Ero sivun ”Hans Niklas Johnin murha” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hieman taustaa
﹫217.140.206.209 5.5.2023 diff ”aiheen merkittävyys kyseenalaistettu” merkittävyydestä selvitys 8.5.2023 klo 13.08 mennessä → merkittävyys-keskustelussa käyttäjätunnukset eivät vaatineet artikkelin poistamista.
Rivi 1:
<noinclude>{{Merkittävyys|20230505130809}}</noinclude>
'''Hans Niklas Johnin murha''' tapahtui [[26. heinäkuuta]] [[1773]]. Sen suoritti [[Harvialan kartano]]n entinen torppari Esaias Erkinpoika. Kartanon omisti 1700-luvun lopulla [[Hatut (puolue)|hattupuolueen]] johtaja valtaneuvos, kreivi [[Fredrik Axel von Fersen]], jonka perinnönjaon jälkeen kartano vuokrattiin kartanonvouti [[Hans Niklas John]]ille. John oli sanonut Esaiaksen irti torpastaan laillisena pidetystä syystä, ja tämä tuli kostamaan [[Vanaja (kunta)|Vanaja]]n kunnan [[Harviala (kylä)|Harvialaan]], jossa yhytti Johnin tämän ollessa heinäpellolla tarkastuskierroksella, vaikka olikin sittemmin saanut uudistilan [[Tammela]]sta. Esaias iski Johnia puukolla rintaan ja reiteen, ja Johnin vaimo ja tytär tulivat apuun kuultuaan avunhuudon, mutta liian myöhään. Esaias oli tullut nähdyksi, mutta kaukaa. Esaiaksen reissusta oli runsaasti tietoa, ja hänet saatiin kiinni kuulopuheita seuraamalla. [[Koljala]]ssa torppaa pitänyt sotilas John Malmbeck oli kuullut Johnin huudot ja nähnyt Esaiaan juoksun. [[Hattula]]n Kouvalassa asunut entinen sotilas Matti Stenbeck oli ryhtynyt Esaiaan kanssa juttusille ja ihmetellyt tämän kulkureittiä: Tämä oli väittänyt tulleensa [[Vanajavesi|Vanajaveden]] yli [[Heinu]]n kyläläisten kirkkoveneellä. Stenbeck tiesi kuitenkin Heinun olevan [[Kalvola]]n kuntaa sekä seurakuntaa, ei toisella puolen järveä sijaitsevan [[Sääksmäki|Sääksmäen]] kuten Esaias oli väittänyt, eivätkä näin ollen heinulaiset tarvinneet venettä kirkkomatkalle. Stenbeck ilmoitti tietonsa nimismiehelle. Esaias Erkinpoika tuomittiin mestattavaksi, ja [[teilaus]] toteutettiin hovioikeuden vahvistuksen jälkeen maantiellä [[Parola]]n lähellä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rytkönen, Raili | Nimeke = Vanajan historia II| Vuosi = 1992| Luku = Maallinen esivalta| Sivu = 55–56,211–212| Selite = | Julkaisupaikka = Hämeenlinna| Julkaisija = Hämeenlinnan kaupunki| Isbn = 952-9509-03-0| Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.5.2023 | Kieli = }}</ref>