Ero sivun ”Ansa Ikonen” versioiden välillä

''Koskenlaskijan morsiamesta'' Ikonen vaati oleellisesti korkeampaa kuvauspalkkiota kuin ''Vaimokkeesta''. Naisnäyttelijöille maksettiin tuohon aikaan huomattavasti heikompia palkkioita kuin heidän mieskollegoilleen. Ikonen sai Suomi-Filmiä edullisemman sopimuksen [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuudelta]] (SF), joten hän siirtyi ”[[Toivo Särkkä|Särkän]] talliin”.<ref>Loivamaa & Vekkeli, s. 72</ref> Vaalalle Ikosen päätös oli pettymys, sillä hänen suunnitelmissaan tähtipari Ikosta ja Paloa varten olisi alettu räätälöidä elokuvakäsikirjoituksia.<ref> Ikonen, s. 63.</ref>

 

 

Vuonna 1937 alkoi Ikosen ja Särkän neljännesvuosisadan mittainen yhteistyö. Sen aikana he tekivät kaksitoista elokuvaa, joista useat olivat Ikosen henkilökohtaisia suosikkeja.<ref> Ikonen, s. 64</ref> Marraskuussa 1937 tuli ensi-iltaan [[Wilho Ilmari]]n ohjaama ''Kuriton sukupolvi'', joka perustuu [[Mika Waltari]]n samannimiseen näytelmään. Siinä Ikonen on naispääosassa Marjana, miespääosan teki Uuno Laakso.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/118054 | Nimeke = Kuriton sukupolvi | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen arkisto | Viitattu = 12.10.2014 }}</ref> Tulevina vuosina Ikonen näytteli useissa Waltarin kirjoittamissa näytelmissä ja niiden pohjalta tehdyissä elokuvissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/124685 | Nimeke = Rakas lurjus | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen arkisto | Viitattu = 12.10.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/117543 | Nimeke = Miljoonavaillinki | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen arkisto | Viitattu = 12.10.2014 }}</ref>

 

=== 1940-luku ===

 

{{Sitaatti2|right|''Kulkurin valssin'' kuvasi [[Felix Forsman]], jonka kanssa en ollut aikaisemmin filmannut. Ja kyllä minä ällistyin, kun näin katselussa itseni. Minä olin aivan kuin vieras ihminen. Kymmeniä vuosia minua raivostutti se niin, että en voinut suuttumatta katsoa koko elokuvaa.|Ansa Ikonen muistelee ''Kulkurin valssia''<ref>Loivamaa & Vekkeli, s. 93</ref>}}

 

==== Sotavuodet 1942–1944 ====

 

Vuonna 1942 Ikonen näytteli kahdessa ensi-iltaelokuvassa. Alkusyksystä nähtiin [[Toivo Särkkä|Toivo Särkän]] ohjaama [[melodraama]] ''[[Uuteen elämään]]'', jossa Ikonen näytteli [[Unto Salminen|Unto Salmisen]] parina. Jouluna 1942 tuli valkokankaille [[Orvo Saarikivi|Orvo Saarikiven]] ohjaustyö ''[[Rantasuon raatajat]]'', jossa Ikonen näytteli maalaisroolin, Rantasuon Maijan. Eino Kaipainen näytteli Rantasuon Taavettia, ja kumpainenkin roolihahmo uhkui hyveellisyyttä.<ref>Loivamaa & Vekkeli, s. 96 ja 97</ref> Elokuva perustuu [[Urho Karhumäki|Urho Karhumäen]] romaaniin ''Rantasuon sankarit''. Ikonen piti sekä romaanista että Maijan osastaan. Vaikka maalaisrooleja ei pidetty aivan Ikosen omimpana alana, hänelle itselleen ei ollut merkitsevää oliko roolihahmo maalainen vai kaupunkilainen. Muistelmissaan Ikonen painottaa, että roolihenkilön vahvuus ja mielenkiintoisuus saivat hänet panostamaan roolisuoritukseen.<ref> Ikonen, s. 123</ref> [[Suuret nälkävuodet|1860-luvun nälkävuosiin]] ajoittuva ''Rantasuon raatajat'' oli sekä arvostelu- että yleisömenestys.<ref>Loivamaa & Vekkeli, s. 97</ref>

Kuusitoista vuotta valkokangasuransa päättymisen jälkeen Ikonen avusti yhdysvaltalaisen [[Don Siegel]]in elokuvassa ''Telefon'' (''[[Puhelin (elokuva)|Puhelin]]''). Ikoselle oli tarjottu vaatimatonta sivuosaa [[Donald Pleasence]]n näyttelemän Nicolai Dalchimskyn äitinä ja hän oli suostunut oitis. Hänen päämotiivinsa oli halu nähdä yhdysvaltalaisten tapa tehdä elokuvaa ja kuinka elokuvan teko oli muuttunut hänen tähtiajoistaan.<ref>Ikonen, s. 19</ref> ''Telefon'' oli paitsi Ikosen elokuvauran pieni [[epilogi]], myös hänen ainoa esiintymisensä värielokuvassa. Vuonna 1987 Ikosella oli äänirooli lyhytelokuvassa ''[[Rusinoita]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/120409 | Nimeke = Rusinoita | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen arkisto | Viitattu = 15.10.2014 }}</ref>

 

 

Ikonen näytteli kahdessa televisioelokuvassa: ''Viehättävä vaimoni'' (1963) ja ''Robinson Crusoe Jr'' (1976). Lisäksi hän teki sivuroolin 1960-luvun suomalaisessa suosikkisarjassa ''[[Me Tammelat]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finnish.imdb.com/name/nm0407530/?ref_=ttfc_fc_cl_t63 | Nimeke = Ansa Ikonen (1913–1989) | Julkaisu = Internet Movie Database | Julkaisija = IMDb, Inc. | Viitattu = 1.10.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuosina 1969–1970 Ikonen näytteli [[viipuri]]laista rouvaa [[Ester Erhomaa]]n romaaniin perustuvassa televisiosarjassa ''Matleena ja päärynäpuu''.<ref name="UAI223"/> Vuosina 1966–1967 Ikonen oli yhdessä Tauno Palon kanssa vakioesiintyjänä [[Yleisradio]]n viihdeohjelmassa ''Tullaan tutuiksi''.<ref> Nevalainen, s. 99</ref>

 

[[Tiedosto:Ansa-Ikonen-1971.jpg|pienoiskuva|upright|Ansa Ikonen vuonna 1971.]]

 

Ikosen suosio ja näkyvyys kasvoivat huimasti ''Vaimokkeen'' (1936) jälkeen. Kriitikot kutsuivat häntä tulevaisuuden lupaukseksi ja pian häneen liitettiin termit ”maan ensimmäinen tähti” ja ”eurooppalaisen luokan tähti”. Samoja termejä käytettiin myös muun muassa [[Hanna Taini]]sta ja Regina Linnanheimosta. Ikonen oli turvallinen naapurintyttöhahmo, koko kansan Ansa, johon oli helppo samaistua. ''[[Elokuva-Aitta|Elokuva-Aitan]]'' lukijat äänestivät hänet parhaaksi suomalaiseksi naisnäyttelijäksi 1938. ''[[Seura]]''-lehti järjesti äänestyksen Suomen suosituimmista filmitähdistä 1941, ja Ikonen nousi suosituimmaksi. Hän säilytti suosionsa vuosisadan loppuun asti. Ikosen tähtikuvan olennaisia piirteitä oli yhtäältä lyyrinen herkkyys, toisaalta poikatyttömäinen vallattomuus.<ref name="KEE374">Lehtisalo, s. 374–375.</ref>

 

Toisen maailmansodan jälkeen Ikosen elokuvaroolit olivat lähinnä vastuullisia aikuisia naisia, vaikka mukaan mahtui jokunen elämänhallintansa menettänyt hahmokin. Ammattinsa puolesta yhteiskunnallista sosiaalista vastuuta kantavaa naista Ikonen näytteli muun muassa elokuvassa ''Nokea ja kultaa'' (1945). Hyveellisiä perheenäitejä hän tulkitsi muun muassa elokuvissa ''Vihaan sinua – rakas'' (1951) ja ''Isän vanha ja uusi'' (1955). Olivian rooli epookkikomediassa ''Kulkurin tyttö'' (1952) oli paluu tyttörooleihin. Vanhojen naisten roolit jäivät Ikosen tähtikuvan ulkopuolelle, sillä hänen valkokangasuransa päättyi 47-vuotiaana.<ref name="ElonetAnsa"/>

 

== Levytykset ==

 

{{Sitaatti2|right|Minusta tuntuu, että ne, jotka nyt ovat lapsia, tulevat vielä vuosikymmenien jälkeen katsomaan hänen elokuviaan ja ihastelemaan, että meillä on ollut tällainen tähti.|Näyttelijä [[Eeva-Kaarina Volanen]] Ansa Ikosesta<ref name="valokiila" />}}

 

{| class="wikitable" style="font-size:90%"

| ''[[Oi, kallis Suomenmaa]]'' || Annikki

|-

|-

| ''[[Kulkurin valssi]]'' || Helena

 

[[Tiedosto:Ansa Ikonen.jpg|pienoiskuva|Ansa Ikosen hautakivi [[Malmin hautausmaa]]lla Helsingissä.]]

* {{Kirjaviite | Nimeke = Tähtiaika | Julkaisija = Weilin+Göös | Vuosi = 1980 | Tekijä = Ikonen, Ansa | Selite = Saarikoski, Tuula (toim.) | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-35223-1-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Koskimies, Rafael | Nimeke = Suomen Kansallisteatteri 2 . 1917-1950| Vuosi = 1972 | Julkaisija = Otava }}

* {{Kirjaviite | Nimeke = Kuin elävinä edessämme | Julkaisija = SKS | Vuosi = 2011 | Tekijä = Lehtisalo, Anneli | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 978-952-22226-9-5}}

* {{Kirjaviite | Nimeke = Unohtumaton Ansa Ikonen | Julkaisija = Minerva Kustannus Oy | Vuosi = 2009 | Tekijä = Loivamaa, Ismo & Vekkeli, Pirkko | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 952-49229-6-7}}

* {{Kirjaviite | Nimeke = Onko äiti kotona? | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 1996 | Tekijä = Rinne, Katriina | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-31079-4-9}}

* {{Kirjaviite | Nimeke = Teatterin maailma – Maamme teatterit ja niiden taiteilijat | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Tammi | Vuosi = 1950 | Tekijä = Veistäjä, Verneri (toim.) | Julkaisupaikka = Helsinki}}

* {{Kirjaviite | Nimeke = Teatterin maailma – Suomen teatterilaitos ja teatteriväki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Tammi | Vuosi = 1965 | Tekijä = Veistäjä, Verneri (toim.) | Julkaisupaikka = Helsinki}}

* [http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/albumi/825646688494 Suomalaisen musiikin historia – Tauno Palo ja Ansa Ikonen]

* [http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288633684887.html Ansa Ikosen syntymästä 100 vuotta: Arvoituksellinen Ansa]

* {{UVF|IkonenAnsa Ikonen, Ansa}}