Ero sivun ”Pietari Suuren merilinnoitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) innoitus |
kielenhuoltoa |
||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:GulfofFinlanddefence1917.jpg|thumb
'''Pietari Suuren merilinnoitus''' tai '''Tallinnan–Porkkalan linnoitettu puolustusasema''' oli
Paikka valittiin, koska se oli [[Suomenlahti|Suomenlahden]] kapein kohta. [[Mäkiluoto|Mäkiluodon]] ja [[Naissaari|Naissaaren]] väli on vain 36 kilometriä, kun järeiden rannikkotykkien kantama oli tuolloin noin 25 kilometriä. Näin Suomenlahdella kulkeva osasto olisi joutunut ristituleen.▼
Pietari Suuren merilinnoituksen rakennustyömaalle tuotiin elokuussa vuonna 1916 [[Helsinki|Helsingin]] seudulle [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomeen]] ensimmäiset 2 100 [[kiinalaiset|kiinalaista]] työntekijää. Suurin osa kiinalaisista oli [[hunghuusit|hunghuuseja]], jotka olivat kotoisin [[Amur]]inmaalta ja [[Mantšuria]]sta pääasiassa seikkailevia [[kulkuri|kulkureita]] ja [[rosvo]]ja.
[[Tiedosto:Peeter Suure Merekindluse Humala positsiooni rooduvarjend nr.1, 1916. a..JPG|thumb
Venäjän tarve Suomenlahden rannikkopuolustuksen dramaattiselle vahvistamiselle seurasi [[Tsushiman meritaistelu]]sta 1905, jossa merkittävä osa sen Itämeren laivastosta upposi. Nopein ja halvin tapa Pietarin suojaamiseksi oli uuden laivaston rakentamisen sijaan rannikkotykistö. Ajatus puolustusasemien rakentamisesta esitettiin ensimmäisen kerran 1907. Keisari [[Nikolai II]] hyväksyi suunnitelmat 5. heinäkuuta 1912, jonka jälkeen rakennustöiden oli määrä alkaa.▼
== Tausta ==
▲Venäjän tarve Suomenlahden rannikkopuolustuksen dramaattiselle vahvistamiselle seurasi [[Tsushiman meritaistelu]]sta 1905, jossa merkittävä osa sen Itämeren laivastosta upposi. Nopein ja halvin tapa Pietarin suojaamiseksi oli uuden laivaston rakentamisen sijaan rannikkotykistö. Ajatus puolustusasemien rakentamisesta esitettiin ensimmäisen kerran 1907. Keisari [[Nikolai II]] hyväksyi suunnitelmat 5. heinäkuuta 1912, jonka jälkeen rakennustöiden oli määrä alkaa. Suunnitelma puolustusjärjestelyiksi tunnettiin ''[[merivoimien Itämeren suunnitelma eurooppalaisen sodan varalta|merivoimien Itämeren suunnitelmana eurooppalaisen sodan varalta]]'' ({{k-ru|План морских сил Балтийского моря на случай европейской войны}}) <ref>http://militera.lib.ru/tw/denisov_perechnev/07.html</ref>
== Puolustusjärjestelmän linjat ==
Rivi 18 ⟶ 19:
Seuraava puolustuslinja oli [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]]–[[Kurkolanniemi|Kurkolanniemen]]-[[Meriküla]]n (Viron mantereella) tasolla, ja kulki Suomenlahden saarien kautta.
▲Kolmas linja kulki [[Tallinna]]n–[[Porkkalanniemi|Porkkalan]] tasolla. Suunnitelman mukaan [[Porkkalanniemi|Porkkalaan]] sekä [[Tallinna]]n rannikolle oli rakennettava järeitä rannikkotykkejä sekä Tallinnaan perustettava laivastotukikohta. Paikka valittiin, koska se oli [[Suomenlahti|Suomenlahden]] kapein kohta. [[Mäkiluoto|Mäkiluodon]] ja [[Naissaari|Naissaaren]] väli on vain 36 kilometriä, kun järeiden rannikkotykkien kantama oli tuolloin noin 25 kilometriä. Näin Suomenlahdella kulkeva osasto olisi joutunut ristituleen.
Neljäs linja käsitti [[Tahkuna]]n ([[Hiidenmaa]]lla)– [[Dirhami]]n ({{k-sv|Derhamn}} - Viron mantereella)-[[Hankoniemi|Hankoniemen]] tason. Lisäksi venäläiset vahvistivat rannikkotykistöä sen länsipuolella [[Saarenmaa]]lla ja [[Ahvenanmaa]]lla. Ahvenanmaalle sijoitettiin rannikkotykistöä suojaamaan Maarianhaminaa sekä valvomaan Pohjanlahden meriliikennettä ja Suomenlahdelta tulevaa liikennettä. [[Krimin sota|Krimin sodan]] jälkeen demilitarisoidulle Ahvenanmaalle sijoitettiin kolme lentoveneasemaa ja yksi lentoveneiden tukiasema sekä [[Venäjän keisarikunnan rannikkopatteri|rannikkopatteri 71]].
Alkuperäisten venäläisten suunnitelmien mukaista linnoitusten valmistumista hidasti [[ensimmäinen maailmansota]]. Rakennelmat olivat vain osittain valmiit, kun [[Suomi]] ja [[Viro]] itsenäistyivät [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen.
== Tallinnan–Porkkalan raskaat ja järeät patterit 1. syyskuuta 1917 ==
Rivi 60 ⟶ 57:
* [http://www.ts.fi/lukemisto/1074212842/Katanpaassa+voi+astella+hunghuusien+jaljilla Turun Sanomat: Katanpäässä voi astella hunghuusien jäljillä ]
* [https://mapsengine.google.com/map/edit?mid=zPslYwoImf-g.kCj2L2q5JtVA Linnoituksen kartta]
{{Suomen_linnat}}
Rivi 66 ⟶ 64:
[[Luokka:Suomenlahti]]
[[Luokka:Venäjän sotahistoria]]
| |||