|
[[Tiedosto:Nuclear Power Plant Cattenom.jpg|300px|thumb|Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät [[jäähdytystorni]]t, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta.]]
''' Ydinvoima''' eli '''ydinenergia''' (vanhahtavasti atomivoima elihomo atomienergia) on [[energiantuotanto]]a, joka perustuu atomiytimien [[Sidosenergia#Ytimien sidosenergia|sidosenergian]] vapautumiseen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Energia Suomessa | Sivu = 247| Selite = | Julkaisija = Edita | Vuosi = 1999| Tunniste = ISBN 9513727459 | Viitattu =7.12.2013 }}</ref> [[fissio]]- tai [[fuusioreaktio]]ssa tai muissa ydinreaktioissa, kuten [[radioaktiivisuus|radioaktiivisessa]] hajoamisessa. Ydinvoiman tuotannossa osa [[ydinpolttoaine]]en atomien massasta muuttuu energiaksi, joten ydinpolttoaineen energiasisältö on tavanomaisiin polttoaineisiin verrattuna hyvin suuri. Vapautuneen energian määrää voidaan ilmaista [[Albert Einstein]]in löytämällä [[massa]]n ja [[energia]]n ekvivalenssin määräävällä yhtälöllä ''E = mc<sup>2</sup>''. Fissioreaktiossa atomeita halkaistaan ja fuusioreaktiossa atomeita yhdistetään. Ydinvoima perustuu [[vahva vuorovaikutus|vahvaan vuorovaikutukseen]] fissio- ja fuusiovoimien tapauksessa ja [[heikko vuorovaikutus|heikkoon vuorovaikutukseen]] radioaktiivisuuden käytössä energianlähteenä.
Ydinvoimalla katetaan noin 10,1 prosenttia maailman [[Sähköntuotanto|sähköntuotannosta]] ja 4,3 prosenttia [[primäärienergia]]sta (vuonna 2020).<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=https://www.bp.com/content/dam/bp/business-sites/en/global/corporate/pdfs/energy-economics/statistical-review/bp-stats-review-2021-full-report.pdf|nimeke=BP Statistical Review of World Energy 2021|ajankohta=2021|julkaisija=[[BP (yritys)|BP]]|selite=Sivut 11 ja 65|viitattu=12.11.2021}}</ref> Fissiovoimaloiden hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset, mutta fissiovoimalat tuottavat radioaktiivista ydinjätettä, jonka loppusijoituksesta tai kierrätyksestä tulee huolehtia. Fuusiovoimalat ovat tutkimuksen alaisena ja koevoimala [[ITER]] sijaitsee [[Cadarache]]ssa, [[Ranska]]ssa. Fuusiovoiman ei uskota olevan valmista kaupalliseen käyttöön ennen vuotta 2050.<ref>http://web.mit.edu/newsoffice/2002/aaas3-0227.html</ref><ref>http://www.vtt.fi/files/vtt/energyvisions/visions2050_summary.pdf</ref>
=== Tärkein fossiilisten käytön vähentäjä ===
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli [[IPCC]] toteaa vuoden 2007 raportissaan, että fossiilisten polttoaineiden osuuden pieneneminen maailman energiantuotannossa reilun 30 vuoden takaisesta 86 prosentista 81 prosenttiin vuonna 2004 "johtuu pääasiassa ydinvoiman käytön lisäämisestä"<ref>IPCC: ''[http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg3_report_mitigation_of_climate_change.htm Climate Change 2007: Mitigation of Climate Change] {{Wayback|1=http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg3_report_mitigation_of_climate_change.htm |päiväys=20091211015940 }}''. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. Sivu 107. ISBN 9780521705981.</ref> IPCC:n mukaan ydinvoimateknologia voi energiatehokkuuden, uusiutuvien energiamuotojen, hiilidioksidin talteenoton ja monen muun teknologian ohella olla merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä.<ref>IPCC: ''[http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg3_report_mitigation_of_climate_change.htm Climate Change 2007: Mitigation of Climate Change] {{Wayback|1=http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg3_report_mitigation_of_climate_change.htm |päiväys=20091211015940 }}''. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. Sivu 112. ISBN 9780521705981.</ref> IPCC:n arvioiden mukaan ydinvoiman osuus maailman sähköntuotannosta voisi nousta vuoden 2005 16 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2030.<ref>IPCC: ''[http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg3_report_mitigation_of_climate_change.htm Climate Change 2007: Mitigation of Climate Change] {{Wayback|1=http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg3_report_mitigation_of_climate_change.htm |päiväys=20091211015940 }}''. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. Sivu 13. ISBN 9780521705981.</ref> Kansainvälinen energiajärjestö [[IEA|IEA:n]] arvion mukaan ydinvoimalla voisi vuoteen 2030 vähentää yli kolme prosenttia maailman energiantuotannon päästöjä verrattuna perusuraan.<ref>IEA: ''[http://www.worldenergyoutlook.org/docs/weo2009/climate_change_excerpt.pdf How the Energy Sector Can Deliver on a Climate Agreement in Copenhagen]''. Sivut 17 – 18.</ref> Merkittävinä haasteina ydinvoiman lisärakennukselle ovat kuitenkin muun muassa turvallisuuskysymykset, ydinjätteen käsittely ja kustannukset.<ref>IPCC: ''[http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg3_report_mitigation_of_climate_change.htm Climate Change 2007: Mitigation of Climate Change] {{Wayback|1=http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg3_report_mitigation_of_climate_change.htm |päiväys=20091211015940 }}''. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. Sivu 253. ISBN 9780521705981.</ref><ref>IEA: ''[https://www.iea.org/publications/freepublications/publication/essentials4.pdf IEA Technology Essentials – Nuclear Power] {{Wayback|1=https://www.iea.org/publications/freepublications/publication/essentials4.pdf |päiväys=20131125021723 }}''. Sivu 1.</ref>
=== Lämpövoimaloiden normaalit haitat ===
Ydinvoimasta käytävä poliittinen kiistely on sikäli merkittävää, että ydinvoiman tuotantoon liittyy vahvasti poliittinen lupamenettely, johon yleensä liittyy laaja julkinen keskustelu. Ydinvoiman tuotantomäärä ei siis kasva tai vähene vapaasti kysynnän mukaan, vaan sen käytön sallimisesta ja rajoittamisesta päättävät vaaleilla valitut poliitikot. Viime vuosikymmenien näkyvällä ydinvoimakeskustelulla on tuntuva vaikutus nykypäivän ydinvoimapolitiikassa. Monissa maissa ydinvoiman käyttö on poliittisella päätöksellä pysähtynyt tai kääntynyt laskuun.<ref Name="Laki"/>
1950–1980-luvuilla ydinvoiman kasvu oli erittäin nopeaa ja eräissä maissa, kuten Ranskassa, sillä korvattiin fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa lähes kokonaan.<ref>Choppin et al.: ''[http://book.nc.chalmers.se/KAPITEL/CH19NY3.PDF Principles of Nuclear Power]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}'', 19. luku kirjasta Radiochemistry and Nuclear Chemistry, MA, USA, 2002, ISBN 0-7506-7463-6.</ref> Suomi ja Ruotsi (ks. kaavio oikealla) ovat esimerkkejä maista, joissa ydinvoiman tuotantoa on pitkään kasvatettu määrätietoisesti. Sen seurauksena [[fossiiliset polttoaineet|fossiilisten polttoaineiden]] osuus kokonaisenergiantuotannosta on selvästi pienempi kuin teollisuusmaissa yleensä. Ruotsissa ja Suomessa on lisäksi mahdollista käyttää biopolttoaineita ja vesivoimaa merkittävästi, mikä myös näkyy kaavioissa.
Saksa ja Tanska ovat maita, joissa ydinvoiman käyttö on vähäistä. Tanskassa ydinvoimaan tuotantoa ei ikinä edes aloitettu ja Saksassa aluksi kasvanut ydinvoiman tuotanto on päätetty lopettaa. Maiden energiantuotanto tapahtuu enimmäkseen fossiilisilla polttoaineilla samalla kun uusiutuvien energianlähteiden käyttöä on pyritty lisäämään. Maat ovat keskittyneet lähinnä [[tuulivoima]]n lisärakentamiseen biopolttoaineiden ja vesivoiman ollessa näissä maissa mahdollisuuksiltaan rajallisia.
|
