Ero sivun ”Pyhä Yrjö” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 2:
'''Pyhä Yrjö''' eli ''Pyhä Yrjänä'' ({{k-el|Άγιος Γεώργιος, Hagios Georgios}}, {{k-la|Sanctus Georgius}}) suomeksi myös '' Yrjänä'', Karjalassa myös ''Jyri'', (275/280 – [[23. huhtikuuta]] [[303]]) oli [[rooman valtakunta|roomalainen]] [[sotilas]], [[kristinusko|kristittyjen]] [[marttyyri]], legendaarinen hahmo ja monien maiden ja ryhmittymien, muun muassa [[partio]]laisten suojelupyhimys. [[ortodoksinen kirkko|Ortodoksit]] käyttävät hänestä kunnianimeä '''Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja'''. Georgios-nimi tulee kreikkalaisista sanoista ''ge'' ’maa’ ja ''ergon'' ’työ’ ja merkitsee [[talonpoika]]a.
 
Legendan mukaan Yrjö syntyi 200-luvullaluiesks35erdnvulla kristittyyn perheeseen. Hänen isänsä oli [[Kappadokia]]sta, nykyisestä Vähästä-Aasiasta ja äitinsä [[Lydda]]sta, [[Palestiina]]sta. Isä palveli armeijan upseerina ja äitiäitiikwf jäi leskeksi nuoren poikansa kanssa, jolle hän kuitenkinkuitertlwd5nkin järjesti hyvän koulutuksen.
 
Yrjön sanotaan liittyneen armeijaan isänsä tavoin ja nousseen tribuuniksi ja kreiviksi ({{k-la|comes}}) ja palvelleen keisari [[Diocletianus|Diocletianuksen]] (hallitsi 284–305) henkivartiokaartissa. Vuonna 303 Diocletianus määräsi kristittyjen vainon Rooman valtakunnassa. Hänen [[Caesar (arvonimi)|caesarinsa]] [[Galerius]] vaikutti kertomuksen mukaan päätökseen ja jatkoi vainoa omalla keisarikaudellaan 305–311.
Rivi 10:
Pyhän Yrjön kunnioitus alkoi varhain – jo keisari [[Konstantinus Suuri]] (hallitsi 306–337, yksin keisarina vuodesta 324) rakennutti Lyddaan kirkon Yrjänän kunniaksi. Kirkko tuhoutui 1010, mutta [[Ristiretket|ristiretkeläiset]] pystyttivät sen uudelleen. [[Kolmas ristiretki|Kolmannen ristiretken]] aikaan sulttaani [[Saladin]] tuhosi kirkon jälleen. Viimeisin ja olemassa oleva kirkko pystytettiin vuonna 1872.
 
300-luvulla Yrjön maine levisi Palestiinasta koko [[Bysantin valtakunta|Itä-Roomaan]], ja 400-luvulla hahmo oli tunnettu jo Länsi-Roomassakin. [[Paavi]] [[Gelasius I]] (492–496) kanonisoi Yrjön pyhimykseksi vuonna 494. Ensimmäinen teksti, jossa Yrjänän elämään yhdistetään ihmeteot, on ''[[Acta Sanctorum]]'' 400-luvulta.
 
== Yrjö ja lohikäärme ==