Paimiossa on vuonna [[1933]] valmistunut arkkitehti [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelema funktionalistinen [[Paimion parantola]], joka on ehdolla [[Unesco]]nMaailmanperintöluettelo|Unescon [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteeksi]]<ref name="gg1">[http://213.138.147.170/netcomm/viewarticle.asp?path=8,222&article=1269&index=D&page=1 Paimion kaupunki]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> ja on nimetty myös [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Valtakunnallisestivaltakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]]. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat [[Paimion kirkko]] ja vanha pappila, [[Paimion rautatieasema]], [[Kuninkaantie|Suuri Rantatie]] sekä [[Viksbergin kartano (Paimio)|Wiksbergin kartano]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx | Nimeke =Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu = 31.1.2010 | Kieli = }}</ref>
Paimiossa on kaksi kirkkoa: [[Pyhän Mikaelin kirkko (Paimio)|Pyhän Mikaelin kirkko]] keskustassa ja [[Pyhän Jaakobin kirkko (Paimio)|Pyhän Jaakobin kirkko]] [[Paimionlahti|Paimionlahden]] rannalla [[Hevonpää]]ssä.
Rivi 65:
==Väestö==
Paimiossa asui 31.12.2021 yhteensä 11 041 henkeä. Näistä [[suomen kieli|suomenkielisiä]] oli 10 576 eli 95,8% väestöstä. [[ruotsin kieli|Ruotsinkielisiä]] oli 117 eli 1,1%. Yksi asukas oli [[saamen kieli|saamenkielinen]]. Vieraskielisiä oli kunnassa 347 eli 3,1%.<ref name="Nimetön-rFAl-1">{{Verkkoviite | Osoite = https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke = Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021 | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 24.5.2022 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Vieraskielisistä ryhmistä tärkeimmät olivat [[viron kieli|viro]] (89 puhujaa), [[venäjän kieli|venäjä]] (59 puhujaa), [[ukrainan kieli|ukraina]] (36 puhujaa), [[latvian kieli|latvia]] (29 puhujaa), [[englannin kieli|englanti]] (18 puhujaa), [[kurdin kieli|kurdi]] (14 puhujaa), [[thain kieli|thai]] (12 puhujaa), [[bulgarian kieli|bulgaria]] (12 puhujaa) sekä [[arabian kieli|arabia]] (10 puhujaa).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rm.px/table/tableViewLayout1/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4 | Nimeke = Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2021 | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 24.5.2022 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
Väestöstä 75,5% kuului vuonna 2021 [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon]] ja 1,7% muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 22,8% ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.<ref name="Nimetön-rFAl-1"/>
