Ero sivun ”Alkoholijuomien käyttö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Alkoholin käyttö nykyään: koulutuksen mukaisia kulutuseroja Suomessa
Rivi 14:
Alkoholia kulutetaan eniten teollisuusmaissa. OECD-maissa kulutetaan kaksi kertaa enemmän alkoholia kuin muissa maissa keskimäärin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oecd.org/health/tackling-harmful-alcohol-use-9789264181069-en.htm|nimeke=Tackling Harmful Alcohol Use: Economics and Public Health Policy {{!}} en {{!}} OECD|julkaisu=www.oecd.org|viitattu=2023-03-11}}</ref>. Joka kolmas OECD-maan asukas jo itsensä kovaan humalaan vähintään kerran kuussa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oecd.org/health/preventing-harmful-alcohol-use-6e4b4ffb-en.htm|nimeke=Preventing Harmful Alcohol Use {{!}} en {{!}} OECD|julkaisu=www.oecd.org|viitattu=2023-03-11}}</ref>.
 
Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienempi<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009039059.html|nimeke=Alkoholi {{!}} Moni haluaa nyt viinit ruokakauppoihin, mutta sillä voi olla yllättäviä seurauksia – HS tapasi maailman johtavan alkoholitutkijan, jolla on varoittava viesti|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-09|viitattu=2022-09-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. OECD-maiden täysi-ikäiset asukkaat juovat keskimäärin kymmenen litraa alkoholia vuodessa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Kulutus jakautuu kuitenkin niin epätasaisesti, että 20 prosenttia kansasta juo suurimman osan kaikesta kulutetusta alkoholista.<ref name="Yle">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7997128|Nimeke=Tutkimus: Rikkaat ja koulutetut juovat eniten|Tekijä=Anniina Wallius|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=6.5.2015|Viitattu=17.2.2020}}</ref> Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienmpi<ref name=":0" />.
 
Suomalaiset juovat keskimäärin henkeä kohden saman verran kuin OECD-maissa, mutta kymmenen prosenttia juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Riskikäyttäjiin kuuluu 13 prosenttia kansasta. Tyypillinen suomalainen nainen juo yhden ravintola-annoksen viikossa, mies taas kokonaiset neljä annosta. Terveys vaarantuu vasta silloin, kun nainen juo vähintään 7 annosta viikossa ja mies vähintään 14 annosta. Yli puolet 30-65-vuotiaista miehistä nauttii alkoholia vähintään kerran viikossa, naisista alle kolmannes.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apu.fi/artikkelit/kansa-maistelee-kulutus-laskee-kostein-kymmenys-juo-puolet-kaikesta-alkoholista-nain-juot-kuin-keskiverto-suomalainen | Nimeke = Kostein kymmenys ryystää puolet alkoholista – Näin juot nätisti kuin keskiverto suomalainen | Heikkinen, Sammeli | Julkaisu = Apu.fi | Ajankohta = 23.10.2020 | Viitattu = 9.12.2020}}</ref>
Rivi 78:
Suomalaisten alkoholinkulutus oli 1960-luvun lopulle asti lähes kokonaan miesten varassa, minkä jälkeen yhä suurempi osa naisista on alkanut käyttää alkoholia. Vuonna 1968 noin 40 prosenttia suomalaisista 15–69-vuotiaista naisista oli raittiita, kun taas nykyään jo noin 90 prosenttia naisista on juonut alkoholia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 1968 naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli hieman yli kymmenen prosenttia, kun taas nykyään naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista.<ref name=päihdelinkkisuomi>{{Verkkoviite | Osoite = https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholinkaytto-suomessa | Nimeke = Alkoholinkäyttö Suomessa | Tekijä = Nahkuri, Janne | Ajankohta = 21.1.2021 | Julkaisu = Päihdelinkki | Viitattu = 28.1.2019}}</ref>
 
=== Alkoholin käyttö nykyäänNykytilanne ===
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2021 keskimäärin 9,0 litraa puhdasta alkoholia vuodessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus|nimeke=Alkoholijuomien kulutus - THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2022-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu kuitenkin erittäin epätasaisesti. Väestön eniten juova kymmenesosa kuluttaa noin puolet kaikesta suomalaisten kuluttamasta alkoholista. Noin joka viides alkoholia käyttävä mies ja joka kymmenes nainen juo viikossa riskirajan verran tai sitä enemmän.<ref name=päihdelinkkisuomi/>
 
Vuonna 2012 toteutetussa Finriski-tutkimuksessa havaittiin, että myöskoulutuksen koulutus lisäälisäävän alkoholinkulutusta. Ylimpään koulutusluokkaan kuuluvat miehet kuluttivat 30 prosenttia enemmän alkoholia kuin alimpaan koulutusluokkaan kuuluvat. Naisilla vastaava ero oli alle kymmenen prosenttia.<ref name=":1">Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja
Suurituloiset miehet kuluttavat keskimääräistä enemmän alkoholia ja suurituloiset naiset harrastavat keskimääräistä enemmän humalahakuista juomista. Pienituloiset naiset käyttävät kaikkein vähiten alkoholia.<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7997128 | Nimeke = Tutkimus: Rikkaat ja koulutetut juovat eniten | Tekijä = Anniina Wallius | Ajankohta = 6.5.2015 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 17.2.2020}}</ref>
alkoholin käytössä. THL 2017. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132025/TUTI2017_4__Sosioekonomiset%20erot%20alkoholikuolleisuus_web_28%202%202017_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>
 
Myös suurituloisuus lisää alkoholinkulutusta. Suurituloiset miehet kuluttavat keskimääräistä enemmän alkoholia ja suurituloiset naiset harrastavat keskimääräistä enemmän humalahakuista juomista. Pienituloiset naiset käyttävättaas kaikkeinkäyttävät vähiten alkoholia.<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7997128 | Nimeke = Tutkimus: Rikkaat ja koulutetut juovat eniten | Tekijä = Anniina Wallius | Ajankohta = 6.5.2015 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 17.2.2020}}</ref>
Vuonna 2012 toteutetussa Finriski-tutkimuksessa havaittiin, että myös koulutus lisää alkoholinkulutusta. Ylimpään koulutusluokkaan kuuluvat miehet kuluttivat 30 prosenttia enemmän alkoholia kuin alimpaan koulutusluokkaan kuuluvat. Naisilla vastaava ero oli alle kymmenen prosenttia.<ref name=":1">Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja
alkoholin käytössä. THL 2017. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132025/TUTI2017_4__Sosioekonomiset%20erot%20alkoholikuolleisuus_web_28%202%202017_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>
 
Alkoholiongelma pahentui 2010-luvulla ikääntyneiden ja eläkeläisten keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150114062328/http://www.hs.fi/kaupunki/a1421156027999 | Arkistoitu = 14.1.2015 | Nimeke = Alkoholi vie eläkeikäisiä hautaan. | Tekijä = Punkka, Päivi | Ajankohta = 14.1.2015 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 28.1.2022}}</ref>