Wikipedia

Ero sivun ”Itä-Ukrainan sota” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Poistettu venäjämieliset kommentit, joissa ei ollut mitään lähdeviitteitä ja vaikuttivat olevan lähinnä trollin käsialaa.
Rivi 34:
'''Itä-Ukrainan sota''' (myös '''Ukrainan kriisi''', '''Ukrainan sota'''<ref name="mtvfi">{{Verkkoviite | osoite = http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/milloin-kriisista-tulee-sota/4271698 | nimeke =Milloin kriisistä tulee sota | tekijä =Kati Hyttinen | julkaisija =Mtv.fi| viitattu =28.7.2014 }}</ref> tai '''Donbassin sota''') on huhtikuussa 2014 alkanut [[Ukraina]]n hallituksen ja [[Venäjä]]n tukemien joukkojen, kapinallisten tai [[separatisti]]en välinen aseellinen yhteenotto [[Donbass|Itä-Ukrainassa]].
 
Venäjä oli suunnitellut Krimin ja Itä-Ukrainan haltuunottoja jo ennen vuonna 2014 alkaneita tapahtumia.<ref name=":0" /> Jo vuonna 2008 Venäjän presidentti [[Vladimir Putin]] ilmoitti: ”Jos Ukraina menee Natoon, se menee ilman Krimiä ja itää”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/viela-vuonna-2005-venaja-toivoi-natolta-jasenkutsua-mutta-siina-oli-yksi-pieni-pulma-6539254 | Nimeke = Vielä vuonna 2005 Venäjä toivoi Natolta jäsenkutsua - mutta siinä oli yksi pieni pulma | Tekijä = Rantanen, Esko | Selite = Mihail Zygar, "Putinin sisäpiiri" kirjan arvostelu | Julkaisu =Talouselämä | Ajankohta = 18.4.2016 | Julkaisija = Talentum | Viitattu = 7.5.2016 }}</ref> Ennen varsinaisen Itä-Ukrainan kriisin alkamista Venäjän joukot [[Krimin kriisi 2014|miehittivät Krimin]]. Itä-Ukrainan tapahtumien taustalla on osittain myös [[Verh’ovna Rada|Ukrainan parlamentin]] helmikuun 2014 lopulla peruuttama vuoden 2012 kielilaki, joka turvasi [[Venäjän kieli|venäjän]] ja muiden [[Ukrainan väestö|vähemmistökielien asemaa Ukrainassa]]. Tämä päätös huolestutti Ukrainan venäjänkielistä väestönosaa.{{Lähde}}
 
Tapahtumat alkoivat, kun useissa Itä-Ukrainan kaupungeissa käynnistettiin protesteja Ukrainan uutta valtionjohtoa vastaan. Ukrainan presidentti perui myöhemmin kielilain muutoksen hyväksymisen, mutta protestointi jatkui. Itä-Ukrainassa protestoijat valtasivat monilla paikkakunnilla hallintorakennuksia. Valtaajat, joiden seassa oli Venäjän tiedusteluviranomaisten joukkoja, vastustivat maan uutta hallintoa ja vaativat alueille suurempaa [[Itsehallintoalue|itsehallintoa]] tai Itä-Ukrainan pääosin venäjänkielisten alueiden liittämistä Venäjään. Itäisimmän Ukrainan asukkaista noin kymmenen prosenttia on syntynyt Venäjällä.<ref name=":0" />
Rivi 84:
=== Kriisin alkuvaihe ===
:{{Pääartikkeli|[[Itä-Ukrainan mielenosoitukset 2014]]}}
Ukrainan talousongelmat synnyttivät maan sisällä halua liittyä Euroopan unioniin. Tämä synnytti kansanliikkeen, joka alkoi järjestää protesteja. Kun hallitus käytti helmikuun lopussa 2014 kovaa väkivaltaa protestien kukistamisessa, se ajautui umpikujaan. Venäjän tukema presidentti [[Viktor Janukovytš]] pakeni maasta. Valtaan noussut väliaikainen hallitus oli Venäjän median mielestä laiton ja fasistinen. Parlamentti yritti muuttaa venäläisten asemaa koskevaa lakia venäläisiä syrjiväksi. Pian venäläisaktivistit aloittivat protestiaallon ja Ukrainan hallitus syytti Venäjää näiden levottomuuksien lietsomisesta. Venäläis- ja ukrainalaisaktivistien välillä alkoi esiintyä satunnaisia yhteenottoja. Krimillä käyty aktivistien ja hallinnon kamppailu johti pian Venäjän [[interventio]]on.{{Lähde}}
 
Toukokuun alussa 2014 kuoli [[Odessa]]ssa 48 henkilöä väkivaltaisuuksissa ja tuhopoltossa, suuri osa Ukrainan hallitusta vastustavia mielenosoittajia. Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk syytti Venäjää Odessan verilöylystä ja ilmoitti kiihdyttävänsä itä-Ukrainan operaatiota.<ref>{{verkkoviite|osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/a1399168742118 |nimeke =Ukraina syytti Venäjää Odessan verilöylystä|julkaisu=HS.fi| viitattu=2016-07-25|tekijä=|ajankohta=|Osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/a1399168742118|Nimeke=Ukraina syytti Venäjää Odessan verilöylystä}}</ref> Huhuista ja syytteistä huolimatta kaikki tunnistetut uhrit olivat Odessan asukkaita.<ref>{{verkkoviite|Osoite= http://www.kyivpost.com/content/ukraine/odessa-who-is-to-blame-for-46-odessa-deaths-346817.html | Nimike=Odessa: Who is to blame for 46 Odessa deaths? |Julkaisija=Kyiv Post}}</ref>
 
Pian venäläisaktivistit järjestivät Krimillä kansanäänestyksen, jonka tuloksena alue liitettiin Venäjään. Länsi vastusti ankarasti Venäjän toimia Ukrainassa. Kun Ukrainan hallitusta tukevat länsivallat alkoivat painostaa Venäjää talouspakottein, kriisi laajeni kansainväliseksi.{{Lähde}}
 
=== Sotatoimien alku ===
:{{Pääartikkeli|[[Itä-Ukrainan sodan alkuvaihe]]}}
[[Tiedosto:East Ukraine conflict dynamics.gif|pienoiskuva|350px|(Klikkaa hiirellä karttaa.) Itä-Ukrainan kriisin kehityksen animaatio 7.1.2014.- 9.12.2014 välisenä aikana. ''Kelta-siniset'' alueet kartalla ovat Ukrainan hallituksen joukkojen venäläismielisiltä valtaamia alueita, ''punertavat'' alueet ovat venäläismielisten kapinallisten hallussa olleita alueita. Huomaa kriisissä syyskuussa 2014 tapahtunut käänne.]]Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueilla toimivat eri separatistiryhmät alkoivat miehittää Itä-Ukrainan hallintorakennuksia. Ukrainan mellakkapoliisi oli voimaton ja osin halutonkin estämään näitä valtauksia. Sisäministeri [[Arsen Avakov]] uhkasi 11. huhtikuuta 2014 lopettaa valtaukset voimatoimin, jos ne jatkuvat<ref>{{LähdeVerkkoviite|osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288676170965.html |nimeke =Alkavatko rynnäköt Itä-Ukrainassa? Takaraja umpeutumassa|viitattu=2016-07-25|ajankohta=2014-04-11 }}</ref>. 14. huhtikuuta Ukrainan virkaatekevä presidentti [[Oleksandr Turtšynov]] ilmoitti "terrorismin vastaisen operaation" aloittamisesta kapinallisia vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288677242291.html |nimeke =Ukrainan presidentti: Terrorismin vastainen operaatio alkaa|viitattu=2016-07-25|ajankohta=2014-04-14 }}</ref> Terrorismin vastaisen operaation aluksi ukrainalaisia eliittisotilaita antautui venäläisille separatisteille.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288678335484.html |nimeke =Ukrainan sotilasoperaatiosta tuli täysi farssi - sotilaat luovuttivat itkien kiväärien lukot|viitattu=2016-07-25|ajankohta=2014-04-16 }}</ref>
 
Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueilla toimivat eri separatistiryhmät alkoivat miehittää Itä-Ukrainan hallintorakennuksia. Ukrainan mellakkapoliisi oli voimaton ja osin halutonkin estämään näitä valtauksia. Sisäministeri [[Arsen Avakov]] uhkasi 11. huhtikuuta 2014 lopettaa valtaukset voimatoimin, jos ne jatkuvat<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288676170965.html |nimeke =Alkavatko rynnäköt Itä-Ukrainassa? Takaraja umpeutumassa|viitattu=2016-07-25|ajankohta=2014-04-11 }}</ref>. 14. huhtikuuta Ukrainan virkaatekevä presidentti [[Oleksandr Turtšynov]] ilmoitti "terrorismin vastaisen operaation" aloittamisesta kapinallisia vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288677242291.html |nimeke =Ukrainan presidentti: Terrorismin vastainen operaatio alkaa|viitattu=2016-07-25|ajankohta=2014-04-14 }}</ref> Terrorismin vastaisen operaation aluksi ukrainalaisia eliittisotilaita antautui venäläisille separatisteille.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288678335484.html |nimeke =Ukrainan sotilasoperaatiosta tuli täysi farssi - sotilaat luovuttivat itkien kiväärien lukot|viitattu=2016-07-25|ajankohta=2014-04-16 }}</ref> Ukrainan armeijassa näytti esiintyvän taisteluhaluttomuutta ja petturuuttakin.{{Lähde}}
 
Toukokuussa taisteltiin muun muassa [[Donetskin kansainvälinen lentoasema|Donetskin lentoaseman]] alueella. Kapinalliset olivat linnoittautuneet muun muassa Slovjanskin ja [[Kramatorsk]]in kaupunkeihin. Slovjanskin ryhmää johti [[GRU|Venäjän sotilastiedustelu]]n upseeri [[Igor Girkin]] alias "Strelkov"<ref>[http://www.huffingtonpost.com/2014/04/29/igor-strelkov-ukraine_n_5235368.html Meet Igor Strelkov, The Face Of The Insurgency In Eastern Ukraine]{{Lähde|linkki rikki=}}</ref>. Eri kapinallisryhmillä oli myös keskinäisiä kahnauksia. Venäjältä tulleiden uskottiin pyrkivän kapinallisryhmissä niskan päälle. Kapinallisalueilla vallitsi laittomuus ja hallinto, jossa oli [[Hirmuvalta|hirmuvallan]] piirteitä. Ukrainan armeija tulitti erityisesti Kramatorskia ankarasti, ja väki pakeni kaupungista.{{Lähde}}
 
Toukokuussa 2014 Ukrainassa järjestettiin [[Ukrainan presidentinvaalit 2014|presidentinvaalit]] syrjäytetyn presidentin [[Viktor Janukovytš]]in seuraajan valitsemiseksi. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti pyrkivänsä yhteistyöhön lännen ja uuden Ukrainan hallituksen kanssa riippumatta siitä, kuka voittaa presidentinvaalit.<ref name="yle_putinin_puhe_2305">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7259268 | Nimeke =Putin: Ukrainassa täysimittainen sisällissota | Tekijä= Hallamaa, Teemu | Julkaisu =Yle uutiset ulkomaat | Ajankohta = 23.5.2014 | Julkaisija = Yle| Viitattu = 23.5.2014 }}</ref> Putin sanoi, että Venäjän suurin huolenaihe on Ukrainan mahdollinen liittyminen Natoon.<ref name="yle_putinin_puhe_2305"/>. Presidentinvaalit voitti vaalien ennakkosuosikki, konvehtimiljardööri [[Petro Porošenko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000760231.html | Nimeke =Poroshenko julistautui Ukrainan presidentiksi | Tekijä = Paananen, Arja | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta =25.5.2014 | Julkaisija = Sanoma Oy | Viitattu = 17.4.2016 }}</ref> Porošenko sanoi neuvottelevansa Venäjän, mutta ei terroristien kanssa. Venäjä ei tunnustanut Ukrainan uutta hallitusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7271855 | Nimeke =Ukraina haluaa Venäjän tunnustavan uuden presidentin – syyttää valtavasta propagandakampanjasta | Tekijä= Aro, Jessikka | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta =31.5.2014 | Julkaisija = Oy Yleisradio Ab | Viitattu = 31.5.2014}}</ref>
Rivi 187 ⟶ 183:
 
== Informaatiosota ==
Ukrainan, Venäjän ja länsivaltojen tiedonvälitys esitteli runsaasti erilaisia sotaan liittyviä oletuksia. Sekä Ukrainan että Venäjän tiedotusvälineet levittivät oman kantansa mukaisesti värittynyttä tietoa kriisistä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000914756.html|Nimeke=BBC: Näin Venäjän televisio harhauttaa katsojia |Tekijä=Urpelainen, Anna-Kaisa|Tiedostomuoto=|Selite=|Julkaisu=Ilta-Sanomat|Ajankohta=24.4.2015| Julkaisija=Sanoma Oy|Viitattu=17.4.2016|Kieli=}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000914024.html | Nimeke = Näin Putin on aseistanut Venäjän median käyttöönsä | Tekijä = Urpelainen, Anna-Kaisa | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta =23.4.2015 | Julkaisija =Sanoma | Viitattu = 17.4.2016 }}</ref> Molempien maiden hallitukset ja mediat myös pyrkivät [[Sensuuri|sensuroimaan]] kriisiin liittyviä asioita. Venäjän mediassa varsinkin sodan alussa Ukraina uusi hallitus esitettiin laittomana ja fasistisena. Ukrainan hallitus peitteli sen armeijan pommittamia siviilialueita. Sen tiedotus liioitteli Venäjän uhkaa.{{lähde}} Venäjän hallitus salaili joukkojensa osuutta Itä-Ukrainan sotaan. Venäjä käytti myös "[[Trolli (informaatiosodankäynti)|trolli]]armeijaa" eli nimimerkkejä käyttäviä, verkkokeskusteluja häiriköiviä kommentaattoreita [[sosiaalinen media|sosiaalisessa mediassa]] ja Yle Uutiset keräsi myös yleisöltä tietoa verkossa häiriköivistä Venäjä-trolleista. Ne olivat osa konfliktissa käytävää [[informaatiosodankäynti]]ä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7472633 | Nimeke = Jari Tervo: Trolliarmeija | Tekijä =Tervo, Jari | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta =16.9.2014 | Julkaisija =Yleisradio | Viitattu =17.4.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7470016 | Nimeke = Oletko joutunut Venäjän trolliarmeijan kohteeksi – kerro kokemuksistasi | Tekijä =Aro, Jessikka | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta =15.9.2014 | Julkaisija =Yleisradio | Viitattu =17.4.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7469539 | Nimeke = Tutkija: Verkkosodan takana voi olla Pietarissa sijaitseva trollitehdas | Tekijä =Brännare, Stina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta =12.9.2014 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu =17.4.2016 }}</ref>
 
== Rauhanpyrkimykset ==
Rivi 209 ⟶ 205:
YK ja muut ihmisoikeuksia puolustavat järjestöt pitivät kriisin osapuolten ihmisoikeusrikkomuksia sodan sääntöjen tai ihmisyyden vastaisina. Kaikki sodan osapuolet ovat rikkoneet ainakin jossain määrin sodan sääntöjä ja humaanisia periaatteita.{{Lähde}}
 
YK:n, Amnestyn ja HRW:n tiedotteissa syytettiin kapinallisia muun muassa siviilien kidutuksista, murhista ja sieppauksista muun muassa lunnaita varten. Raporteissa syytetään separatisteja myös liian ankarista rangaistuksista ja siviilien määräämisestä pakkotyöhön. Selviytyneiden kertomukset tukevat väitettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/separatistien-noyryyttama-ukrainalaisnainen-tama-kuva-pelasti-henkeni/4313224 | Nimeke = Separatistien nöyryyttämä ukrainalaisnainen: Tämä kuva pelasti henkeni |Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta =7.9.2014 | Julkaisija = MTV Internet| Viitattu = 17.4.2016 }}</ref> Esimerkiksi Venäjän virallinen tiedotus ei tunnustanut tätä. Venäläismieliset ja Venäjä syyttivät Ukrainan hallitusta siviilien asuinalueiden tulituksesta raskain asein.{{Lähde}} Ukrainan virallinen tiedotus vaikeni tästä. Amnesty Internationalin mukaan Ukrainan vapaahtoispataljoonat sieppasivat ja pahoinpitelivät ihmisiä.{{Lähde}}
 
== Sodan uhrit ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Ukrainan_sota”