Ero sivun ”Isosaari” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
sodan jälkeen: punavanki->vanki
Rivi 11:
 
==Historia==
[[Tiedosto:Prisoners in Mjölö Island.jpg|pienoiskuva|PunavankejaVankeja Isosaaren vankileirillä vuonna 1918.]]
Ensimmäiset merkinnät Isosaaren historiasta ovat 1600-luvulta, jolloin saaressa toimi pieni kalastajayhteisö.<ref name=":0" /> Vuoden 1654 valtiopäivillä kuningasta pyydettiin rauhoittamaan saaren metsä hakkuilta, jotta saaren ulkonäkö ei muuttuisi ja sitä voitaisiin yhä käyttää kiintopisteenä merellä. Rakennuksia saaressa on ollut viimeistään 1700-luvulta lähtien, ja ensimmäiset vakituiset asukkaansa muuttivat todennäköisesti 1800-luvulla.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Böök, Netta & al.|Nimeke=Isosaari: Kulttuuriympäristöselvitys|Vuosi=2016|Sivu=13-|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Senaatti-kiinteistöt|Isbn=978-952-7062-34-0|www=https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2017_kaava/3641_2_isosaari_kulttuuriymparistoselvitys.pdf}}</ref> Linnoitustyöt saarella aloitettiin osana [[Krepost Sveaborg|Krepost Sveaborgia]] vuonna 1913. Vuosina 1913–1917 saarelle rakennettiin valtaosa sen nykyisistä teistä, suojarakennelmista sekä osa asuinrakennuksista.<ref name=":1" />
 
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen saarella oli [[Isosaaren vankileiri]], jonne valkoiset sijoittivat erityisesti "poliittisesti erittäin vaarallisina" pidettyjä punavankejavankeja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20140225033119/http://www.jarmonieminen.fi/?page_id=93|nimeke=Santahamina 1918|tekijä=Nieminen, Jarmo|julkaisu=Jarmo Nieminen|ajankohta=10.9.2008|julkaisija=|viitattu=2019-06-16}}</ref> Leiri oli [[Suomenlinnan vankileiri]]n alaisuudessa, ja siellä kuoli yhteensä yli 300 henkilöä. Kuolleista suurin osa haudattiin [[Santahamina]]an, mutta osa myös Isosaareen. Kuolleiden muistoksi saarelle pystytettiin muistomerkki vuonna 1955.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9463243|nimeke=Helsingin eteläisin asukas asuu yksin ulkomeren vanhassa sotilassaaressa – Isosaari saattaa aueta yleisölle jo kesällä|tekijä=Marttinen, Vesa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=20.2.2017|julkaisija=|viitattu=2019-06-16}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta=%27Helsinki%27|nimeke=Punaisten Muistomerkit, Helsinki|tekijä=|julkaisu=Työväenmuseo Werstas|ajankohta=2006|julkaisija=|viitattu=2019-06-16}}</ref>
 
Sodan jälkeen saari vakiintui [[Linnake (sotilasyksikkö)|linnakkeeksi]]. Sen infrastruktuuri ja yleinen kehitys seurasivat [[Suomen rannikkotykistö]]n tarpeita. Isosaaressa oli rauhan aikana noin 300 varusmiestä, 50 vakituista työpaikkaa ja 70 vakituista asukasta.<ref name=":0" />