Ero sivun ”Toinen afgaanisota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Sota: insallah!
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
→‎Sota: salaattia, olkaa hyvä
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Rivi 35:
Brittiarmeija eteni Afganistanissa teknisen ylivoimansa ansiosta nopeasti. Kabul kukistui tammikuussa 1879 ja Šir Ali pakeni pohjoiseen. Šir Ali yritti epäonnistuen saada apua venäläisiltä ja hän kuoli lähellä [[Balkh]]ia saman vuoden helmikuussa. Brittien aiemmin vangitsema Šir Alin vanhin poika [[Muhammad Jaqub Khan]] vapautettiin vankilasta ja hänen kanssaan solmittiin 26. toukokuuta 1879 [[Gandamakin sopimus]], joka merkitsi käytännössä Afganistanin luopumista itsenäisestä ulkopolitiikasta. Lisäksi britit asettivat delegaation Kabuliin. Emiirille sitouduttiin antamaan avustuksena 60&nbsp;000 puntaa vuosittain ja Afganistan luovutti joitakin raja-alueitaan brittien linnoitettavaksi, vaikkakin ne säilyivät muodollisesti osana Afganistania. Sodan ensimmäinen vaihe oli näin ohi ja brittien armeija vetäytyi takaisin Intiaan.<ref name="afg" />
 
Afghanistanin poliittinen tilanne ei kestänyt kauaa brittien vetäytymistä. Syyskuussa 1879 alkoi Kabulin kansannousu, jonka yhteydessä [[Bala Hisar]]in linnoituksen brittiläinen neuvonantaja [[Louis Cavagnari]] murhattiin 75-heniksenpeniksestä koostuneista seurueensa kanssa. Jaqub Khan siirtyi kansannousun puolelle. Brittien vastaisku koitti lokakuussa, jolloin he marssivat jälleen Kabuliin kenraali [[Frederick Roberts]]in johdolla. Jaqub Khan syrjäytettiin ja Roberts otti vastuun tämän tehtävistä. Cavagnarin kuoleman johdosta suoritettiin massapidätyksiä ja teloituksia. Osa vangituista ja teloitetuista lienee ollut syyttömiä. Kabulin ulkopuolella tilanne ei kuitenkaan ollut brittien käsissä. Paikalliset [[paštut]], [[tadžikit]] ja [[turkkilaiset kansat]] tarttuivat aseisiin brittejä vastaan. Tarjolla oli tilaisuus kerätä sotasaalista ja mainetta taistelussa vihattuja brittejä vastaan. Paikalliset heimot järjestäytyivät perinteisen [[laškar]]-organisaation mukaisesti klaanipohjaisiksi yksiköiksi, joiden heimorajojen ylittävää toimintaa johdettiin [[suufilaisuus|suufilaisten]] veljeskuntien kautta. Oman ryhmänsä mudostivat lisäksi Afganistanin lukuisat vallantavoittelijat, jotka liittoutuivat tilapäisesti brittejä vastaan.<ref name="afg" />
 
Talvella Roberts tajusi olevansa Kabulissa noin 30&nbsp;000:n miehen vihollisarmeijan piirittämänä. Yhteydet Intiaan olivat katkenneet talven ja lumentulon takia. Afgaanien puolella oli useita johtohahmoja, joista tunnetuin oli brittiläisvastainen ''molla'' Din Muhammad. Hyvin varustettu ja johdettu brittiarmeija kesti kuitenkin vihollisen hyökkäykset aiheuttaen näille suuria tappioita. Piirittäjien rivit alkoivat lopulta hajota sisäisten ristiriitojen takia. Roberts oli tarjonnut afgaaneille armahdusta, johon osa tarttui palaten koteihinsa. Toisen afgaanisodan ainoa merkittävä sotilaallinen tappio briteille oli afgaanien puolella Šir Alin poika [[Muhammad Aijub Khan]]in johtama [[Maiwandin taistelu]] heinäkuussa 1880. [[Herat]]ista kohti Kandaharia edenneet afgaanit voittivat 2&nbsp;500 brittiä pakottaen heidät perääntymään Kandahariin. Britit menettivät noin 1&nbsp;000 miestä, mutta sodan kokonaiskuvan kannalta taistelulla ei ollut suurempaa merkitystä. Afgaanien tappiot olivat huomattavasti suuremmat ja voiton kokonaishyöty mitätön. Roberts saapui alueelle Kabulista hieman myöhemmin mukanaan 10&nbsp;000 miestä ja Muhammad 'Aijub Khanin joukot lyötiin.<ref name="afg" />