Ero sivun ”Antipsykoottiset lääkkeet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkitys
Merkkaukset:  virheellinen wikikoodi  Visuaalinen muokkaus
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset:  virheellinen wikikoodi  Visuaalinen muokkaus
Rivi 17:
Neuroleptien virallisiin käyttöaiheisiin voi kuulua nykyisin myös dementiaa sairastavien aikuisten tai älyllisesti [[kehitysvamma]]isten lasten ja nuorten pitkäaikaisten aggressioiden hoito, mutta lääkekuurilla on tällöin kuuden viikon maksimipituus<ref>Ris pe ridone. Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. https://spc.fimea.fi/indox/svenska/html/nam/humpil/3/13582313.pdf</ref>. Vanhukset ovatkin suurin käyttäjäryhmä antipsykoottien käytössä ei-psykoottisen levottomuuden, aggressiivisuuden tai [[Ahdistuneisuushäiriö|ahdistuneisuuden]] hoitoon. Myös vangeille kirjoitetaan lääkereseptejä tähän käyttötarkoitukseen.<ref name="yle.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_kayttavat_paljon_psykoosilaakkeita/6049395|nimeke=Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-15}}</ref>
 
Psykoosilääkkeillä on todettu olevan psykoosin uusiutumista estävä vaikutus sairauden alkuvaiheessa ja lyhyellä aikavälillä<ref>http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis</ref> mutta niiden pitkäaikaiskäyttökäyttö pahentaa sairauden kulkua lääkkeettömyyteen verrattuna, jos tarkasteluajaksi otetaan kaksikymmentä vuotta<ref name=":8">{{Lehtiviite|Tekijä=Martin Harrow, Thomas H. Jobe, Liping Tong|Otsikko=Twenty-year effects of antipsychotics in schizophrenia and affective psychotic disorders|Julkaisu=Psychological Medicine|Ajankohta=2021-02-08|Sivut=1–11|Pmid=33550993|Doi=10.1017/S0033291720004778|Issn=1469-8978|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33550993/}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/kenella-on-uutisarvoa/|nimeke=Kenellä on uutisarvoa?|julkaisu=Potilaanlääkärilehti.fi|viitattu=2021-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Monet saavat myös vakavia haittavaikuksia, jotka altistavat esimerkiksi ennenaikaiselle kuolemalle<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://mentalhealthdaily.com/2015/06/29/the-most-dangerous-psychiatric-drugs-highest-risk-medications|nimeke= The Most Dangerous Psychiatric Drugs: Highest Risk Medications
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>. Psykoosipotilaiden yleisimpiä kuolinsyitä ovat luonnollisista sairauksista johtuvat syyt, joille lääkityksen sivuoireet toimivat riskitekijöinä. [[Skitsofrenia|Skitsofreniapotilaiden]] itsemurhakuolleisuus on lisäksi moninkertaistunut psykoosilääkkeiden käytön yleistyessä niin Suomessa kuin muissakin maissa.<ref name="duo">{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo91394|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2021-03-07|nimeke= Miten skitsofreniaa sairastavan itsemurhariskiä vähennetään? |tekijä= Heilä, Hannele}}</ref><ref name=":3" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Florian Seemüller, Rebecca Schennach, Andreas Mayr, Richard Musil, Markus Jäger, Wolfgang Maier|Otsikko=Akathisia and suicidal ideation in first-episode schizophrenia|Julkaisu=Journal of Clinical Psychopharmacology|Ajankohta=2012-10|Numero=5|Sivut=694–698|Pmid=22926606|Doi=10.1097/JCP.0b013e3182677958|Issn=1533-712X|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22926606/}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.m.webmd.com/a-to-z-guides/news/20151028/people-with-schizophrenia-face-much-higher-risk-of-early-death|nimeke= Schizophrenics Face Much Higher Early Death Risk
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin laatimassa [[Käypä Hoito -suositus|Käypä Hoito -suosituksessa]] suositellaan tästä huolimatta pitkäaikaista psykoosilääkitystä sekä psykoosin kokeneille että esimerkiksi potilaille, joiden ainoana oireena on ymmärrettävä mutta "hajanainen" puhe, kommunikointi tai ajattelu<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaypahoito.fi/hoi35050|nimeke=Skitsofrenia|julkaisu=www.kaypahoito.fi|viitattu=2021-07-01}}</ref>.