Ero sivun ”Itä-Ukrainan sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p välillä on väliä |
|||
Rivi 53:
== Sodan syyt ==
Venäjän on arvioitu suunnitelleen Krimin ja Itä-Ukrainan.(ioi) haltuunottoja jo ennen vuonna 2014 alkaneita tapahtumia.<ref name=":0" /> Jo vuonna 2008 Venäjän presidentti [[Vladimir Putin]] ilmoitti: ”Jos Ukraina menee Natoon, se menee ilman Krimiä ja itää”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/viela-vuonna-2005-venaja-toivoi-natolta-jasenkutsua-mutta-siina-oli-yksi-pieni-pulma-6539254 | Nimeke = Vielä vuonna 2005 Venäjä toivoi Natolta jäsenkutsua - mutta siinä oli yksi pieni pulma | Tekijä = Rantanen, Esko | Selite = Mihail Zygar, "Putinin sisäpiiri" kirjan arvostelu | Julkaisu =Talouselämä | Ajankohta = 18.4.2016 | Julkaisija = Talentum | Viitattu = 7.5.2016 }}</ref> Ukrainan on katsottu olleen jo pitkään Venäjän informaatio-vaikuttamisen kohteena.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://journal.fi/ta/article/download/88682/47847|nimeke=Venäjän vaikuttamistoimet Ukrainassa: paikallisväestön näkökulmia ja tulkintoja|tekijä=Elisa Norvanto, Heidi Ruotsalainen ja Jukka-Pekka Schroderus}}</ref> Ennen varsinaisen Itä-Ukrainan kriisin alkamista Venäjän joukot [[Krimin kriisi 2014|miehittivät Krimin]]. Itä-Ukrainan tapahtumien taustalla on katsottu olevan osittain myös [[Verh’ovna Rada|Ukrainan parlamentin]] helmikuun 2014 lopulla kumoama vuoden 2012 kielilaki. Laki oli laadittu suojelemaan vähemmistökieliä, mutta sen katsottiin vahvistavan ennen kaikkea venäjän kielen asemaa. Myös ukrainalaiset itse kritisoivat lain kumoamista, koska kumoamisen katsottiin lietsovan vastakkainasettelua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/602567|nimeke=Kiovalaisrehtori: Ukrainan jako itään ja länteen liioiteltua|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2014-03-03|viitattu=2023-01-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Itäisimmän Ukrainan asukkaista noin kymmenen prosenttia on syntynyt Venäjällä.<ref name=":0" /> Itäisimmässä Ukrainassa ja Krimillä jopa yli 70% asukkaista puhui äidinkielenään venäjää vuoden 2001 kyselyssä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://theconversation.com/why-many-ukrainians-speak-russian-as-their-first-language-190856|nimeke=Why many Ukrainians speak Russian as their first language|tekijä=Ievgeniia Ivanova|julkaisu=The Conversation|viitattu=2023-01-31|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Ukrainalla on pitkä yhteinen historia Venäjän kanssa ja maan itä-osissa on paljon venäjänkielisiä ja venäjän kansalaisia. Neuvostoaikana Ukrainaa venäläistettiin, ja presidentti [[Viktor Janukovytš|Janukovytšin]] politiikka on katsottu pyrkineen samaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/602567|nimeke=Kiovalaisrehtori: Ukrainan jako itään ja länteen liioiteltua|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2014-03-03|viitattu=2023-01-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Itä-Ukrainan sotaa edelsi [[Ukrainan vallankumous 2014|helmikuussa 2014 vallankumous]], missä valtaan tulivat ukrainalais-kansallismieliset, euromyönteiset tahot. Janukovytš pakeni Venäjälle ja hänen aikanaan 2012 säädetty venäjänkieltä edistänyt kielilaki kumottiin helmikuun lopussa. [[Krimin miehitys 2014|Venäjä miehitti Krimin]] ja siellä järjestettiin maaliskuun puolivälissä epäselvissä olosuhteissa kansanäänestys Venäjään liittymiseksi. Huhtikuun puolessa välissä Itä- ja Etelä-Ukrainassa aseistautuneet joukot alkoivat vallata hallitusrakennuksia vaatien kansanäänestystä Venäjään liittymiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/a/2014041618219704|nimeke=Nuoret Venäjä-mieliset valtasivat Donetskin kaupungintalon|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-01-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Aseistautuneita kapinallisia tukemassa oli paikoitellen tuhansia hallituksen vastaisia mielenosoittajia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-7216194|nimeke=Kapinalliset valtasivat rakennuksia Horlivkassa, Luhanskin poliisipäällikö eroaa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2014-04-30|viitattu=2023-01-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Varsinkaan Itä-Ukrainassa Kiovan hallituksella ei ollut paljoa kannatusta.
| |||