Ero sivun ”Japani” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Japani kartalla: Map-of-Japan-1707-William-Adams-Visits-Shogun.png |
p Liittoutuneet ympärysvalloiksi koska ensimmäisessä maailmansodassa ei ollut liittoutuneita Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 103:
31. maaliskuuta 1854 [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] laivaston kommodori [[Matthew Perry (upseeri)|Matthew Perry]] onnistui ”[[Mustat laivat|mustine laivoineen]]” lopettamaan Japanin eristäytymispolitiikan [[Kanagawan sopimus|Kanagawan sopimuksella]]. Sitä seurasivat muiden länsivaltojen kanssa neuvotellut samankaltaiset sopimukset. Vuosina 1868–1869 käyty [[Boshin-sota]] johti shōgunaatin lakkauttamiseen ja vallan palauttamiseen keisarille: [[Meiji-restauraatio]] merkitsi täydellistä poliittista ja sosiaalista vallankumousta. Feodalismin ja luokkayhteiskunnan lakkauttaminen, länsimaisten instituutioiden ja lakijärjestelmän omaksuminen sekä [[Toinen teollinen vallankumous#Japanin avautuminen ja teollistuminen|teollistuminen]] tekivät Japanista modernin suurvallan 1900-luvun alkuun mennessä. Radikaalimpien uudistusten kausi päättyi [[Meiji-perustuslaki|Meiji-perustuslain]] käyttöönottoon vuonna 1889 – vaikka [[preussi]]laistyylinen perustuslaki antoi huomattavan määrän valtaa keisarille, hänen vastapainonaan toimi ensimmäistä kertaa parlamentti. Maan ensimmäiseksi pääministeriksi nousi [[Itō Hirobumi]] muutamaa vuotta aikaisemmin.<ref name="sodat">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.britannica.com/eb/article-23185/Japan|Julkaisija= Encyclopædia Britannica|Nimeke=Japan: History > Japan from 1850 to 1945|Luettu=19. heinäkuuta 2007}}</ref>
Modernisoitunut Japani oli perustanut [[Keisarillisen Japanin armeija|Keisarillisen Japanin armeijan]] ja alkoi 1800-luvun lopussa kilpailla sotilaallisesti länsivaltojen pyrkimyksiä vastaan Aasiassa. Samaan aikaan kuin useat muut maat Itä-Aasiassakin joutuivat Euroopan maiden [[siirtomaa|siirtomaiksi]], Japani nousi suurvallaksi ja alkoi itsekin [[Japanin laajentuminen|laajentaa]] valtapiiriään. [[Riukiusaaret]] liitettiin Japaniin vuonna 1879. Vuosina 1894–1895 käydyssä [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|ensimmäisessä Kiinan-Japanin sodassa]] Japani sai Kiinalta [[Taiwan]]in, ja [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]] 1904–1905 Japani voitti ensimmäisenä aasialaisena maana eurooppalaisen suurvallan. Sodan seurauksena Japani sai Venäjältä [[Sahalin]]in eteläosan ja käytännössä vapaat kädet vallata [[Korea]] viisi vuotta myöhemmin. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] Japani liittyi voitokkaiden
Vuonna 1931 Japani miehitti [[Mantšuria]]n ja erosi kaksi vuotta myöhemmin [[Kansainliitto|Kansainliitosta]] sen vaadittua Japanin vetäytymistä. Vuonna 1936 Japani solmi [[Antikomintern-sopimus|Antikomintern-sopimuksen]] [[natsi-Saksa|Saksan]] ja myöhemmin [[Italia]]n kanssa, ja liittyi [[akselivallat|akselivaltoihin]] vuonna 1941. Kesällä 1937 [[Kiinan–Japanin sota (1937–1945)|toisen Kiinan-Japanin sodan]] puhjettua Japanin joukot alkoivat edetä yhä syvemmälle Kiinaan. [[Indokiina]]n miehitys vuonna 1940 avasi tien etenemiselle kauemmas [[Kaakkois-Aasia]]an. Yhdysvallat vastasi Japanin toimiin öljysaarrolla. 7. joulukuuta 1941 Japani [[hyökkäys Pearl Harboriin|hyökkäsi Yhdysvaltojen Pearl Harborin laivastotukikohtaan]] [[Havaiji]]lla vetäen Yhdysvallat mukaan [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]]. Lopulta vuonna 1945 Yhdysvallat [[Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset|pommitti Hiroshimaa ja Nagasakia]] ydinaseilla, ja [[Neuvostoliitto]] julisti sodan Japanille, joka antautui liittoutuneille ilman ehtoja 2. syyskuuta 1945. Sota maksoi Japanille miljoonia ihmishenkiä ja jätti maan infrastruktuurin sekä lähes kaikki suuret kaupungit tuhoutuneiksi. Liittoutuneet perustivat [[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin|sotarikostuomioistuimen]] asettaakseen Japanin sodanaikaiset johtajat syytteeseen sotarikoksista, esimerkiksi [[Nanjingin verilöyly]]stä.<ref name="MET"/><ref name="sodat"/>
| |||