Ero sivun ”Teuvo Tulio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkkejä Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Linkkejä Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 76:
Elokuvan pääosissa olivat [[Pentti Viljanen]], [[Matti Lehtelä]] ja Regina Linnanheimo. Regina Linnanheimon valintaa naispääosaan kritisoitiin; häntä pidettiin kokemattomana amatöörinä. Käsikirjoituksen tekivät [[Yrjö Kivimies]], Tulio ja Linnanheimo. ''Heikkilän taloa'' kuvattiin [[Pornainen|Pornaisissa]] kesällä 1936. Syksyllä ei ollut studioita vapaana, joten sisäkuvat otettiin Vanhan Polin juhlasalissa. Elokuvan äänitys meni pilalle laboratoriossa sattuneen virheen vuoksi. Ääni oli kauttaaltaan niin krahiseva, ettei vuorosanoista saanut paikoin selvää. ''Taistelu Heikkilän talosta'' tuli teattereihin marraskuussa. Tulio ei ottanut osaa elokuvan ensi-iltaan.<ref>Nikula, J.: Polttava katse, s. 52–55</ref> Elokuvan luultiin tuhoutuneen kokonaan [[Adams Filmin tulipalo]]ssa vuonna 1959, mutta [[Suomen elokuva-arkisto|Elokuva-arkistosta]] löytyi vuonna 2007 filmikela, jossa on katkelmat elokuvan alusta ja lopusta. Tulio teki elokuvasta uusintafilmatisoinnin vuonna 1947, naispääosassa jälleen Linnanheimo.<ref name="HS">Harri Römpötti:[https://web.archive.org/web/20070317202638/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Teuvo+Tulion+palaneen+esikoiselokuvan+alku+ja+loppu+l%C3%B6ytyiv%C3%A4t/1135225850914 Artikkelin verkkoversio]. Helsingin Sanomat 16.3.2007, s. C 1 (Internet Archive)</ref><ref>Tulio, T.: Elämäni ja elokuvani, teoksessa Toiviainen, S.: Tulio, levottoman veren antologia, 2002, s. 25</ref>
Regina Linnanheimo oli paitsi Tulion pitkäaikainen kollega, myös elinikäinen kumppani. Linnanheimo kävi Saksalaista koulua kuten Tuliokin, mutta varsinaisesti he tapasivat vasta [[Rakel Linnanheimo]]n esitellessä heidät toisilleen. Tulio ja Vaala viettivät paljon aikaa Linnanheimon siskosten kanssa. Ystävysten kantapaikka oli
Ensimmäisen oman ohjauksen aikoihin sukunimi Tugai muuttui Tulioksi. Etunimeksi vakiintui Teuvo. Nimi Theodor oli ollut suomalaisille liian vaikea, ja Tuliota oli kutsuttu muun muassa Hoodoriksi ja Teutoriksi. Regina Linnanheimo sekä Tulion äiti käyttivät hänestä nimeä Fedja, venäläisen käytännön mukaisesti.<ref>Suni, A.: Fedja, ystävämme, teoksessa Toiviainen, S.: Tulio, levottoman veren antologia, 2002, s. 159</ref> Pian koko Tulion ystäväpiiri otti nimen käyttöön ja siitä lähtien kaikki, jotka tutustuivat häneen lähemmin, sanoivat häntä Fedjaksi.<ref>Nikula, J.: Polttava katse, s. 27</ref>
| |||