Ero sivun ”Myrkky” versioiden välillä

Myrkyille ei ole olemassa yhtenäistä kaikenkattavaa luokittelutapaa, vaan ryhmittely- ja luokitustapa riippuu asiayhteydestä. Kreikkalainen lääkäri Dioskorides jakoi 1. vuosisadalla myrkyt kasvi- eläin- ja mineraalimyrkkyihin niiden alkuperän mukaan.<ref name="Gallo">Gallo MA, History and scope of toxicology, kirjassa Klaassen CD, Casarett & Doull's Toxicology, 8. p., s. 3-11, McGraw-Hill, 2013. ISBN 978-0-07-176923-5.</ref> Myrkyt voidaan hallinnollisen toksikologian periaattein luokitella niiden vaarallisuuden mukaan.<ref name="A"></ref>[[Kemikaalilainsäädäntö]] antaa perusteet kemikaalien myrkyllisyyden luokitteluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930675 | Nimeke = Kemikaaliasetus 12.7.1993/675| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = FINLEX| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.8.2012 | Kieli = }}</ref>

Kasvikunnasta tunnetaan lukuisia [[Myrkylliset kasvit|myrkyllisiä kasveja]], joista osa on tappavia. Kasvimyrkyt ovat kasvien [[sekundaarimetabolia|sekundaarimetabolisia]] tuotteita. Kasvimyrkyiksi luokitelluilla aineilla on tärkeitä tehtäviä elävässä kasvissa. Ne voivat toimia esimerkiksi [[vapaa radikaali|vapaiden radikaalien]] poistajina, pölyttäjien houkuttimina, kasveja syövien eläimien karkottajina tai tuhohyönteisten torjujina.<ref name="F">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.toxinology.no/Researchareas/Planttoxins/tabid/4365/Default.aspx | Nimeke = Plant toxins| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Toxinology.no| Viitattu = 9.8.2012 }}</ref>

'''Levä- ja syanobakteerimyrkyt'''. Myrkyllisiä leviä esiintyy ympäri maailman sekä merissä että makeassa vedessä. Levämyrkyt voivat olla haitallisia tai tappavia kaloille, äyriäisille, ihmisille, karjalle ja villieläimille. Usein leväkukinnot erottuvat värillisinä, esimerkiksi punaisina tai vihreinä. Vaikka leväkukintoja on historiallisessa mielessä pidetty luonnollisena ilmiönä, on kiinnitetty huomio myrkyllisten kukintojen runsaaseen määrään viime vuosina. Syyksi on arveltu vesistöjen fosfori- ja typpikuormaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nwhc.usgs.gov/publications/field_manual/chapter_36.pdf | Nimeke = Algal Toxins| Tekijä = Lynn H. Creekmore| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 24.8.2012 }}</ref>

'''[[Mykotoksiinit]]''' ovat [[myrkylliset homeet|myrkyllisten homesienten]] [[sekundaarimetaboliitti|sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita]], jotka voivat aiheuttaa haittaa tai kuoleman ihmisessä tai eläimessä. Mykotoksiinien farmakologisten ominaisuuksien takia joitakin mykotoksiineja käytetään [[antibiootti|antibiootteina]], kasvunedistäjinä sekä lääkkeinä.<ref name="Bennet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC164220/ | Nimeke = Mycotoxins| Tekijä = J. W. Bennett & al.| Ajankohta = 2003| Julkaisija = Clin. Microbiol. Rev.| Viitattu = 24.8.2012 }}</ref>

'''Bakteerimyrkyt'''. Monet [[bakteeritoksiini]]t ovat proteiineja, joiden vastaava geeni sijaitsee [[kromosomi]]ssa, [[plasmidi]]ssa tai faagissa. Toksiinit vapautuvat tavallisesti lyysauksen yhteydessä, mutta joissakin tapauksissa myrkky sijaitsee ulomman solukalvon rakkuloissa. Eräs tärkeä ei-proteiinimyrkky on [[endotoksiini]], lipopolysakkaridi, joka on gramnegatiivisten bakteerien soluseinän rakenneosa.<ref name="E">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3281562 | Nimeke = Bacterial toxins.| Tekijä = Lubran MM.| Ajankohta = 1988| Julkaisija = Ann Clin Lab Sci.| Viitattu = 9.8.2012 }}</ref>

'''Lääkkeet'''. Valikoivaa myrkyllisyyttä käytetään hyväksi erityisesti [[lääketiede|lääketieteessä]], kun [[antibiootit|antibioottien]] avulla tapetaan sairauksia aiheuttavia [[bakteerit|bakteereja]]. Monet [[lääkeaine]]et ovat liian suurina annoksina myrkyllisiä, mutta [[terapeuttinen annos|terapeuttisina annoksina]] terveyttä edistäviä. Esimerkiksi [[digitalis]] häiritsee sydänlihassolujen natrium-kaliumpumpun toimintaa, mutta sopivana määränä tämä tehostaa lihaksen toimintaa ja on siis hyödyksi sydämen vajaatoiminnassa.<ref>Huupponen R, Inotrooppiset lääkkeet, s. 541, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p., Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3. Luettavissa myös verkossa http://www.medicina.fi</ref> Myös esimerkiksi yleinen kuume- ja kipulääke [[parasetamoli]] on maksalle myrkyllinen lääkeaine, jos sen turvallinen annos ylitetään.<ref>Pharmaca Fennica 2004 / III, Lääketietokeskus</ref>