Ero sivun ”Simpukankuoriraha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
poistan huonolaatuista käännöstä; englanninkielinen alkuperäissivu oli valmiiksi ongelmamallineilla merkitty ja pitkälti lähteetön; suomennoksessa oli omituisuuksia, kuten "oliivikuoret", engl. "bivalve" (= simpukka) käännetty "kaksikuoriseksi merisimpukaksi" tai helmien "luominen"/"jauhaminen" ja ristiriitoja, kuten yhden lauseen mukaan wampum oli tehty simpukan kuoresta ja toisen mukaan simpukan helmistä; tekstin lähteitä ei ilmeisesti oltu kääntäessä tarkastettu, yksi niistä oli wikisanakirja Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
Kumottu muokkaus 19393783, jonka teki Fotogurachan (keskustelu) jos käännös on huono, sitä ei kannata poistaa, vaan parantaa se, sama lähteissä, jos lähteitä ei ole, niitä voi etsiä Merkkaukset: Kumoaminen Tämä muokkaus on kumottu |
||
Rivi 1:
'''Simpukankuoriraha''' tai '''simpukkaraha''' on
[[Tiedosto:Chinese_shell_money_16th_8th_century_BCE.jpg|pienoiskuva|Kiinalaisia simpukkarahoja.]]▼
Joissakin muodoissa simpukkakuorirahoja on löytynyt useilta mantereilta, muun muassa [[Amerikka|Amerikasta]], [[Aasia|Aasiasta]], [[Afrikka|Afrikasta]] ja [[Australia|Australiasta]]. Tunnetuin muoto saattaa olla [[wampum]], jonka loivat Pohjois-Amerikan itärannikon alkuperäiskansat. Niissä on jauhettuja helmiä, jotka on leikattu merisimpukan helmien violetinvärisestä osista. Maailmanlaajuisesti valuuttana on eniten käytetty ''Cyprea monetan'' kuorta, eli [[Kaurikotilot|kaurikotiloita]]. Tätä lajia on eniten [[Intian valtameri|Intian valtameressä]], ja sitä kerättiin [[Malediivit|Malediiveillä]] [[Sri Lanka|Sri Lankassa]], Malabarin rannikolla, [[Borneo|Borneossa]] ja muilla Itä-Intian saarilla ja eri puolilla [[Afrikka|Afrikan]] rannikkoa Ras Hafunista [[Mosambik|Mosambikiin]]. Kaurikotilorahat (engl. Cowry) olivat tärkeä osa Afrikan, [[Etelä-Aasia|Etelä-Aasian]] ja [[Itä-Aasia|Itä-Aasian]] kauppaverkostoja.
▲'''Simpukankuoriraha''' tai '''simpukkaraha''' on monilla alueilla historiallisesti käytetty [[Vaihto|vaihdon]] väline. Simpukankuorirahat olivat yleensä joko kokonaisia merisimpukoita tai niiden osia, jotka usein työstettiin [[Helmi|helmiksi]] tai muotoiltiin muilla tavoin. Simpukankuorien käyttö kaupankäynnissä alkoi [[Kulutustavara|tavaran]] vaihtona, jolloin kuorilla oli arvo [[Koru|kehon koristeina]]. [[Antropologia|Talousantropologit]] ovat keskustelleet helmien eroista hyödykkeinä ja [[Raha|rahana]].<ref> Davies 1994, Mauss 1950, Trubitt 2003 </ref>
[[Tiedosto:Cypraea-moneta-001.jpg|pienoiskuva| Vuonna 1742 piirrettyjä, ''Cypraea moneta'' rahasimpukoita. ]]
== Pohjois-Amerikka ==
[[Tiedosto:Antiquities_of_the_southern_Indians,_particularly_of_the_Georgia_tribes_(1873)_(14777393065).jpg|oikea|pienoiskuva| Etelän intiaanien, erityisesti Georgian heimojen, vanhoja esineitä, 1873. ]]
Pohjois-Amerikan itärannikolla alkuperäiskansat, kuten [[Irokeesit|irokeesien konfederaation]] ja [[Algonkin-kansat|Algonquian-]]<nowiki/>heimot, kuten [[Shinnecock-intiaanit|Shinnecock-heimo]], jauhoivat helmiä, joita kutsutaan [[Wampum|wampumiksi,]] ja jotka leikattiin kaksikuorisen merisimpukan ''[[Kampavenussimpukka|Mercenaria mercenarian]]'' purppuranvärisestä osasta, joka yleisemmin tunnetaan nimellä [[Kampavenussimpukka|kova simpukka]] tai [[Kampavenussimpukka|quahog]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Flores, Theresa | Nimeke = The Illustrated Bead Bible: Terms, Tips & Techniques | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sterling Publishing Company, Inc. | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://books.google.fi/books?id=6-zwiRYMdvgC&pg=PA305&lpg=PA305&dq=wampum+wampi+saki&source=bl&ots=GGdohRtCdL&sig=ysqcOBV9anTXNYnNPfSZOJvjiGI&hl=en&ei=W0m8ScZqmqq1A83y2Uo&sa=X&oi=book_result&ct=result&redir_esc=y#v=onepage&q=wampum%20wampi%20saki&f=false | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.3.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref> Valkoiset helmet leikattiin quahog- tai whelk-kuoren valkoisesta osasta. Irokeesit pujottivat nämä kuoret pitkiin lankoihin tai kutoivat niitä vöitä.
Eniten arvostivat Tyynen valtameren rannikon intiaaniheimot [[Alaska|Alaskasta]] Luoteis-[[Kalifornia|Kaliforniaan]] ''Dentalium-simpukkaa'', pitkää, kapeaa merisimpukkanilviäistä, jossa on torahammasta tai venettä muistuttava kuori. Kuori on auki molemmista päistä, ja se voidaan helposti kiinnittää lankaan. Tätä simpukankuorirahaa arvotettiin sen pituuden, eikä niinkään kuorien lukumäärän mukaan. "Ligua", valuutan korkein nimellisarvo oli noin kuuden tuuman pituus.{{Lähde}}
Etelämpänä Keski- ja Etelä-Kaliforniassa käytettiin oliivietanan ''Olivella biplicatan'' kuoria helmien valmistamiseen ainakin 9 000 vuotta sitten. Vanhoista arkeologisista kaivauskohteista kerätyt pienet määrät viittaavat siihen, että niitä käytettiin alun perin koristeina, eikä rahana.<ref> Hughes ja Milliken 2007 </ref> Hieman ennen 1000 vuotta sitten [[Chumashit|Chumashin]] asiantuntijat Kalifornian Santa Barbara Channelin saarilla alkoivat hakata helmiä oliivikuorista sellaisina määrinä, että niistä jäi metrin leveitä kasoja valmistusjäännöksiä, jonka tuloksena olevia pyöreitä helmiä käytettiin rahana koko nykyisellä Etelä-Kalifornian alueella.<ref> Arnold ja Graesch 2001</ref> Noin 1500-luvulta lähtien 1800-luvun loppupuolelle Miwokin rannikko, Ohlone, Patwin, Pomo ja Wappo- kansat Keski-Kaliforniassa käyttivät kaksikuorista merisimpukkaa ''Saxidomusta'' simpukkarahan tekemiseen''.''<ref> Chagnon 1970; Milliken et ai. 2007: 117; Vayda 1967.</ref>
== Afrikka ==
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:A_print_from_1845_shows_cowry_shells_being_used_as_money_by_an_Arab_trader.jpg|pienoiskuva|Kuvituksessa vuodelta 1845 arabikauppias käyttää simpukoita rahana.]]
[[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] simpukkarahat olivat tavallisia laillisia maksuvälineitä 1800-luvun puoliväliin saakka. Ennen orjakaupan lakkauttamista joihinkin englantilaisiin satamiin lähetettiin suuria simpukkarahalasteja, jotka lähetettiin Orjarannikolle. Se oli yleinen myös läntisessä Keski-Afrikassa [[Kongon kuningaskunta|Kongon kuningaskunnan]] valuuttana, jota kutsuttiin paikallisesti ''nzimbuksi'' .
Koska simpukkarahan (engl. ''Cowry'') arvo oli Länsi-Afrikassa paljon suurempi kuin niillä alueilla joista ne saatiin, kauppa oli erittäin kannattavaa. Joissakin tapauksissa voittojen on sanottu olleen 500 prosenttia. Cowry-valuutan käyttö levisi vähitellen Afrikan sisämaahan. Noin vuonna 1850 saksalainen tutkimusmatkailija [[Heinrich Barth]] huomasi sen levinneen melko laajalle [[Kano|Kanoon]], Kukaan, Gandoon ja jopa [[Timbuktu]]<nowiki/>un. Barth selostaa, että Muniyomassa, joka on yksi [[Kanem-Bornu|Bornun]] muinaisia piirejä, kuninkaan tulot arvioitiin 30 000 000 simpukkarahahaksi, ja jokaisen aikuisen miehen oli maksettava vuosittain 1 000 kappaletta itsestään, 1 000 jokaisesta härästä, ja 2 000 jokaisesta omistamastaan [[Orja|orjasta]].
Rannikolla olevissa maissa simpukankuoret kiinnitettiin nauhaksi, joissa jokaisessa saattoi olla neljäkymmentä tai sata. Viisikymmentä tai kaksikymmentä nauhaa vastasi yhtä [[Dollari|dollaria]]; mutta sisämaassa ne laskettiin työläästi yksitellen, tai jos kauppiaat olivat asiantuntijoita, viiden erissä. Edellä mainitut alueet saivat ''kurdit'', kuten niitä kutsuttiin, länsirannikolta; mutta alueet Unyamwezin pohjoispuolella, missä niitä käytettiin nimellä ''simbi'', olivat riippuvaisia [[Sansibar|Zanzibarin]] [[muslimi]]<nowiki/>kauppiaista. Simpukoita käytettiin Afrikan syrjäisimmissä osissa aina 1900-luvun alkuun saakka, mutta sitten he siirtyivät moderneihin valuuttoihin.
Suuren maa-etanan, ''Achatina monetarian'', kuoria, jotka oli leikattu ympyröiksi, joissa on avoin keskus, käytettiin myös kolikkona [[Benguela|Benguellassa]], Portugalin Länsi-Afrikassa .
== Aasia ==
[[Tiedosto:Monetaria_moneta_01.JPG|pienoiskuva| Simpukankuoria; pituus 2,6 cm; Palou Tellosta, Batu-saarilta, Indonesiasta. ]]
[[Kiina|Kiinassa]] simpukkarahat olivat niin tärkeitä, että monet rahaan tai kauppaan liittyvät kirjainmerkit viittaavat siihen: [[wiktionary:貝|貝]]. Yli kolme tuhatta vuotta sitten simpukankuoria tai niiden kopioita käytettiin Kiinan valuuttana.<ref>Ardis Doolinin [https://web.archive.org/web/20090405172236/http://www.cowry.org/archive/NSN306CY.HTM#C "Money Cowries"] Hawaiian Shell News, NSN # 306, kesäkuu 1985 </ref> Klassinen kiinalainen kirjain[[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|merkki]], joka tarkoittaa rahaa tai valuuttaa, 貝, on peräisin simpukankuoren [[Piktogrammi|piktogrammista]].<ref>http://en.wiktionary.org/wiki/貝 {{webarchive|url=https://web.archive.org/web/20171017003951/https://en.wiktionary.org/wiki/%E8%B2%9D|date=2017-10-17}}.</ref>{{Parempi lähde|Toinen wikiprojekti ei ole kelvollinen lähde.}}
Simpukoita käytettiin muinoin vaihtovälineinä [[Intia|Intiassa]]. [[Bengali (alue)|Bengalissa]], tarvittiin 3840 [[Rupia|rupiaa]] yhteen rupiin, vuosittainen tuonti avioitiin noin 30 000 rupiaksi.
[[Kaakkois-Aasia|Kaakkois-Aasiassa]], kun arvo [[Thaimaa|Siamin]] ticalin ([[Baht]]) arvo oli noin puoli unssia hopeaa, arvo simpukkarahan arvoksi ({{K-th|เบี้ย}} ''bia'') vahvistettiin 1/6400 bahtia. Nykyajan [[Thaimaa|Thaimaassa]] se viittaa siihen [[Korko|korkoon, jota]] maksetaan lainatun tai talletetun rahan käytöstä; <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.thai-language.com|nimeke=เบี้ย|tekijä=Glenn Slayden|julkaisija=|arkisto=https://web.archive.org/web/20041204052054/http://www.thai-language.com/|arkistoitu=2004-12-04}}</ref> ''bia wat'' {{Lang|th|เบี้ยหวัด}} on sotilas[[eläke]].<ref> Royal Institute-sanakirja (1982) </ref>{{Selvennä|Mikä viittaa korkoon ja miten sotilaseläke liittyy mihinkään?}}
Intian [[Odisha|Orissassa]] simpukkarahaa, joka tunnetaan yleisesti nimellä ''kaudi'', käytettiin valuuttana vuoteen 1805 saakka, kunnes British [[Englannin Itä-Intian kauppakomppania|East India Company]] lakkautti sen. Tämä oli eräs syy Paikin kapinaan vuonna 1817.
== Oseania ja Australia ==
{{Lähteetön}}
▲[[Tiedosto:Chinese_shell_money_16th_8th_century_BCE.jpg|pienoiskuva|
[[Tiedosto:SOLS0344_(10722050956).jpg|pienoiskuva| Papuan Uusi-Guinean simpukkarahaa ]]
Pohjois-[[Australia|Australiassa]] eri heimot käyttivät erilaisia simpukankuoria. Jonkun heimon silmissä toisen heimoon simpukka saattoi olla aivan arvoton.
[[Uusi-Guinea|Uuden Guinean]] pohjoispuolella olevilla saarilla kuoret hajotettiin hiutaleiksi. Näiden hiutaleiden läpi porattiin reikiä, jotka arvotettiin sen mukaan, miten pitkä lankan pujotettujen simpukoiden sarja oli ja jota usein mitattiin sorminivelten avulla. Tyynenmeren saaren asukkaat käyttävät kahta simpukkaa, joista yksi on [[Uusi-Guinea|Uuden Guinean]] rannikolla löydettävä cowry-simpukka ja toinen oli tavallinen helmiäiskuori, joka särettiin hiutaleiksi.
Tyynenmeren saarilla käytettiin lajia ''Oliva carneola'' yleisesti simpukakuorirahana. Vielä vuonna 1882 [[Salomonsaaret|Salomonsaarilla]] käytiin kauppaa helmisimpukoilla siten, että naisen jauhoivat työläästi pienet kuoret vaadittuun kokoon. Tehtiin vain tarvittava määrä, ja koska prosessi oli vaikea, kolikoiden arvo säilyi tyydyttävästi.
Vaikka simpukkaraha korvattiin nopeasti nykyaikaisella rahalla, simpukankuorirahan valuutta on edelleen käytössä jossain määrin Salomonsaarilla. Kuoret työstetään koristeltuun kangasnauhaan, jonka arvo vastaa niiden luomiseen kuluvaa aikaa.
[[Papua-Uusi-Guinea|Papua Uuden-Guinean]] saarella [[Itäinen Uusi-Britannia|Itäisessä Uudessa- Britanniassa]] simpukkarahaa pidetään yhä virallisena valuuttana, ja sitä voi vaihtaa [[Papua-Uuden-Guinean kina|Papua-Uusi-Guinean]] [[Kina|''kinaan'']].
== Lähi-itä ==
Länsi-Aasian joissain osissa ''Cypreaea annulusta'', kutsutaan rengashelmisimpukaksi, koska käytettiin yleisesti sen kuoren takana tai yläpuolella olevaa kirkkaan oranssinväristä rengasta. Sir [[Austen Henry Layard]] löysi monia näytteitä [[Nimrud|Nimrudin]] kaivauksissa 1845–1851.
== Lähteet ==
* Artikkelissa on käytetty tietoja kirjasta Chisholm, Hugh, ed. (1911). "Shell-money" . Encyclopædia Britannica. 24 (11th ed.). Cambridge University Press. s. 833.
* Allibert, C., 2000 "Des cauris et des hommes. Réflexion sur l'utilisation d'une monnaie-objet et ses itinéraires", kirjassa Allibert C; et Rajaonarimanana N. (eds), L'extraordinaire et le quotidien, variations anthropologiques. Paris, Karthala, s. 57–79
* Arnold, J. E. ja A.P. Graesch. 2001. The Evolution of Specialized Shellworking among the Island Chumash. Kirjassa ''The Origins of a Pacific Coast Chiefdom: The Chumash of the Channel Islands''., J.E. Arnold, toim., s. 71–112. Salt Lake City: University of Utah Press.
* Chagnon, Napoleon A. 1970. Ecological and Adaptive Aspects of California Shell Money. ''Annual Reports of the University of California Archaeological Survey'' 12:1–25. University of California at Los Angeles.
* Davies, Glyn. 1994. ''A History of Money, from Ancient Times to the Present Day''. University of Wales.
* Hughes, Richard D. ja Randall Milliken 2007. Prehistoric Material Conveyance. Kirjassa ''California Prehistory: Colonization, Culture, and Complexity'' Terry L. Jones ja Kathryn A. Klar, toim. s. 259–272. New York and London: Altamira Press. {{ISBN|978-0-7591-0872-1}}.
* Mauss, Marcel. 1950. ''The Gift''. Englanninkielinen käännös 1990 W.W. North.
* Milliken, Randall, Richard T. Fitzgerald, Mark G. Hylkema, Randy Groza, Tom Origer, David G. Bieling, [[Alan Leventhal]], Randy S. Wiberg, Andrew Gottsfield, Donna Gillete, Viviana Bellifemine, Eric Strother, Robert Cartier ja David A. Fredrickson. 2007. "Punctuated Culture Change in the San Francisco Bay Area." Kirjassa ''California Prehistory: Colonization, Culture, and Complexity'' Terry L. Jones ja Kathryn A. Klar, toim. s. 99–124. New York and London: Altamira Press. {{ISBN|978-0-7591-0872-1}}.
* Trubitt, M.B.D. 2003. "The Production and Exchange of Marine Shell Prestige Goods." ''Journal of Archaeological Research'' 11:243–277.
* Vayda, Andrew. 1967. ''Pomo Trade Feasts''. Kirjassa ''Tribal and Peasant Economies'', G. Dalton, toim., s. 494–500. Garden City, NY: Natural History Press.
===Viitteet===
{{Viitteet}}
| |||