Ero sivun ”Ruotsin kieli” versioiden välillä

* 5. deklinaation sanoilla ei ole monikon tunnusta. Deklinaatioon kuuluu sekä neutri- että epäneutrisanoja, esimerkiksi ''barn'' ’lapsi’ (ett barn, barn''et'', barn, barn''en'') ja ''djur'' ’eläin’ (ett djur, djur''et'', djur, djur''en''). Kaikki epäneutrimuotoiset -are-loppuiset tekijännimet kuuluvat 5. deklinaatioon, kuten ''lärare'' ’opettaja’ (en lärare, lärare''n'', lärare, lärar''na''). Joillakin sanoilla esiintyy monikossa vokaalimuutos, kuten ''mus'' ’hiiri’ (en mus, mus''en'', möss, möss''en'') ja ''man'' ’mies’ (en man, mann''en'', män, männ''en'').

 

 

Adjektiivit taipuvat ruotsissa suvun, luvun ja määräisyyden mukaan. Monikkomuoto ja määräinen muoto ovat yleensä samat, ja niitä kutsutaankin joskus yhteisnimityksellä a-muoto, koska ne loppuvat a-kirjaimeen. Esimerkiksi en ''skön'' blomma (kaunis kukka), ett ''skönt'' hus (kaunis talo), ''sköna'' blommor (kauniita kukkia, kauniit kukat). Lisäksi on vertailumuodot, esimerkiksi ''skönare'' (= kauniimpi) ja ''skönast(e)'' (= kaunein).