Ero sivun ”Talouslasku” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tarkennettu Risto Isomäen näkemystä vastaamaan paremmin lähteenä ollutta HS:n artikkelia. Alkuperäisen kappaleen ensimmäisestä virkkeestä sai kuvan, että Isomäki vastustaisi degrowthia ja pitäisi maailmankauppaa keinona hillitä ilmaston lämpenemistä. Isomäki ei kirjoituksessaan ottanut kantaa degrowthiin tai sen tavoitteisiin, vaan toi esiin pienhiukkaspäästöjen viilentävän vaikutuksen ja esitti että se kompensoitaisiin riittävillä hiilidioksidinsidontamenetelmillä ennen päästöjen vähentämistä.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
tämä kappale on jotain tarkempaa keskustelua joka ei kyllä kuulu ainakaan artikkelin alkuun (sen sijaan joku yleisempi näkemys ketkä tätä kannattaa tai mitkä on yleisimmät vastaväitteet, voi sopia). poistan sen, mutta sen voi halutessa lisätä ehkä myöhempään kohtaan
Rivi 6:
 
Degrowth-näkökulma kritisoi myös [[kestävä kehitys|kestävän kehityksen]] ajatusta, koska vaikka kestävä kehitys pyrkii korjaamaan ympäristöongelmia, se nojaa yhä ajatukseen talouskasvusta. Kärkevimmin degrowth arvostelee [[kapitalismi]]a, koska kapitalismissa pääomien ja tuotteiden kasautuminen tuotantoa kasvattamalla ovat haluttavia tavoitteita. Akateeminen degrowth-tutkimus perustuu erityisesti ekologiseen taloustieteeseen ja tutkimusta julkaistaan mm. Ecological Economics ja Journal of Cleaner Production -lehdissä.
 
Tiedetoimittaja [[Risto Isomäki|Risto Isomäen]] mukaan [[ilmastonmuutos|ilmaston lämpenemisen]] pysäyttäminen pelkästään hallitusti taloutta supistamalla ei ole enää edes teoriassa mahdollista, vaan tarvittaisiin kemiallisia ja biologisia keinoja ilmakehässä jo olevan hiilidioksidin poistamiseksi. Kasvihuonepäästöt lämmittävät maata 4 W/m2 mutta ilmasto lämpenee vain 0,5 W/m2, koska ihmisen jatkuvasti tuottamat pienhiukkaset kumoavat pääosin lämpenemisen. Siksi maailmankaupan volyymia ja laivojen rikkipäästöjä olisi hyvin vaarallista vähentää ennen kuin on kehitetty kemiallisia ja biologisia keinoja ja poistettu niillä ilmakehästä hiilidioksidia riittävästi.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000004819902.html| nimeke=Ilmastonmuokkaus - uhka vai mahdollisuus| tekijä=Risto Isomäki| julkaisu=Helsingin Sanomat| selite=sivu B1| ajankohta=26.7.2011}}</ref>
 
==Periaatteet==