Ero sivun ”Venäjän historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 193.66.150.161 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Paju tekemään versioon. |
|||
Rivi 29:
Pohjoisempana [[viikingit]] olivat 700-luvulta lähtien tehneet ryöstöretkiä rannikolla ja jokireittejä pitkin sisämaassa. Viikinkejä houkutti idässä myös sen tarjoamat kaupankäyntimahdollisuudet. Viikingit käyttivät hyväkseen paikallisten heimopäälliköiden keskinäisiä kiistoja ja ottivat vallan tärkeimmissä keskuksissa. Venäjän varhaishistoriasta kertova tärkein kirjallinen lähde, [[Nestorin kronikka]], esittää Venäjän valtion syntytavan tavalla, joka on aiheuttanut vuosisataisen kiistelyn viikinkien osuudesta Venäjän valtion syntymiseen. Kronikan mukaan maa oli epäjärjestyksessä ja alueella eläneet [[Sloveenit (heimo)|sloveenit]], [[tšuudit]], [[merjalaiset]], [[vepsäläiset]] ja [[krivitšit]] kutsuivat kolme [[varjagit|varjagi]]-, eli viikinkiveljestä hallitsemaan heitä ja pitämään yllä järjestystä. Heistä vanhin [[Rurik]] asettui hallitsemaan aluetta [[Novgorodin ruhtinas|Novgorodin ruhtinaana]]. Kronikan kertomus korostaa Rurikin osuutta Venäjän syntyteoriassa, kun taas Neuvostoliiton aikana korostettiin slaavilaisuutta ja nostettiin esille että slaaveilla oli valtiomuodostelmia jo ennen viikinkiaikaa. Molemmat ääriteoriat ovat kuitenkin liioiteltuja.
Varhaisin Venäjän valtio ei ollut viikinkivaltio, mutta viikinkien osuus sen kehitykseen oli suuri. Nestorin kronikka kaunistelee Rurikin valtaannousua, mutta oli Rurik noussut valtaan kutsuttuna tai miehityksellä, olivat alkuaikojen Venäjän monet ruhtinaat skandinaavista alkuperää. Varhaisin tieto Venäjää hallinneista viikingeistä on [[Annales Bertiniani|Annales Bersus]]
=== Valta laajenee ===
| |||