Jos henkilön palkka tai muu korvaus jää alle suojaosuuden, häneltä ei ulosmitata mitään. Jos korvaus ylittää enintään kaksi kertaa suojaosuuden, siitä ulosmitaan ⅔ suojaosuuden ylittävästä osasta. Jos korvaus on yli kaksi kertaa suojaosuuden, siitä ulosmitataan ⅓ suojaosuuden ylittävästä osasta.<ref name="viite1">{{Verkkoviite | Osoite = https://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2018/12/ulosotonsuojaosuuksiineimuutoksia.html| Nimeke = Ulosoton suojaosuuksiin ei muutosta| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Tiedotteet 2018 | Julkaisu = oikeus.fi| Ajankohta = 20.12.2018| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtakunnanvoudin virasto| Viitattu = 17.1.2019| Kieli = }}</ref>
[[Veronpalautus|Veronpalautusta]] ei lasketa suojaosuudeksi, vaikka se olisi [[Vero|verotettu]] verovuoden suojaosuudesta tai on muuten ulosottokelvotonta tuloa. Veronpalautus on [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimman oikeuden]] [[Tuomio|tuomion]] mukaan kertynyttä [[Säästö|säästöä]], joka voidaan ulosmitata.<ref name="viite3">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1981/19810036t| Nimeke = Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 1981-II-36| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Finlex| Ajankohta = 1.4.1981| Julkaisupaikka = | Julkaisija = oikeusmininteriö| Viitattu = 17.1.2019| Kieli = }}</ref>
Varsinaisen suojaosuuden lisäksi ihminen voi saada lykkäystä ulosmittaukseen hakemuksesta erittäin painavista syistä, kuten [[Työttömyys|työttömyyden]], [[Sairaus|sairauden]], elatusvelvollisuuden tai vastaavan syyn perusteella. Palkansaaja, joka on ollut vähintään vuoden työttömänä, voi saada työsuhteen alussa enintään kuuden kuukauden mittaisen vapautuksen ulosotosta. Lykkäystä voi saada myös tärkeän hankinnan, kuten [[Kodinkone|kodinkoneen]] ostamisen tarpeella. Kun ulosotto on jatkunut vuoden, saa automaattisesti kaksi vapaa kuukautta viranpuolesta.
Suomessa elämiseen riittämättömään suojaosuuteen on tehty useita esityksiä tasokorotuksesta, mutta kaikki ne torpattu tähän mennessä. Vuonna 2016 Maria Tolppanen esitti kirjallisessa kysymyksessä [[Eduskunta|eduskunnassa]] suojaosuuden korottamista [[Köyhyysraja|köyhyysrajalle]] 1 190 euroon kuukaudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_394+2016.pdf|nimeke=Kirjallisen kysymys ulosottoloukun helpottamisesta suojaosuutta nostamalla|tekijä=Mari Tolppanen|julkaisu=Kirjallinen kysymys KK 394/2016 vp|ajankohta=1.7.2016|julkaisija=Eduskunta|viitattu=11.2.2021}}</ref> Vuonna 2017 esitettiin korotusta 900 euroon kuukaudessa tai vähintään [[Takuueläke|takuueläkkeen]] tasolle, mutta hallituksen [[oikeusministeri]] [[Anna-Maja Henriksson]] torjui sen 17.10.2019 eduskunnassa antamassaan kirjallisessa vastauksessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_153+2019.pdf|nimeke=Vastaus kirjalliseen kysymykseen ulosoton suojaosuuden korottamiseksi|tekijä=Anna-Maja Henriksson|julkaisu=Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV153/2019vp|ajankohta=17.10.2019|julkaisija=Esuskunta|viitattu=11.2.2021}}</ref> Tasokorotusta on perusteltu myös sillä, että se on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Työttömien keskusjärjestö on esittänyt suojaouuden korottamista 900 euroon kuukaudessa ja lukuisan joukon muita parannuksia ulosottoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tyottomat.fi/tiedotteet/ulosottovelka-ehkaisee-tyollistymista-ulosoton-suojaosaa-tulee-nostaa/|nimeke=Ulosottovelka ehkäisee työllistymistä - ulosoton suojaosa tulee nostaa|tekijä=Leena Valkonen|julkaisu=Tiedote|ajankohta=1.10.2019|julkaisija=Työttömien keskusjärjestö|viitattu=11.2.2021}}</ref> Tammikuussa 2021 käynnistettiin [[kansalaisaloite]], jossa esitetään suojaouuden korottamista 1 000 euroon kuukaudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7746|nimeke=Ulosoton suojaosuuden korottaminen ja ulosottovirkailijan provisiopalkkioiden poistaminen|tekijä=|julkaisu=Kansalaisaloite.fi|ajankohta=1.1.2021|julkaisija=Oikeusministeriö|viitattu=11.2.2021}}</ref>
