Wikipedia

Ero sivun ”Jumala (islam)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Poistin lauseita, joista paistaa selvä asenteellisuus ja jotka eivät aidoista islamilaisista lähteistä perusteellisesti tutkien pidä paikkaansa. Tarpeetonta asenteellista vertailua kristinuskoon.
Rivi 1:
{{islam}}
'''Jumala''' on [[Islam|islamissa]] ykseys, jolla ei ole kumppania eikä vertaista. Hän on luomaton, ikuisesti olemassa oleva, rajaton, tuonpuoleinen, kaiken luoja, kaikkivaltias ja kaikkitietävä.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, 817, v1.2</ref> Islam on kristinuskon ja juutalaisuuden tapaan [[Monoteismi|monoteistinen]] uskonto, jossa palvotaan yhtä [[Jumala|Jumalaa,]] joka kaikkivaltiaasti ohjaa maailman tapahtumia. Jumala on antanut ihmiselle pelastussanomansa, jota seuraamalla ihminen voi kuoltuaan päästä Paratiisiin. Muiden kohtalona on joutua Helvettiin.<ref name=":0">Sookhdeo, 2013, 81-92</ref>
 
Näissä suhteissa islamin Jumala vastaa kristinuskon Jumalaa ainakin kristillisestä näkökulmasta. Muslimit katsovat kuitenkin, että kristinusko ja juutalaisuus eivät ole yksijumalaisia uskontoja, vaan molemmat asettavat Jumalan rinnalle kumppanin ''(shirk).'' Kristinuskossa tämä kumppani olisi Jeesus ja myös Maria.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Koraani. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila|Vuosi=1995|Luku=5: 116|Sivu=97|Julkaisija=Basam Books}}</ref> Juutalaiset taas pitäisivät Esraa Jumalan poikana.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tabari|Nimeke=Selections from the Comprehensive Exposition of the Interpretation of the Verses of the Qur'an. Volume II|Vuosi=2017|Sivu=419|Julkaisija=Te Royal Aal al-Bayt Institute for Islamic Thought}}</ref>  
 
Tämän jälkeen alkavat muut eroavaisuudet. Kristinuskossa ihminen pelastuu uskosta, islamissa uskosta ja teoista eli ''šarian'' noudattamisesta. Toinen ero on, että islamin Jumala edellyttää vain ulkoista alistumista ''(al-ʾislām'' '= alistuminen'), missä sydämen ei tarvitse olla mukana. Islamissa oikein tekeminen ei ole moraalinen valinta, vaan juridinen. Kyse on siitä, mikä on Jumalan lain mukaista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patrick Sookhdeo|Nimeke=Understanding Islamic Theology|Vuosi=2013|Sivu=69-70|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref> ''Šarian'' noudattamiseen voi sen takia tarvittaessa pakottaa<ref name=":0" />, kunhan se tehdään "hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen" seitsenportaisen asteikoin mukaisesti aloittaen Jumalan lain opettamisesta.<ref name=":9">{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misr|Nimeke=Umdat al-Salik (Reliance of the Traveller)|Vuosi=2017|Sivu=720-724|Julkaisija=amana press}}</ref> Kristillinen omatunnon käsite on siten islamille vieras. Kolmanneksi islamin Jumala on kristinuskon Jumalaa suvereenimpi, sillä häntä eivät sido edes lupaukset, kuten Raamatun Jumalaa.
 
Jumala on [[Arabian kieli|arabiaksi]] [[Allah]] ({{k-ar|الله|Allāh}}). Sana tarkoittaa myös jumalaa yleensä. Allah ei ole Jumalan erisnimi,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke=Islam: Taskusanakirja | Sivu=11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9842-60-0}}</ref> sillä sellaista hänellä ei ole. Jumala (Allah) on kuitenkin yksi Jumalan nimistä.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, 620, 018,4</ref>
 
== Jumalan ykseys ''(tawhid)''==
Islam kehittyi poleemisessa suhteessa Bysantin edustamaan nikealaiseen kristinuskoon. Se omaksui Lähi-idän kristillisten lahkojen tavoin kristologisen opin, jonka mukaan Jeesus oli vain Jumalan palvelijalähettämä ''(abd Allah)''profeetta, mutta ei hänen poikansa. Tästä opista tuli tärkeä erottava symboli suhteessa kristinuskoon. [[Johannes Damaskolainen|Johannes Damaskolaisesta]] asti on esitetty arveluja, että kyse olisi [[Areiolaisuus|areiolaisesta]] piirteestä islamissa<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alfred-Louis de Premare|Nimeke=Abd al-Mali b. Marwan and the process of the Quran's composition. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=191|Julkaisija=Prometheus Books|www=https://archive.org/details/TheHiddenOriginsOfIslamNewResearchIntoItsEarlyHistory/page/n187/mode/2up/search/Arian}}</ref>, mutta näin ei ole. [[Areios]] katsoi, että vain Isä on [[Transsendenssi|transsendenttinen]] Jumala, kun taas Poika oli ''[[Logos]]'', joka vastasi platonilaista [[Demiurgi|demiurgia]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=af Hällström, Gunnar & Laato, Anni Maria & Pihkala, Juha|Nimeke=Johdatus varhaisen kirkon teologiaan|Vuosi=2005|Sivu=148|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Kirjapaja|Tunniste=ISBN 951-607-227-5}}</ref> Tällaisia käsityksiä ei islamissa ole. Jo varhaisessa islamissa jaetaan sen sijaan syyrialaisen kristillisyyden esi-nikealainen käsitys, jonka mukaan Logos ei ole Jumalan erillinen persoona tai olemus (hypostaasi) vaan Jumalan toimintaa. Sitä vastaten myös Koraanista löytyy lause: "Henki [= Logos] tulee Jumalan käskystä" (17:85).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ohlig, K-H.|Nimeke=Syrian and Arabian Christianity and the Quran. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=390|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
 
Jumalan [[Ykseys|ykseyteen]] viitataan sanalla ''tawḥīd'' ([[Arabian kieli|arab.]] توحيد‎). Erottelun symbolisen merkityksen vuoksi muslimit pitävät kristinuskoa monijumalaisena, vaikka uskonnot voidaan nykyään erottaa toisistaan jo monilla muillakin tavoilla. Jumalan ykseyden merkitys islamin uskon ytimenä käy ilmi siitä, että monijumalaisuus ''([[shirk]])'' on ainoa kuolemansynti ja sellaisena jopa pahempi asia kuin tappaminen (Koraani 2:191; 4:48).
 
== Jumalan tuonpuoleisuus ==
Rivi 17 ⟶ 13:
 
== Jumala kaiken luojana ==
"Jumala on Luoja, kaiken olevaisen aikaansaaja, se joka antaa elämän ja kuoleman, pitää huolta ja antaa elannon."<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.islamopas.com/egenskaper.html|nimeke=Jumalan ominaisuudet Islamiss|tekijä=|julkaisu=Islamopas.com|ajankohta=2000-2019|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Koraanissa kuvaillaan Jumalan anteliaisuutta ja [[armo]]a. Jumala on antanut [[elämä]]n ja herättää ihmisen [[kuolema|kuolleista]]. Jumala on Armollinen, [[al-Rahman]]. Vastineeksi armosta Jumala tahtoo tunnustuksen ettei ole ketään Hänen vertaistaan. Jumalan rakkauden teema esiintyy islamissa harvoin, toisin kuin kristinuskossa.
 
== Jumala tuomarina ==
Rivi 29 ⟶ 25:
Koska Jumala määrää kaikesta, ihmisen kohtalo on ennalta määrätty. Sitä kuvastaa muslimien suosima lausahdus ''"inshallah"'' (jos Jumala suo)''.'' Ilmaisu tulee Koraanista, joka lausuu: ''"Älä sano mistään 'teen sen huomenna' lisäämättä: 'Jos Jumala niin tahtoo'." (''Koraani 8: 24).
 
Jumalan kaikkivaltiuteen liittyvät samat filosofiset ongelmat kuin kristinuskossa. Niihin kuuluu [[Pahan ongelma|teodikea-ongelma]] eli kysymys siitä, miksi Jumala kaikkivaltiaana sallii pahan. Vastaava ongelma on kysymys kohtalosta. Jos Jumala määrää kaikesta, miten ihminen voi olla vastuussa omasta pelastuksestaan? Kristinuskossa vastaukset ovat olleet vaihtelevia. Islamissa ratkaisu on painottunut [[Fatalismi|fatalismiin]], ja usko kohtaloon onkin yksi [[Islamin uskonkappaleet| islamin uskonkappaleista]]. Islamilainen fatalismi on lännessä usein ollut [[Islamin kritiikki|arvostelun]] kohteena. Winston Churchill nimiti sitä "pelottavaksi fatalistiseksi apatiaksi"<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Churchill, Winston|Nimeke=The River War Vol. II (1st ed.)|Vuosi=1899|Sivu=|Julkaisija=Longmans, Green & Co}}</ref>
 
== Jumala ja Koraani ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala_(islam)”