Wikipedia

Ero sivun ”Kirjasto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pelppi (keskustelu | muokkaukset)
45 muokkausta
korjattu teknisiä muotoiluja
Rivi 2:
 
[[Tiedosto:Stockholm Public Library January 2015 04.jpg|thumb|[[Tukholman kaupunginkirjasto]].]]
 
'''Kirjasto''' on yleiseen käyttöön tarkoitettu tila, kokoelma [[Kirja|kirjoja]], lehtiä ja lainattavia tavaroita sekä palveluja.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|kirjasto}}</ref> Kirjojen lisäksi kirjastossa voidaan säilyttää esimerkiksi [[Käsikirjoitus|käsikirjoituksia]], [[Kartta|karttoja]], äänitteitä ja kausijulkaisuja.
 
Nykyään kirjastojen kokoelmat muodostuvat sekä painetuista aineistoista että verkossa käytettävistä palveluista, sillä kirjastot voivat hankkia käyttöoikeuksia ja lisenssejä erilaisiin aineistoihin tai tietokantoihin asiakkaittensa käyttöön. Kirjastot voivat myös avustaa asiakkaita tiedonhankinnassa tai järjestää vapaasti saatavilla olevaa aineistoa helposti käytettäväksi. Kirjastot pyrkivät takaamaan tasa-arvoisen pääsyn tietoon ja edistävät informaatiolukutaitoa arjessa tai työelämässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/yleisten-kirjastojen-suunta-2021-2025-FI-web.pdf|nimeke=Yleisten kirjastojen suunta 2021-2025}}</ref>
 
Kirjastot ovat osa [[Muistiorganisaatio|muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden]] kenttää, joihin kuuluvat myös [[arkisto]]t, [[museo]]t ja [[Taidegalleria|galleriat]]. Muistiorganisaatioiden tarjontaa voi hakea yhteisen hakuliittymän [https://finna.fi/ Finna.fi] kautta.<ref name="Finna" /> Sen avulla saa näkyviin esimerkiksi kirjat, valokuvat, kartat, artikkelit ja elokuvat, joista suuri osa on myös tarkasteltavissa verkossa tai ladattavissa omaan käyttöön tekijänoikeudellisten suoja-aikojen mentyä umpeen.
 
== Historia ==
Rivi 14 ⟶ 13:
 
[[Aleksandrian kirjasto]] on perustettu vuoden 300 eaa. tienoilla. Kirjastossa oli arvioiden mukaan 700&nbsp;000–900&nbsp;000 kirjakääröä. Kirjasto tuhoutui legendan mukaan tulipalossa, mutta tarkkaa tuhoutumisvuotta ei tunneta.<ref>http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_upein_kirjasto</ref>
 
===Vanhin yliopistokirjasto===
[[Tiedosto:Merton College library hall.jpg|thumb|Vuonna 1373 valmistunut [[Merton College]]n kirjasto [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] [[Oxford]]issa on eräs maailman vanhimpia edelleen toiminnassa olevia akateemisia kirjastoja.<ref name="Library and archives">{{verkkoviite | osoite = http://www.merton.ox.ac.uk/library-and-archives| nimeke = Library and archives | viitattu = 11.10.2021}}</ref>]]
 
Maailman vanhin yliopistokirjasto on Al-Qarawiyyin kirjasto [[Marokko|Marokon]] toiseksi suurimmassa kaupungissa [[Fès]]issä. Se perustettiin vuonna 1157 Marinidien dynastian aikaan. Kirjasto on osa maailman vanhinta vuodesta 859 toiminutta [[Al-Karaouinen yliopisto]]a. Kirjastoa on kunnostettu koko sen olemassaolon ajan. Kanadalais- marokkolaisen arkkitehti Aziza Chaounin suunnittelema kirjaston uusin kunnostustyö valmistui kesällä 2016. Työ kesti neljä vuotta. Ennen kunnostusta kirjasto oli vain yliopistoväen käytössä .<ref> [http://www.hs.fi/paivanlehti/30062016/a1467168182848 Maailman vanhin kirjasto avautui yleisölle Marokossa.]</ref>.
 
Keskiaikaiset kirjastot sijaitsivat luostarien tai yliopistojen yhteydessä ja niissä kopioitiin käsikirjoituksia ja säilytettiin paperille painettuja niteitä.
 
===Vanhin yleisökirjasto===
Sanotaan, että maailman vanhimman yleisen kirjaston perusti valistusajattelija [[Benjamin Franklin]]<ref name="new">[http://online.wsj.com/article/SB10001424052702304354104575568592236241242.html New Library Technologies Dispense With Librarians.], The Wall Street Journal, October 25, 2010.</ref> vuonna 1731.<ref name="lc" /> Se toimii yhä Philadelphian kirjastokomppanian nimellä.<ref name="lc" /> Toisen määritelmän mukaan kyseessä oli ensimmäinen onnistunut lainauskirjasto.<ref name="lc">[http://www.librarycompany.org/%5C/about/index.htm Overview] {{Wayback|1=http://www.librarycompany.org/%5C/about/index.htm |päiväys=20131029203322 }}, The Library Company of Philadelphia (luettu 30.8.2012).</ref> Toisaalta sittemmin kadonneita julkisia kirjastoja oli ollut ainakin Englannissa jo aiemmin.
 
Franklinin perustama kirjasto oli aluksi perustaja-käyttäjiensä rahoittama [[osuuskunta]]kirjasto.<ref name=new/> 1850-luvulle asti se oli Yhdysvaltojen suurin julkinen kirjasto.<ref name=lc/> Ensimmäinen [[vero]]rahoitteinen kirjasto perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1833.<ref name=new/>
 
=== Suomen vahimmat kirjastot ===
Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto oli vuonna 1794 Vaasan Luku-seuran kirjasto, joka lainasi kaikille kaupunkilaisille eikä vain osakkailleen. Jo 1600-luvulta alkaen lukuseurat yleistyivät eri puolilla Suomea ja isoimmissa kaupungeissa oli maksullisia lainakirjastoja.<ref name=internetix>Haasio, Ari – Vakkari, Pertti: [http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/perusteet/07_03_kirjsuom Kirjastolaitos Suomessa] {{Wayback|1=http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/perusteet/07_03_kirjsuom |päiväys=20160305222001 }}, Ari Haasio & Pertti Vakkari / Internetix,. luettuLuettu 15.10.2012.</ref>
 
1800-luvun puolivälissä sivistyneistö ja ylioppilaat alkoivat perustaa kirjastoja suomenkieliselle rahvaalle sivistysaatteen ja kansallisen heräämisen innoittamina, myöhemmin myös työväenliike.<ref name=internetix/> Nämä lähinnä alimmille kansanluokille tarkoitetut [[kansankirjasto]]t muutettiin 1900-luvun alussa koko kansalle suunnatuiksi Amerikan esikuvien mukaisesti.<ref>Karjalainen, Marjaana: ''Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802–1906,'' s. 6. Tampere: Kirjastopalvelu Oy, 1977, sivu 6.</ref> Vuonna 1921 alettiin maksaa kirjastoille valtionapua.<ref name=internetix/>
 
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat kirkkojen ja luostarien. [[Turun akatemia]]n kirjasto perustettiin vuonna 1640.<ref name=internetix/>
 
[[Suomen kirjastomuseo]]<ref>[https://www.kirjastomuseo.fi/fi</index.php Suomen kirjastomuseo]ref> tarjoaa monipuolisen kuvan kirjaston historiasta esineiden, kirjojen ja kuvien avulla. Kkirjastojen historiasta on myös video-ohjelma Kirjastokaista.fi:ssä: .<ref>[https://www.kirjastokaista.fi/kirjaston-tarina-dokumentti-toivon-ja-sivistyksen-keskuksesta/ Kirjaston tarina – dokumentti toivon ja sivistyksen keskuksesta].]</ref>
 
== Kirjastotyyppejä ==
Rivi 40:
[[Tiedosto:Interior, National Library of Finland, 2019 (01).jpg|thumb|Suomen [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Kansalliskirjaston]] lukusali.]]
 
Useimmissa maissa on [[kansalliskirjasto]], jonka tehtävänä on pitää yllä [[kansallisbibliografia]]a ja koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu [[kirjallisuus]], [[musiikki]] yms. Niillä on tätä varten [[vapaakappale]]oikeus, eli [[kirjapaino]]jen ja muiden valmistajien tulee luovuttaa maksutta kappaleita kutakin tuotettua teosta kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston aineistoja voi hakea Finna.fi-hakuliittymän<ref name="Finna"> [https://finna.fi/ FinnaFinnan hakuliittymä.fi-hakuliittymän]</ref> avulla ja digitoituja sanoma- ja aikakauslehtiä sekä monenlaisia muita julkaisuja löytää myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu digiDigi.kansalliskirjasto-palvelu.fi-palvelusta]. </ref>
 
Suomessa [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Kansalliskirjasto]] toimii [[Helsingin yliopisto]]n erillislaitoksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto.html | Nimeke = Yleistiedot | Julkaisu = Kansalliskirjaston verkkosivut | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Viitattu = 16.3.2012 }}</ref> Huomattavimpia kansalliskirjastoja ovat [[Ranskan kansalliskirjasto]] (''Bibliothèque nationale de France''), [[Yhdysvaltain kongressin kirjasto]] (''Library of Congress''), Ison-Britannian [[British Library|The British Library]], [[Venäjän valtionkirjasto]] (''Rossijskaja gosudarstvennaja biblioteka'') ja [[Kiinan kansalliskirjasto]].
Rivi 50:
Suomessa yleiset kirjastot palvelevat kaikkia ja kaikkien kuntien tulee ylläpitää kirjastoa. Kirjastotoiminnalle on oma lakinsa, jossa määritellään tavoitteet ja tehtävät.
 
[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492Yleisistä Lainkirjastoista yleisistäannetun kirjastoistalain (1492/2016/1492]) tavoitteena on edistää:
 
1)# väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin;
2)# tiedon saatavuutta ja käyttöä;▼
3)# lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa;▼
4)# mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen;▼
# aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492 Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016).]</ref>
 
Tietoa kirjastoista, kirjastojen tehtävistä ja toiminnasta, kehittämistyöstä ja kaikkialta käytössä olevista verkkopalveluista löytyy Kirjastot.fi-sivustolta<ref>[https://www.kirjastot.fi/ Kirjastot.fi-sivustolta]</ref> sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastosivuilta.<ref>[https://okm.fi/kirjastot opetusOpetus- ja kulttuuriministeriön kirjastosivuilta]kirjastosivu.]</ref>▼
▲2) tiedon saatavuutta ja käyttöä;
 
Yleisten kirjastojen toiminnasta julkaistaan vuosittain kattavasti tilastotietoa, jota voi tarkastella lukuina ja visualisointeina Suomen yleisten kirjastojen tilastot -palvelussa.<ref>[https://tilastot.kirjastot.fi Suomen yleisten kirjastojen tilastot -palvelussa.].</ref> Vuonna 2021 Suomessa oli yleisiä kirjastoja seuraavasti: 280 pääkirjastoa, 437 sivukirjastoa, 11 laitoskirjastoa ja 128 kirjastoautoa. Yleisten kirjastojen lisäksi Suomessa toimii myös tieteellisiäkirjastojatieteellisiä kirjastoja, oppilaitoskirjastoja sekä erikoiskirjastoja. ▼
▲3) lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa;
 
Suomessa toimivia kirjastoja voi etsiä Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta,<ref>[https://hakemisto.kirjastot.fi KirjastotKirjastohakemisto.fi:n Kirjastohakemistosta],</ref> josta löytyvät aukiolo- ja yhteystietojen lisäksi muun muassa kirjastojen palvelut tai vaikkapa lainattavat esineet.▼
▲4) mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen;
 
5) aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
 
▲Tietoa kirjastoista, kirjastojen tehtävistä ja toiminnasta, kehittämistyöstä ja kaikkialta käytössä olevista verkkopalveluista löytyy [https://www.kirjastot.fi Kirjastot.fi-sivustolta] sekä [https://okm.fi/kirjastot opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastosivuilta].
 
▲Yleisten kirjastojen toiminnasta julkaistaan vuosittain kattavasti tilastotietoa, jota voi tarkastella lukuina ja visualisointeina [https://tilastot.kirjastot.fi Suomen yleisten kirjastojen tilastot -palvelussa]. Vuonna 2021 Suomessa oli yleisiä kirjastoja: 280 pääkirjastoa, 437 sivukirjastoa, 11 laitoskirjastoa ja 128 kirjastoautoa. Yleisten kirjastojen lisäksi Suomessa toimii myös tieteellisiäkirjastoja, oppilaitoskirjastoja sekä erikoiskirjastoja.
 
▲Suomessa toimivia kirjastoja voi etsiä [https://hakemisto.kirjastot.fi Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta], josta löytyvät aukiolo- ja yhteystietojen lisäksi muun muassa kirjastojen palvelut tai vaikkapa lainattavat esineet.
 
=== Tieteelliset kirjastot ===
Rivi 76 ⟶ 72:
 
=== Erikoiskirjastot ===
Erikoiskirjastot ovat tiettyyn erikoisalaan, käyttäjäryhmään, alueeseen tai julkaisulajiin erikoistuneita kirjastoja (esim. julkishallinnon, ammatillisten järjestöjen ja tieteellisten seurojen kirjastot, yrityskirjastot).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kirjastot.fi/kirjastot/erikoiskirjastot?language_content_entity=fi#.WEFwAuaLS00|nimeke=Kirjastot.fiErikoiskirjastot |julkaisu=Kirjastot.fi |julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
 
Erikoiskirjastoja ovat esimerkiksi Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto. Eräs esimerkki erikoiskirjastosta on Helsingissä sijaitseva Saavutettvuuskirjasto [[Celia (kirjasto) |Celia]], jonka kokoelma on tarkoitettu niiden asiakkaiden käytettäväksi, jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi kykene lukemaan tavallisia kirjoja tai lehtiä. Kirjasto tarjoaa muun muassa piste-, ääni- ja e-kirjoja eri aloilta sekä neuvontaa saavutettavuudesta. <ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220787 Savutettavuuskirjasto Celian toiminnasta on oma laki.]</ref> Erikoiskirjastoja voi etsiä Kirjastot.fi:n kirjastosivun avulla.<ref>[https://www.kirjastot.fi/kirjastot KirjastotKirjastosivu.fi:n kirjastosivun] avulla.</ref>
 
===Yhteisöjen kirjastot===
Rivi 84 ⟶ 80:
 
== Kirjaston toiminta ==
Laki yleisistäYleisistä kirjastoista annettu laki määrittää kirjaston tehtäviksi:
 
1)# tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2)# ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;▼
 
3)# edistää lukemista ja kirjallisuutta;▼
▲2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
4)# tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;▼
 
5)# tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;▼
▲3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
6)# edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.▼
 
▲4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
 
▲5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;
 
▲6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.
 
Yleisellä kirjastolla voi olla 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö.
 
Laissa mainittuja erityistehtäviä ovat Monikielinen kirjasto,<ref>[https://www.kirjastot.fi/monikielinenkirjasto Monikielinen kirjasto.],</ref> [[Saamelaiskirjasto]]<ref>[https://www.sajos.fi/sajos/saamelaiskirjastoinarin-kunta/ Saamelaiskirjasto.]</ref> sekä Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä.<ref>[https://www.kirjastot.fi/lanu Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä].]</ref> Muista lakisääteisistä tehtävistä ja vuosittain hankerahoituksen avulla käynnistyvistä kehittämistoimista löytyy tietoa Kirjastot.fi:n Kirjastoala ja kehittäminen -osiosta.<ref>[https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen Kirjastot.fi:n Kirjastoala ja kehittäminen -osiosta.] </ref>
 
Jotta kirjastot voivat tarjota asiakkailleen monipuoliset palvelut, miltei jokainen niistä kuuluu useamman kunnankirjaston yhteiseen kirjastokimppaan.<ref>[https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium kirjastokimppaan]Kirjastokimppa.]</ref> Tällöin aineistoja voidaan käyttää yli kuntarajojen. Tämä kimppayhteistyö perustuu sopimuksiin, joiden ansiosta kirjastojärjestelmien ja aineistojen hankinta sekä metatiedon ylläåito voidaan hoitaa tehokkaasti.
 
== Kirjasto muuttuu ja kehittyy ==
[[Tiedosto:Lainausautomaatti 2.jpg|thumb|Lainausautomaatti [[Tampereen kaupungin pääkirjasto|Tampereen pääkirjasto Metsossa]].]]
Suomessa kirjastolaitos tuottaa laissa säädettyä, kaiken kansan saavutettavissa olevaa palvelua. Kirjastolaitoksemme onkin maailmanlaajuisesti erityinen ja arvostettu.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hokkanen, Laura, (toim.) |Nimeke=Sosiaalinen kirjasto|Vuosi=2015|Sivu=96|Julkaisija=BTJ Finland Oy}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lahtinen, Mikko|Nimeke=Kirjastojen maa|Vuosi=2010|Sivu=9–12|Julkaisija=Vastapaino}}</ref> Kirjastossa voi tyydyttää tiedonhaluaan ja mielikuvitustaan. Siellä voi virkistäytyä ja saada elämyksiä, kerryttää perusinformaatiota ja tietoyhteiskuntataitoja sekä kohdata erilaisia kulttuureja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hokkanan, Laura, toim.|Nimeke=Sosiaalinen kirjasto|Vuosi=2015|Sivu=97|Julkaisija=BTJ Finland Oy}}</ref> Nykyisin kirjaston palveluksi katsotaan myös maksuton tila, jossa voi kuntakohtaisin edellytyksin järjestää näyttelyitä, koulutuksia, kokouksia ja tapahtumia.
 
Nykyajan kirjaston täytyy toimia paitsi fyysisessä tilassa, myös virtuaalimaailmassa kulttuurin ja tiedon tasa-arvoisuuden edistämiseksi. Sosiaalisen median kautta voidaan hoitaa tietopalvelua ja asiakaspalvelua.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Haasio, Ari|Nimeke=Sosiaalinen media ja kirjastot|Vuosi=2013|Sivu=15|Julkaisija=BTJ Finland Oy}}</ref> Kirjastot tarjoavat edelleen asiakkaille palveluja monen perinteisenkin kanavan kautta. Esimerkiksi aineistovarauksen voi tehdä kirjaston palvelutiskillä, puhelimella tai internetin kautta. Verkkopalvelut mahdollistavat asioinnin silloinkin, kun kirjasto on kiinni.Viime vuosina yhä useampi kunta on myös laajentanut kirjastojen aukioloaikoja mahdollistamalla omatoimiasioinnin. Tällöin kirjastoon pääsee kirjastokortin haltija silloinkin kun henkilökuntaa ei ole paikalla.
Rivi 112 ⟶ 103:
Moderneimpia kirjastoja Suomessa on [[Helsingin keskustakirjasto Oodi]], joka valmistui vuonna 2018. Se kuvaa olevansa perinteisen kirjaston lisäksi myös työ- ja tapahtumatila, kaupunkiverstas ja elokuvateatteri. Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon nykykirjastot muuttuvat pysyäkseen tahdissa mukana.
 
Fyysisen tilan lisäksi olennainen asiakaspalvelutila on myös internet. Kirjastot toimivat siellä aktiivisesti ja valtakunnallista tasavertaisuutta verkossa edistetään myös lain avulla. Se määrittelee, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston tulee tuottaa verkkopalveluja kaikille. Nyt tehtävä on Helsingin kaupunginkirjastolla, jonka yksikkö tuottaa [https://www.kirjastot.fi/ Kirjastot.fi-palvelukokonaisuutta]. Sivustolta löytyy tietoa kirjastoista, kirjallisuudesta, musiikista, tiedonhausta ja kirjastoon liittyvästä ammatti-informaatiosta. Kirjastot.fi-palveluja on myös [https://www.kirjastokaista.fi/ Kirjastokaista.fi], jokajonka ohjelmiaohjelmat liittyvät kirjastoihin, kirjallisuuteen ja kulttuuriin.<ref>[https://www.kirjastokaista.fi/ liittyenKirjastokaista.]</ref>
 
Tiedonhaun ympäristön muututtua harva hakee kysymyksiin vastauksia kirjaston tiskillä. Kirjastot.fi-palveluista perinteikkäimpiä on Kysy kirjastonhoitajalta,<ref>[https://www.kirjastot.fi/kysy Kysy kirjastonhoitajalta.],</ref> jossa kysymyksiin vastaamassa on Suomen kirjastoala. Vuoteen 2023 mennessä vastauksia on kertynyt yli 50 000 ja ne ovat aihehaulla löydettävissä palvelusta. Yhteisesti tuotettua tiedonhaun apua on myös kirjastojen ylläpitämä laadukkaiden verkkosivustojen haku Makupalat.fi.<ref>[https://www.makupalat.fi/ Makupalat.fi].</ref>
 
==Maailman suurimmat kirjastot==
Rivi 134 ⟶ 125:
* [[Bostonin yleinen kirjasto]]: 22,4 miljoonaa nidettä
 
Edelläolevasta listasta uupuupuuttuu kiinalainen [[Shanghain kirjasto]] ([[Shanghai]]), jolla on oman ilmoituksensa mukaan 50,95 miljoonaa nimikettä ja joka kuuluu sekä lattiapinta-alaltaan ja kokoelmaltaan maailman kymmenen suurimman kirjaston joukkoon.<ref name="library.sh.cn-brief">{{verkkoviite |osoite=http://www.library.sh.cn/english/guide/index1.htm |nimike=Shanghai Library in brief |julkaisija=Shanghai Library, library.sh.cn |viitattu=3.10.2021 |kieli={{en}} |nimeke=Arkistoitu kopio |arkisto=https://web.archive.org/web/20160304122856/http://www.library.sh.cn/english/guide/index1.htm |arkistoitu=4.3.2016 }}</ref> On kuitenkin huomattava, että jotkut kirjastot eritoten Itä-Euroopassa laskevat jokaisen aikakausijulkaisun omaksi niteekseen.
 
== Katso myös ==
* [https://okm.fi/kirjastot Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirjastot]
* [https://avi.fi/tietoa-meista/tehtavamme/opetus-ja-kulttuuri/kirjastotoimi Aluehallintovirasto Kirjastotoimi]▼
* [https://www.kirjastot.fi Kirjastot.fi], [https://www.biblioteken.fi Biblioteken.fi] ja [https://www.libraries.fi Libraries.fi]
* Kirjastoalan [https://www.kirjastot.fi/hakemisto tietolähteiden ja ammattitiedon hakemisto] Kirjastot.fi:ssä▼
* [https://www.makupalat.fi/fi/k/104%2B7488%2B125419/hae?category=121986&sort=title&order=asc Kirjastoaiheisten sivustojen linkit Makupalat.fi:ssä]▼
* [http://www.eblida.org EBLIDA,The European Bureau of Library]▼
* [https://www.ifla.org IFLA, International Federation of Library Associations and Institutions]▼
 
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* Celia, https://www.celia.fi/▼
* [http://search.eb.com/ Encyclopaedia Britannica], s.v. Library▼
* Haasio, Ari: Sosiaalinen media ja kirjastot, Helsinki, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2013. ISBN 978-951-692-991-3
* Haasio, Ari: Tiedon avain: opas tiedonlähteille. Helsinki BTJ Kustannus, 2009. ISBN 978-951-692-751-3
* Hokkanen, Laura, toim.: Sosiaalinen kirjasto: lukemattomien mahdollisuuksien maailma. Helsinki BTJ Finland Oy, 2015. ISBN 978-952-304-052-6
* Kirjastot, [http://www.kirjastot.fi/ kirjastot.fi] ammatillisen tiedon ja kirjastojen palvelujen laaja sivusto (rahoitus OKM)▼
* Lahtinen, Mikko: Kirjastojen maa. Tampere Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-315-9
 
* Suomen Yleisten Kirjastojen Tilastot, http://tilastot.kirjastot.fi/
===Verkkosivustot===
* Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta, https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/
▲* Celia, [https://www.celia.fi/ Celia.]
▲* [http://search.eb.com/ Encyclopaedia Britannica], s.v. Library
▲* Kirjastot, [http://www.kirjastot.fi/ kirjastot.fi] ammatillisenAmmatillisen tiedon ja kirjastojen palvelujen laaja sivusto (rahoitus OKM).]
* [httpshttp://tilastot.kirjastot.fi/ Suomen yleisten kirjastojen tilastot.]▼
* [https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/ Suomen tieteellistenTieteellisten kirjastojen tilastottilastotietokanta.].▼
 
=== Viitteet ===
Rivi 161 ⟶ 146:
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ekholm, Kai | Nimeke=[[Kirjastot ovat palaessaankin kauniita|Kirjastot ovat palaessaankin kauniita: Kiistakirjoitus Internetistä, Googlesta ja kirjastojen merkityksestä]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Finland Oy | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-692-765-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Frantsi, Hannele &– Kolu, Kaarina & Salminen, Seija | Nimeke = Hyvä koulukirjasto | Suomentaja = | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetushallitus | Tunniste = ISBN 951-98978-0-1 | www = http://www.oph.fi/julkaisut/2002/hyva_koulukirjasto | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.12.2011 | Kieli = }} {{Wayback|1=http://www.oph.fi/julkaisut/2002/hyva_koulukirjasto |päiväys=20111116035304 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lerner, Fred | Nimeke =The Story of Libraries: fromFrom the Invention of Writing to the Computer Age | Vuosi =1998 | Julkaisupaikka =New York | Julkaisija =Continuum | Tunniste = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkinen, Ilkka (toim.) | Nimeke=Suomen yleisten kirjastojen historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-692-702-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Poroila, Heikki | Nimeke=Luurangot portinvartijan kaapissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-692-680-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ristikartano, Veera &– Virrankoski, Antti (toim.) | Nimeke=Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-692-868-8}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi|Library|kirjasto}}
* {{Wikisitaatit-rivi}}
* [httphttps://www.kirjastotokm.fi/kirjastot Kirjastot.fi], SuomenOpetus- kirjastojenja portaalikulttuuriministeriö.
▲* [https://avi.fi/tietoa-meista/tehtavamme/opetus-ja-kulttuuri/kirjastotoimi Aluehallintovirasto Kirjastotoimi.] Aluehallintovirasto.
*[https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city Luettelo Suomen kirjastoista] Kirjastot.fi:ssä ▼
* [https://www.biblioteken.fi/ Biblioteken.fi]
* [http://suomenkirjastoseura.fi/ Suomen kirjastoseura] mm. julkaisee Kirjastolehteä.▼
* [https://www.libraries.fi/ Libraries.fi]
▲* Kirjastoalan [https://www.kirjastot.fi/hakemisto Kirjastoalan tietolähteiden ja ammattitiedon hakemisto] Kirjastot.fi:ssä
▲* [https://www.makupalat.fi/fi/k/104%2B7488%2B125419/hae?category=121986&sort=title&order=asc Kirjastoaiheisten sivustojen linkit.] Makupalat.fi:ssä].
▲* [http://www.eblida.org EBLIDA,The European Bureau of Library]
▲* [https://www.ifla.org IFLA, International Federation of Library Associations and Institutions]
▲* [https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city Luettelo Suomen kirjastoista.] Kirjastot.fi:ssä .
▲* [http://suomenkirjastoseura.fi/ Suomen kirjastoseura] mm. julkaisee ''Kirjastolehteä''.
* [http://www.unesco.org/cgi-bin/webworld/portal_bib2/cgi/page.cgi?d=1 Unesco Library Portal]. {{en}}
* [https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi Suomen tieteellisten kirjastojen tilastot.]
* [https://tilastot.kirjastot.fi Suomen yleisten kirjastojen tilastot.]
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/884393?page=36 Suomen vanhin lainakirjasto.] Anjalan alkukoulun kansankirjasto, jossa v. 1804 oli 104 teosta,. ''Suomen Kuvalehti,'' 10.10.1931, nro 41, s. 36,. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot])▼
* {{UVF|AllmaennaBibliotek Allmänna bibliotek}}
* {{UVF|Skolbibliotek Skolbibliotek}}
* {{UVF|VetenskapligaBibliotek Vetenskapliga bibliotek}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
▲* [https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi Suomen tieteellisten kirjastojen tilastot].
▲* [https://tilastot.kirjastot.fi Suomen yleisten kirjastojen tilastot]
▲* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/884393?page=36 Suomen vanhin lainakirjasto. Anjalan alkukoulun kansankirjasto, jossa v. 1804 oli 104 teosta, Suomen Kuvalehti, 10.10.1931, nro 41, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]
 
[[Luokka:Kirjastot|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjasto”