Ero sivun ”Venäjän historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjaus
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 179:
===Kohti vallankumousta===
====Nikolai II:n valtaannousu====
Aleksanteri III:n kuoltua 1894, vallan peri hänen poikansa [[Nikolai II]]. Nikolai piti tiukasti kiinni itsevaltiudesta ja keisarinna Aleksandra tuki ja yllytti Nikolain pyrkimystä. 1900-luvun vaihteessa Venäjän laajentumispyrkimykset suuntautuivat Kaukoitään. Kiina oli kärsikärsinyt tappion [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|sodassa Japania vastaan 1894-1895]], minkä jälkeen Venäjä oli Ranskan ja Saksan ohella pakottanut Japanin luopumaan liioista valloituksistaan. Venäjä miehitti [[Port Arthur]]in Kiinan rannikolla, josta Japani oli joutunut perääntymään. Japani ei hyväksynyt Port Arthurin valtausta, vaan Japani [[Port Arthurin taistelu|hyökkäsi]] vuonna 1904 Port Arthurin satamaan tuhoten Venäjän [[Tyynenmeren laivasto]]n ja [[Venäjän–Japanin sota]] alkoi.<ref name="kirkinen289"/> Seuraavana vuonna Japani valloitti Port Arthurin kahdeksan kuukautta kestäneen saarron jälkeen. Apuun lähetetyllä [[Itämeren laivasto|Itämeren laivastolla]] kesti kahdeksan kuukautta saapua Kaukoitään. [[Tsushiman taistelu]]ssa japanilaiset tuhosivat apuun lähetetyn venäläislaivaston.<ref name="cs6"/> Intoa sodan jatkamiseen Venäjällä ei enää ollut. Maiden välillä solmittiin rauha syyskuussa 1905.<ref name="kirkinen295"/>
 
==== Ensimmäinen vallankumous====
Japanin vastaisen sodan vaikutukset nostattivat tyytymättömyyttä maan pääkaupungissa Pietarissa. Tammikuussa 1905 joukko pietarilaisia marssi [[talvipalatsi]]lle viedäkseen vetoomusta keisarille olojen parantamiseksi. Sotilaat [[verisunnuntai (1905)|avasivat tulen]] väkijoukkoon ja virallisten tietojen mukaan pari sataa ihmistä sai surmansa. Kansan luottamus keisariin horjui ja mellakat ja lakot levisivät joka puolelle valtakuntaa.<ref name="neville192"/>