|
| kuva = Eila-Pehkonen-1969.jpg
| kuvankoko =
| kuvateksti = Eila Pehkonen vuonna 1969.
| syntymäaika = [[18.{{Syntymäaika lokakuuta]]ja [[ikä|18|10|1924]]||1}}
| syntymäpaikka = [[Lieksa]], [[Pielisjärvi]]
| aktiivisenakoko nimi = Eila Mirjam Pehkonen
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|18|10|1924|10|9|1991}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| oikeaammatti nimi = Eila Mirjam= Pehkonen[[näyttelijä]]
| puoliso = {{Avioliitto|[[Yrjö Kostermaa]]|1948|1991|loppu=k.|()=smaller}}
| muut nimet =
| ammatti aktiivisena = näyttelijä
| puoliso = {{avioliitto|[[Yrjö Kostermaa]]|1948|1991|loppu=k.}}
| avopuoliso =
| allekirjoitus =
| kotisivu =
| merkittävät roolit =
| palkinnot = [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsas]] 1972 <br> [[Ida Aalberg -palkinto]] 1981
| allekirjoitus =
| kotisivu = -
| imdb = 0670444
| elonet = 233466
| tietokanta-os =
| tietok-nimi =
| palkinnot = [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsas]] 1972<br>[[Ida Aalberg -palkinto]] 1981
| ehdokkuudet =
}}
'''Eila Mirjam Pehkonen''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|18|10|1924|[[Lieksa]], [[Pielisjärvi]]|10|9|1991|[[Helsinki]]}}) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]]. Teatterimaailmassa hänet tunnettiin nimellä ”Pehkis”. Pehkonen teki huomattavan uran [[Helsingin kaupunginteatteri]]ssa, jossa hän työskenteli lähes 20 vuotta. Hän esiintyi myös parissakymmenessä elokuvassa vuosina 1947–1990.
== VarhaisvaiheetVarhainen elämä ==
Eila Pehkonen syntyi Lieksassa [[kelloseppä]] Otto Pehkosen ja Iida Kiiskisen viisilapsiseen perheeseen. Hän oli kiinnostunut näyttelemisestä ja teatterista lapsuudesta asti nähtyään [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] teatteriseurueen esityksen kotiseudullaan. Vuonna 1945 Pehkonen pääsi Helsinkiin opiskelemaan [[Teatterikorkeakoulu#EnnenSuomen Teatterikorkeakouluateatterikoulu|Teatterikouluun]], josta valmistui 1947.<ref name=elonet>{{Verkkoviite | Osoite = https://elonet.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&filter%5B%5D=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_233466%22&type=AllFields&page=2 | Nimeke = Eila Pehkonen | Tekijä = Rytkönen, Sisko | Julkaisu = "Elonet" | Ajankohta = | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 14.4.2020 }}</ref>
== Ura ==
=== Näyttämö ===
Pehkonen oli aluksi kiinnitettynä lyhyin jaksoin [[Porin Teatteri]]in 1947–1948, [[Turun Kaupunginteatteri]]in 1948–1949 ja [[Vaasan Suomalainen Teatteri|Vaasan Suomalaiseen Teatteriin]] 1949–1950. [[Intimiteatteri]]ssa hän työskenteli 1953–1961 ja sen jälkeen [[Radioteatteri]]ssa kymmenen vuotta. Pisimpään Pehkonen työskenteli [[Helsingin Kaupunginteatteri]]ssa, vuosina 1971–1990.<ref name=elonet"Elonet" />
Sittemmin hän näytteli sekä [[Jouko Turkka|Jouko Turkan]] että [[Ralf Långbacka]]n ohjauksissa, muun muassa Turkan ''[[Putkinotko]]ssa'' ja ''Hypnoosissa''. ''Putkinotkon'' elinvoimainen ja tiukka Rosina olikin yksi Pehkosen suurista näyttämöteoista. Långbacka ohjasi häntä muun muassa [[Anton Tšehov]]in ''[[Lokki (näytelmä)|Lokissa]]''. Pehkosen muita huomattavia näyttämörooleja oli muun muassa Jahnuska näytelmässä ''Viekää tuhkatkin pesästä''. Vuonna 1990 hän näytteli [[Raivoisat Ruusut|Raivoisien Ruusujen]] naisproduktiossa kuningas Agamemnonin roolin näytelmässä ''Oresteia''.<ref name=elonet"Elonet" />
=== Elokuvat ===
Pehkosen elokuvauran alkuaikojen tunnetuimmat roolit ovat kahdessa [[Valentin Vaala]]n ohjaamassa elokuvassa: nimiosa elokuvassa ''[[Maaret – tunturien tyttö]]'' (1947) ja pääosa [[Frans Emil Sillanpää|Sillanpää]]-filmatisoinnissa ''[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]]'' (1948). Ensin mainittu oli hänen ensimmäinen valkokangastehtävänsä. Pehkonen piti sekä roolistaan että elokuvan filmaamisesta. Hänen suorituksensa sai aikalaiskriitikoilta erinomaiset arvostelut. Penseämmin sen sijaan suhtauduttiin Pehkosen suoritukseen elokuvassa ''Ihmiset suviyössä'' – joissakin arvioissa häntä pidettiin elokuvan heikoimpana lenkkinä.<ref name=elonet"Elonet" />
Pehkosen sivuosista huomattavimpiin kuuluvat muun muassa ''[[Rintamalotta|Rintamalotan]]'' (1956) Mimmi Riipinen, ''[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultaisen vasikan]]'' (1961) palvelijatar Aliina sekä rouva Harakka elokuvassa ''[[Aika hyvä ihmiseksi]]'' (1977). [[Matti Kassila]]n elokuvassa ''[[Niskavuori (elokuva)|Niskavuori]]'' (1984) hän teki hykerryttävän roolisuorituksen telefooni-Sandrana.<ref name=elonet"Elonet" />
=== Televisio ===
Pehkonen esiintyi vuodesta 1959 alkaen lukuisissa televisiotuotannoissa. Hänen viimeiseksi roolikseen jäi kylvettäjä Armi televisiosarjassa ''[[Hyvät herrat]]'' (1990–1991), jossa hän näytteli kuolemaansa asti.
Teatterikriitikko [[Jukka Kajava]] kuvasi Pehkosta muistokirjoituksessaan syyskuussa 1991 muun muassa seuraavasti: ”Pehkis oli teatterin voimanainen: kansannaisten juureva tutkija ja tulkitsija, mutta myös kepeänä säkenöivä [[komedienne]]. Hän oli näyttämöllä se henkilö, jonka ympärillä säteili.”<ref>Näyttelijä Eilaname="HS1991" Pehkonen: Kahden teatterin voimanainen. (Muistokirjoitus.) ''Helsingin Sanomat'' 12.9.1991. [http://www.hs.fi/muistot/art-2000002626970.html Artikkelin verkkoversio.]</ref> Pehkonen sai [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsaan]] 1972 parhaasta naispääosasta tv-elokuvassatelevisioelokuvassa ''[[Se on sitten kevät]]'' ja [[Ida Aalberg -palkinto|Ida Aalberg -näyttelijäpalkinnon]] vuonna 1981.<ref name=elonet"Elonet" />
== Yksityiselämä ==
Pehkonen oli vuodesta 1948 naimisissa näyttelijä ja oopperaohjaaja [[Yrjö Kostermaa]]n kanssa,.<ref janame="Elonet" avioliitosta/> Avioliitosta syntyi kaksi lasta.{{Lähde||28. syyskuuta 2021|vuosi=2021}}
== NäytelmiäFilmografia ==
[[Helsingin kaupunginteatteri|Helsingin kaupunginteatterissa]]:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkt.fi/julkaisut/pdf/hkt_esitysluettelo.pdf|nimeke=Helsingin kaupunginteatterin esitysluettelo|tekijä=Hanna Kalsto / Helsingin kaupunginteatteri}}</ref>
{{Pääartikkeli|[[Eila Pehkosen filmografia ja esiintymiset]]}}
* ''Rikhard III'' (1968)
;Ääninäyttelijänä
* ''Mummo ja Marski'' (1968)
{{Ääninäyttelijäluettelo}}
== Lähteet ==
* ''Kasimir ja Karoline'' (1971)
{{Viitteet|viitteet=
* ''Anastasia ja valtakirja'' (1971)
* ''Meripoikia'' (1971)
* ''Teurastamojen Pyhä Johanna'' (1972)
* ''Viekää tuhkakin pesästä'' (1972)
* ''Kiri kiri'' (1972)
* ''Annika ja Mauno'' (1973)
* ''Oklahoma!'' (1973)
* ''Metsä'' (1973)
* ''Nuoren Wertherin uudet kärsimykset'' (1974)
* ''Gilgamesh'' (1975)
* ''Pitkäjärveläiset'' (1975)
* ''Minna'' (1975)
* ''Muuan äiti'' (1976)
* ''Nousu Fudzijamalle'' (1976)
* ''Eros ja Psykhe'' (1977)
* ''Niskavuoren nuori emäntä'' (1977)
* ''Puuvillaprinsessa'' (1977)
* ''Putkinotko'' (1978)
* ''Lokki'' (1978)
* ''Sankareita'' (1979)
* ''Kohti toista tasavaltaa'' (1980)
* ''Kesäkuu'' (1981)
* ''Aurinkoranta'' (1982)
* ''Selli 21'' (1982)
* ''Miehen kylkiluu'' (1982)
* ''Säästöpossu'' (1984)
* ''Hyvää yötä, äiti'' (1984)
* ''Tartuffe'' (1985)
* ''Hypnoosi'' (1985)
* ''Brand'' (1987)
* ''Vanhan naisen vierailu'' (1987)
* ''Kurdin prinssi'' (1989)
* ''Eteisiin ja kynnyksille'' (1991)
<ref name="Elonet">Rytkönen, Sisko: {{Elonet-h|233466|Eila Pehkonen}}. Viitattu 14.4.2020.</ref>
Muissa teattereissa:
*''Canzio'' ([[Intimiteatteri]]) (1960)
*''Suljetut ovet'' ([[Teatteri Jurkka]]) (1986)
*''Oresteia'' (Teatteri [[Raivoisat Ruusut]]) (1990)
<ref name="HS1991">{{Lehtiviite | Tekijä = Kajava, Jukka | Otsikko = Näyttelijä Eila Pehkonen: Kahden teatterin voimanainen | Selite = muistokirjoitus | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 12.9.1991 | Sivut = – | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | www = https://web.archive.org/web/20150410110900/http://www.hs.fi/muistot/a1364357591324 | Viitattu = 6.10.2011}}</ref>
== Elokuvia ==
}}
*[[Maaret – tunturien tyttö]] (1947)
*[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]] (1948)
*[[Villi Pohjola (elokuva)|Villi Pohjola]] (1955)
*[[Näkemiin Helena]] (1955)
*[[Rintamalotta]] (1956)
*[[Juha (vuoden 1956 elokuva)|Juha]] (1956)
*[[Soita minulle, Helena!|Soita minulle Helena]] (1957)
*[[Punainen viiva (elokuva)|Punainen viiva]] (1959)
*[[Lumisten metsien tyttö]] (1960)
*[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultainen vasikka]] (1961)
*[[Pikku Pietarin piha (vuoden 1961 elokuva)|Pikku Pietarin piha]] (1961)
*[[Tulipunainen kyyhkynen]] (1961)
*[[Ruusujen aika]] (1969)
*[[Leikkikalugangsteri]] (1969)
*[[Sixtynine 69]] (1969)
*[[Aika hyvä ihmiseksi]] (1977)
*[[Niskavuori (elokuva)|Niskavuori]] (1984)
*[[Uuno Epsanjassa]] (1985)
*[https://www.famousfix.com/topic/kunniallinen-petkuttaja Kunniallinen petkuttaja] (1985)
*[[Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla]] (1990)
*[[Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva]] (1990)
== TV-elokuvia ==
* Ei millään pahalla
* Se on sitten kevät
== Radiokuunnelmia ==
[[Radioteatteri|Radioteatterissa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://areena.yle.fi/audio|nimeke=Yle Areenan kuunnelmat}}</ref>
*''[[Sukelluslaivalla maapallon ympäri]]'' (1956)
*''[[Kulkurin valssi]]'' (1958)
*''Kuopion takana'' (1961)
*''Runoilijan paperit'' (1961)
*''Nenä'' (1962)
*''Avioliittoloma'' (1963)
*''Bel Ami'' (1963)
*''Ei koira perään hauku'' (1964)
*''Saara'' (1964)
*''[[Nummisuutarit]]'' (1965)
*''Elokuun ääniä'' (1966)
*''Onneksi on rahaa'' (1966)
*''Kaksoisolento'' (1967)
*''Talon lapset'' (1967)
*''[[Niskavuoren naiset]]'' (1968)
*''[[Niskavuoren leipä]]'' (1968)
*''[[Soita minulle, Helena!|Soita minulle, Helena]]'' (1968)
*''Arkielämää'' (1969)
*''Karjakko ja kartanon kummitus'' (1970)
*''Minulla on vain tämä keskikoulutodistus'' (1973)
*''Olga Ryynänen ja pyrokratia'' (1974)
*''Profeetta'' (1974)
*''Lehtori Hellmanin vaimo'' (1974)
*''[[Välskärin kertomuksia|Välskärin kertomukset]]'' (1974-75)
*''Ikkunanpesijöitä'' (1975)
*''Katriina'' (1977)
*''Joutsentyttö'' (1982)
*''[[Knalli ja sateenvarjo kuunnelmasarjan jaksoluettelo|Knalli ja sateenvarjo]]'' (1982)
== Dubbauksia ==
* ''[[Pieni merenneito (elokuva)|Pieni merenneito]]'' (1989) – Kiero & Liero (vuoden 1989 dubbaus)<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kennetti.fi/musiikkisatu2.html|Nimeke=Disneyn Musiikkisadut Suomessa|Julkaisu=KenNetti|Viitattu=10.6.2011}}</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Parhaan naispääosan Jussi}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Pehkonen, Eila}}
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
[[Luokka:Jussi-palkinnon saajat]]
| 