Versio 18. marraskuuta 2019 kello 00.18 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 756 muokkausta →‎Kaartin soittokunta ja musiikki: - korjattu kuolinvuosi vastaamaan henkilöartikkelin tietoja ← Vanhempi muutos		Versio 22. joulukuuta 2019 kello 12.16 muokkaa kumoa 80.186.162.165 (keskustelu) Henkilön Josef Twarjansky syntyperä. Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 90: ==Kaartin soittokunta ja musiikki== {{Pääartikkeli\|[[Kaartin Soittokunta]]}} Helsingin opetuspataljoonalle perustettiin oma soittokunta Parolassa 1. huhtikuuta 1819, aluksi kolmen musikantin voimin.<ref name="soittokunta">Jukka Vuolio: [http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZPNrqJAEIWfZR5g7Gr-GpZgQ8s_AqKyIeggCorI4AV9-jG5i1lMxpWhzvLk1Jc6SaEUvdTkX6cy70_XJj-jDUqljHGSvLAAK77tamD6DiTECfDcFtEabUDIourRms_6GVYwjH2ljjFxB5cabkxT06tCJ6rsIdJb24Xed7vVEO30AcsKToylri6q7hQOP1670nc0Bu99wN--xOu27jEBs2AugBnRlRKvCM9W0tu8H5JvH_4zKqAtSsnfPMOe_MrHAcdCAyDmUPzBNt6z8IQsfjoWP2GH_IQd8hN2aMHnWdoyiZnO-8B0-vopSUxsR9SYT_jpWN5n77JQetpdZsP-MoOZIhEFFBBBJhgUQtC62koj_W0OVA8zazkWTA5Mh6ilEcV22l_V5Og2-XHMs1ZYz8Ptuq3uyl0MfK_LxZu07U1fFapjclj2G6bS0nDGeqA7nRL9aDVyrfXnxer0q3tyMN5igWIoRkeZJ91jm5nlLpLcu3qggTrYonfYaVwSFMnSbYKDPB7qh30bnYfl5LAH27y3AV5ae9PrPPrTqq2q1lopuDfnNltzuCgNJrQlQ97ieilQe_lq9XDx3PyjQv0DET_DiQ!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=d3847f8041ac0c16bb08bbf6cb584d87 Kaartin Soittokunta: Perinteet] Suomen puolustusvoimat. Viitattu 11.8.2013.</ref> Tarkastaessaan samana syksynä suomalaisia rykmenttejä keisari Aleksanteri I oli tyytymätön soittokuntiin ja määräsi ~~venäläisen~~Latviassa syntyneen [[Josef Tvarjansky]]n järjestämään Suomen sotilasmusiikkia paremmalle tolalle. Hänestä tuli Kaartin soittokunnan ensimmäinen kapellimestari ja hän palveli tehtävässä kuolemaansa vuonna 1852 saakka. Suomen kaartin soittokunta saavutti sittemmin suuren maineen ja 1800-luvun lopulla sitä on sanottu pidetyn koko keisarikunnan parhaimpana.<ref name="Ekman349">Ekman 2006, s. 349–350.</ref> Sen musiikista nauttivat myös keisarit, varsinkin Aleksanteri III, joka itse soitti [[Baritonitorvi\|baritonitorvea]]. Kaartin soittokunnalla oli merkitystä varsinkin suomalaisen puhallinmusiikin kehittäjänä ja se sai vastata myös [[Maammelaulu]]n ensimmäisestä julkisesta esityksestä flooranpäivänä 1848.<ref name="soittokunta" /><ref name="Ekman349" /> Soittokunta seurasi Suomen kaartia myös sen sotaretkille ja menetti viisi soittajaa Gornij Dubnjakin taistelussa. Turkin sotaretkellä kaartin pataljoona otti yhteiseksi kasvattilapsekseen kreikkalaisen orpopojan, [[Aleksei Apostol]]in, josta tuli myöhemmin soittokunnan kapellimestari ja lopulta itsenäisessä Suomessa puolustusvoimien ensimmäinen ylikapellimestari.<ref name="soittokunta" /> Kun muut suomalaiset sotilassoittokunnat vuonna 1901 lakkautettiin, Apostol perusti niiden parhaista muusikoista kootun Helsingin torvisoittokunnan, joka muodostui hyvin suosituksi.<ref>Ekman 2006, s. 352–353.</ref> Se on katsottu myös vuonna 1905 virallisesti lakkautetun Kaartin soittokunnan seuraajaksi ja se palasi 1918 Suomen armeijan alaisuuteen ja tuli samalla valtiolliseksi edustussoittokunnaksi. Oltuaan sotien välisenä aikana kytköksissä Suomen Valkoiseen Kaartiin ja sen jälkeen [[Helsingin varuskunta]]an se otti 1990 käyttöön alkuperäänsä viittaavan nimen Kaartin Soittokunta. Se katsotaan nykyään Suomen vanhimmaksi ammattiorkesteriksi.<ref name="soittokunta" />

Ero sivun ”Suomen kaarti” versioiden välillä