Wikipedia

Ero sivun ”Näsijärvi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
p →‎Maantiede: Kirjoitusvirhe korjattu
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 51:
 
=== Järvenosat ===
Järvi jakautuu kolmeen [[järvenselkä|selkäalueeseen]], jotka ovat [[NäsinselkäNäsiselkä]], [[Koljonselkä (Näsijärvi)|Koljonselkä]] ja [[Vankavesi]]. NäsinselkäNäsiselkä alkaa etelässä Tampereelta, jossa se laajenee länteen Lielahtena ja itään Aitolahtena. Aitolahden päässä se laajenee pieneksi Niihamanseläksi, josta erkanee kaakkoon Olkahistenlahti ja koilliseen Merjanlahti ja Laalahti. Lielahden ja Lentavänniemen pohjoispuolella sijaitsee Siivikkalanlahti ja sen perällä Ryydynpohja. NäsinselkäNäsiselkä vaihtuu pohjoisessa Iso-Otavan saaren jälkeen Koljonseläksi. Saarten kohdalla idästä järvelle päin työntyy leveä niemi, jonka eteläkärki on nimeltään Paavolanniemi. Sen eteläpuolelta työntyy koilliseen viisi kilometriä pitkä Tervalahti, jonka sivulahtena on Uskalinlahti. NäsinselänNäsiselän vastarannalla sijaitsee Laakonselkä, joka on yli neljä kilometriä pitkä ja kapeneva lahti.<ref name=kp/>
 
Koljonsekä on lähes 13 kilometriä pitkä ja siitä työntyy sivuille pitkiä lahtia. Heti eteläpäässä sijaitsee luoteeseen päin tunkeutuva Kaiharinlahti, joka on 7,5 kilometriä pitkä. Vastarannalta alkaa heti Paavolanniemen pohjoispuolelta huomaamattomasti Koivusalmi, joka johdattaa Käälahteen ja sen perällä Kaitaveden salmea myöten Paarlahteen. Koljonselältä on matkaa lahden pohjukkaan yli 15 kilometriä. Paarlahdessa on lisäksi monia sivulahtia. Käälahden vieressä on Kääniemi, jonka pohjoispuolella sijaitsee Teiskolanlahti. Sen takana sijaitsevat Kirkkojärvi ja Kaletonjärvi, jotka voidaan tulkita Koljonselän lahdenpohjukaksi ja joka on kuusi kilometriä pitkä. Teiskolanlahden vastapuolella sijaitsee laaja Pengonlahti, jonka pohjukassa sijaitsee Kyrönlahti. Pengonlahti on yli 10 kilometriä pitkä, kun matkaa mitataan lahdensuun saarten luota. Koljonselkä kapenee pohjoispäässä, ja ennen sen suuria saaria siitä kääntyy kaakkoon päin viisi kilometriä pitkä Pöllöselkä.<ref name=kp/>
Rivi 58:
 
=== Saaret ===
Järvessä on laskettu olevan 710 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 984 hehtaaria, mikä on noin 3,8 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista vain Iso-Otava (113 ha <ref name=jw/>) on yli neliökilometrin suuruinen, mutta 100 muuta saarta ovat yli hehtaarin suuruisia, ja 496 saarta ovat vielä yli [[aari]]n kokoisia, mutta loput 113 saarta ovat tätä pienempiä. Kartoissa nimeltään mainittuja merkittäviä saaria ovat etelästä lukien [[Siilinkari]], joka näkyy Tampereen rannoilta, Pallosaari, Karso, Harvasalo ja Pikku-Otava, jotka sijaitsevat kaikki NäsinselälläNäsiselällä. Kaiharinlahdella ovat Niinisaari, Korpinsaari, Lammassaari ja Äijänsaari. Koljonselkä on avointa järvenosaa, mutta sieltä voidaan mainita Taulasalo, Koljonsaari, Selkäsaari, Iso Lammassaari, Heinisaari ja Säynäsaaret. Koljonselän pohjoisosissa sijaitsevat Lehtisaari, Kontusaari, Vetämäkanta, Vähä Vesassalo, Iso Vesassalo, Toltaansalo ja Iso Leppisalo (31 ha <ref name=jw/>). Ylös Vankavedelle mentäessä löytyy lännestä Taninsaari (38 ha <ref name=jw/>), Muurainen (47 ha <ref name=jw/>) ja Pikku-Muurainen, jotka suojaavat Kukkulanselkää. Vankaselällä ovat vielä Onniansaari (49 ha <ref name=jw/>) ja Lietsaari. Saarten rantaviivan yhteispituus on 223 kilometriä.<ref name=kp/><ref name=syke/>
 
== Geologiaa ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Näsijärvi”