Ero sivun ”Leonid Kravtšuk” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) Hölmöilyt pois. Mallineessa on tälle dokumentoitu paikka ja ip-muokkaaja oli sen jo tälle paikalle pannut. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 48:
Talouspolitiikassa Kravtšuk ja Ukrainan hallitukset tekivät joitakin konservatiivisia uudistuksia. Uudistukset olivat kuitenkin hitaampia kuin esimerkiksi Venäjällä. Valtionyhtiöitä ja muita tappiollisia yhtiöitä tuettiin valtion taholta, kun niiden toiminnasta tuli hyvin vaikeaa Neuvostoliiton romahtamisen vietyä myyntimarkkinat ja raaka-aineiden toimittajat. Valtion tukitoimet eivät riittäneet niiden pelastamiseksi ja valtion budjetit olivat epärealistisia. [[Inflaatio]] kohosi ja [[bruttokansantuote]] laski. Pelkästään vuonna 1994 bruttokansantuote laski 30 prosenttia.<ref name="ukhis" />
Kulttuuripolitiikassa noudatettiin [[ukrainalaistaminen|ukrainalaistamista]]. Korkea-asteen koulutuksesta tuli kokonaan [[ukrainan kieli|ukrainankielistä]], ja monia muita [[venäjän kieli|venäjänkielisiä]] kouluja muutettiin ukrainalaisiksi. Ulkopolitiikassa Kravtšuk ajoi Ukrainan itsenäisyyttä esimerkiksi yrittämällä pitää Itsenäisten valtioiden yhteisön heikkona, kun taas Venäjällä olisi haluttu päinvastoin vahvistaa sitä. Maiden välejä hiersi myös kysymys Neuvostoliiton aikaisista [[ydinase]]ista Ukrainassa. Kravtšuk olisi halunnut siirtä ne Ukrainan haltuun tai saada niiden luopumisesta korvauksen Venäjältä. Etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] painostuksesta tehtiin Kravtšukin presidenttikauden jälkeen [[Budapestin
Ydinaseiden ohella Venäjän ja Ukrainan välejä hiersi kiista [[Krimin niemimaa|Krimin]] kohtalosta. Alue oli pääosin venäjänkielinen, ja se oli esimerkiksi ainut Ukrainan alue, jolla enemmistö ei kansanäänestyksessä ollut kannattanut itsenäisyyttä. Krimin parlamentti pyrki saamaan vuosina 1992 ja 1994 suuremman päätäntävallan. Krimin kiista ratkaistiin lopulta alueen suuremmalla autonomialla Ukrainan yhteydessä. Neljäs kiista oli kysymys Neuvostoliiton [[Mustanmeren laivasto]]n kohtalosta.<ref name="ukhis" /> Kravtšuk allekirjoitti 5. huhtikuuta 1992 määräyksen pikaisista toimista [[Ukrainan asevoimat|Ukrainan asevoimien]] perustamiseksi. Sen mukaan entisen Neuvostoliiton laivaston Ukrainan alueen Mustanmeren tukikohdissa olevat yksiköt siirtyvät Ukrainan alaisuuteen. Niitä havitteli itselleen kuitenkin myös Venäjä.<ref name="rian">[https://web.archive.org/web/20121104182734/http://en.rian.ru/analysis/20100609/159356426.html The Black Sea Fleet: divided and fading] Rian.ru 9.6.2010</ref> Vähän ennen Kravtšukin kauden loppua, huhtikuussa 1994, sovittiin, että Venäjä saa kalustosta 80–85 prosenttia. Sopimus kaatui kuitenkin venäläisten halutessa, että sopimus on myös maiden välinen poliittinen sopimus.<ref name="rian" /> Kysymystä ei ratkaistu vielä Kravtšukin presidenttikaudella, ja ajoittain Venäjän ja Ukrainan äänenpainot asian suhteen olivat jopa sotaisat.<ref name="ukhis" />
| |||