'''Örö''' on [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]] kunnassa [[Hiittinen|Hiittisten]] lounaispuolella sijaitseva linnakesaari[[saari]], joka aiemmin kuului Hiittisten ja myöhemmin [[Dragsfjärd]]in kuntaan. [[Saari]]Se on ollut sotilaskäytössä[[Örön linnake|linnakkeena]] [[Suomen suuriruhtinaskunta|Venäjän vallan ajasta]] lähtien.
==Örön linnake==
Örö kuului niin sanottuun [[Pietari Suuren merilinnoitus|Pietari Suuren merilinnoitukseen]]. Linnoittaminen aloitettiin ennen ensimmäistä maailmansotaa. Itsenäisyyden alusta saari on ollut osa Suomen meripuolustusta. Saarella oli raskas ja järeä patteri, jonka tykkikalustona oli mm. 2 kpl [[305/52 O]] -tykkiä ja [[152/45 C]], myöhemmin [[152/50 T]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Silvast | Nimeke = HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98| Vuosi = 1998| Luku = | Sivu = 16-28| Selite = Pietari Suuren merilinnoitus Hankoniemellä| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 952-90-5240-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.2.2014 | Kieli = suomeksi}}</ref> Tämän lisäksi saaren toimintaan on kuulunut merivalvonta. Linnake osallistui sodan aikana [[Bengtskärin taistelu|taisteluun Bengtskäristä]] sekä tykkitulella että lähettämällä miehiä Bengtskäriin.
Örössä on aikaisemmin annettu varusmieskoulutusta, mutta [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] toiminta Örössä loppui pääosin vuonna 2005 ja saari on nykyisin [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] hallinnassa. Örön linnakkeeseen kuului muun muassa rannikkosotilaskoti ja varuskuntakerho.
Saaressa on toimintakunnossa oleva, kolmesta tykistä koostuva [[130 TK]] -rannikkotykkipatteri.
== Saaren luonto ==
Rivi 36 ⟶ 29:
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
== Kirjallisuutta ==
*Pakola, Johanna: ''Örön linnake''. 2. uud. painos. Merimaanikko, 2015. ISBN 978-952-68164-2-5. Ensimmäinen painos nimellä ''Örö : laidunmaasta linnakkeeksi'', Turun Sanomat, 2008.
