Ero sivun ”Chiasalvia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ravintoarvot ja käyttö: jäsentelyä (alumiini) |
jäsentelyä, alumiini ja käyttörajoitus, toimimattomia linkkejä pois. Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 18:
'''Chiasalvia''' eli '''chia''' {{IPA|[tʃiːɑ]}}<ref>[https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/chia Kielitoimiston sanakirja]</ref> (''Salvia hispanica'') on [[salviat|salvioiden]] sukuun kuuluva [[siemenkasvit|siemenkasvi]], joka kasvaa luonnonvaraisena [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-]] ja [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikassa]].
Chia oli [[Asteekit|asteekkien]] kolmanneksi tärkein ravintokasvi [[maissi]]n ja [[Pavut|papujen]] jälkeen.<ref>{{Verkkoviite
Paljon
== Ulkonäkö ja koko ==
Rivi 25 ⟶ 29:
Chiasalvia on kotoisin [[Meksiko]]sta ja Keski-Amerikasta. Sitä viljellään nykyisin myyntiin näiden alueiden lisäksi myös [[Australia]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mexicanfood.about.com/od/history/a/Chia-Seeds.htm | Nimeke = What is Chia? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = About Food | Viitattu = 5.5.2016 }}</ref> Aloittaakseen kukinnan alkuperäinen kasvi tarvitsee lyhyen päivän, mutta siementen kehittyminen vaatii pitkän [[Kasvukausi|kasvukauden]]. Chiasalviasta on jalostettu lajikkeita, jotka tuottavat siemeniä myös [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] eteläosissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uky.edu/Ag/CCD/introsheets/chia.pdf | Nimeke = Chia | Tekijä = Cheryl Kaiser & Matt Ernst | Ajankohta = | Julkaisu = Univeristy of Kentucky | Viitattu = 5.5.2016}}</ref>
== Käyttö ==
[[Tiedosto:Lima Region chia pudding (Unsplash).jpg|pienoiskuva|Chiahyytelöjälkiruoka.]]Chiansiemenet valmistetaan tyypillisesti liottamalla erilaisissa nesteissä, jolloin siementä ympäröivä kalvo turpoaa ja muodostaa pehmeän limakerroksen. Näin saatava hyytelö edistää ruoansulatuksen toimintaa. Saman mekanismin vuoksi siementen syöminen kuiviltaan voi johtaa suolistotukoksiin.
▲Paljon [[ravintokuitu]]a, [[omega-3-rasvahapot|omega-3-rasvahappoja]], proteiinia, kalsiumia, rautaa, kaliumia, sinkkiä, kuparia ja folaattia sisältäviä chian siemeniä markkinoidaan terveysruokana<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nutrition.org/asn-blog/2012/03/the-real-scoop-on-chia-seeds/ | Nimeke = The Real Scoop on Chia Seeds | Tekijä = Currier, Jessica | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = nutrition | Julkaisija = American Society for Nutrition | Viitattu = 5.5.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/teemasivut/parempiruoka/ajankohtaista/artikkeli/chia-siemenista-tehty-helppo-juoma-on-kesan-hittituote-pitaa-nalan-tunteja/3453438 | Nimeke = Chia-siemenistä tehty helppo juoma on kesän hittituote – pitää nälän tunteja! | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = MTV | Viitattu = 5.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160604065848/http://www.mtv.fi/teemasivut/parempiruoka/ajankohtaista/artikkeli/chia-siemenista-tehty-helppo-juoma-on-kesan-hittituote-pitaa-nalan-tunteja/3453438 | arkistoitu = 4.6.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruohonjuuri.fi/blogi/2011/wwwruohonjuuridichia-siemenet/ | Nimeke = Elinvoimaa elämääsi chia-siemenistä! | Tekijä = Skyttä, Hanna | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = Ruohonjuuri | Viitattu = 5.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160506222734/https://www.ruohonjuuri.fi/blogi/2011/wwwruohonjuuridichia-siemenet/ | arkistoitu = 6.5.2016 }}Arkistolinkki: .</ref>. Chian siemenissä esiintyy kuitenkin suhteellisen paljon siittiöille, sikiöille ja [[Keskushermosto|keskushermostolle]] haitallista [[Alumiini|alumiinia]]<ref>Usein kysyttyä öljykasvien siemenistä. https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yhteiset-vaatimukset/valvonta/tutkimukset-ja-projektit/vierasaineisiin-liittyvia-hankkeita/oljysiementen-kartoitus--ja-valvontahanke/usein-kysyttya-oljykasvien-siemenista/</ref><ref name="efsa2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/080715-0|nimeke=EFSA Advises on the Safety of Aluminium in Food|julkaisu=European Food Safety Authority|ajankohta=2008-07-15|viitattu=2020-03-20|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Ruokavirasto suosittaa siksi, ettei niitä nautittaisi yli 15 grammaa eli kahta ruokalusikallista päivässä, eikä näin suurta annosta myöskään joka päivä.<ref>ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ YLEISIÄ OHJEITA Ruokavirasto. Päivitetty tammikuussa 2019. Sivu 10. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/turvallisen-kayton-ohjeet/ruokavirasto_turvallisenkaytonohjeet.pdf</ref>
▲Chia oli [[Asteekit|asteekkien]] kolmanneksi tärkein ravintokasvi [[maissi]]n ja [[Pavut|papujen]] jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ars.usda.gov/News/docs.htm?docid=19317 | Nimeke = Chia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = USDA | Viitattu = 5.5.2016}}</ref>
== Lähteet ==
|