|maksassa]] ja [[Rasvakudos|rasvakudoksessa]] esiintyvien geenien säätelyn on havaittu riippuvan siitä, elääkö hiirten suolistossa mikrobeja vai ei. Erot ovat liittyneet muun muassa [[Insuliini|insuliinin]], [[Kolesteroli|kolesterolin]] ja [[Aminohapot|aminohappojen]] [[Aineenvaihdunta|metaboliaan]] liittyvien geenien säätelyyn.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Krautkramer K., Kreznar J., Romano K., Vivas E., Barrett-Wilt G., Rabaglia M., Keller M., Attie A., Rey F., Denu J.|Otsikko=Diet-Microbiota Interactions Mediate Global Epigenetic Programming in Multiple Host Tissues|Julkaisu=Molecular Cell 64, 982-992|Ajankohta=12/2016|Julkaisija=}}</ref>
▲Monet suolessa elävät bakteerit tuottavat sähköä eli luovuttavat elektroneja ympäristöönsä. Ei ole vielä selvillä, minne elektronit päätyvät.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000009271811.html|nimeke=Kehon pienet apulaiset {{!}} Suoliston mikrobit ovat mukana monessa – tuottavat jopa humalan ilman viinanjuontia ja karvoja kaljuun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-05-22|viitattu=2023-05-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
▲Rottakokeissa on havaittu, että krooninen stressi vaikuttaa suolistomikrobien lajikoostumukseen ja lisää suolen läpäisevyyttä. Hiiret, joilta on poistettu suolistomikrobit, ovat kuitenkin tavallista levottomampia.<ref>Suoliston bakteerit ja mielen terveys Akuutti 19.2.2014.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/19/suoliston-bakteerit-ja-mielen-terveys</ref>
▲UmmetustaMonet aiheuttavansuolessa Desulfovibrioelävät pigerbakteerit -bakteerintuottavat onsähköä havaittueli hillitsevänluovuttavat ykköstyypinelektroneja diabetekseenympäristöönsä. johtavaa haiman autoimmuunitulehdusta.Ei Kyseisenole bakteerinvielä tiedetäänselvillä, lisäävänminne myöselektronit ummetustapäätyvät.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000009271811.html|nimeke=Kehon pienet apulaiset {{!}} Suoliston mikrobit ovat mukana monessa – tuottavat jopa humalan ilman viinanjuontia ja karvoja kaljuun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-05-22|viitattu=2023-05-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Paksusuolen rakenne ==
[[Tiedosto:Digestive system diagram fi.svg|thumb|upright=0.9|Paksusuoli kuvassa vihreällä]]
| 