Ero sivun ”Eläinten oikeudet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: tallennekin hävinnyt |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
||
Rivi 12:
Heidän ajattelunsa erot heijastelevat filosofien tekemää jakoa etiikan teorioihin, jotka arvioivat teon moraalisuutta sen seuraustensa perusteella ([[seurausetiikka]], [[konsekventialismi]], [[teleologinen etiikka]] tai [[utilitarismi]]), ja toisaalta niihin, jotka arvioivat tekojen seurausten sijaan teot sinänsä joko oikeiksi tai vääriksi ([[deontologinen etiikka]]). Seurausetiikan kannattaja voi esimerkiksi väittää, että valehteleminen on väärin, jos se tekee jonkun onnettomaksi, ja deontologisen etiikan kannattaja voi sanoa valehtelemisen olevan jo periaatteellisella tasolla väärin.
Eläinoikeusdebatissa Singer ei usko eläimillä tai ihmisilläkään varsinaisesti olevan mitään eroa. [[luonnollinen oikeus|luonnollisia oikeuksia]], vaikka hän käyttää käytännöllisistä syistä sanaa "oikeus" puhuessaan siitä, kuinka yksilöitä pitäisi kohdella. Sen sijaan hän uskoo, että punnitessamme jonkun teon seurauksia selvittääksemme sen moraalisuuden meidän tulisi ottaa huomioon eläinten intressit – pääasiassa heidän intressinsä välttää kipua – huomioon yhtä lailla kuin ihmisten intressit. Eli kun yhden yksilön – ihmisen tai muun eläimen – kärsimys on yhtäläinen toisen yksilön kärsimyksen kanssa, ei ole mitään moraalista syytä antaa niistä toiselle suurempaa painoarvoa.
Sen sijaan Reganin ajattelussa ei ole kyse tekojen seurausten punnitsemisesta. Hän uskoo, että eläimet ovat "elämäsubjekteja" (''subjects-of-a-life''), joilla on tämän vuoksi moraaliset oikeudet, jotka on otettava huomioon.
| |||