Ero sivun ”Bastionijärjestelmä” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Fortbourtange.jpg|thumb|350pxpienoiskuva|Vuoden [[1750]] asuun entisöity [[Bourtange|Bourtangen linnoitus]] linnoitus [[Alankomaat|Alankomaissa]].]]

[[KuvaTiedosto:Bastioni.svg|thumb|350pxpienoiskuva|Bastionijärjestelmän osat.

'''Bastionijärjestelmä''' on [[1500-luku|1500-luvun]] alussa [[italialaissodat|italialaissotien]] aikana [[Italia]]ssa kehitetty linnoitusjärjestelmä., Järjestelmäjoka korvasi keskiaikaiset [[linnatykki|tykistöllä]]t, jotkakäytävään eivätsodankäyntiin enää soveltuneetsoveltumattomat [[tykki|tykistöllälinna]] käytävään sodankäyntiint.

[[1600-luku|1600-luvulla]] järjestelmääJärjestelmää kehittivät edelleen 1600-luvulla ranskalainen [[Sébastien Le Prestre de Vauban]] ja hollantilainen [[Menno van Coehoorn]].<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalaiset linnoitukset, SKS | Julkaisupaikka=Saarijärvi | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-222-275-6}}</ref> Järjestelmä oli käytössä 1700-luvulle saakka.

Ruotsin rajat siirtyivät valloitussotien seurauksena siten, että uusia merkittäviä linnoitustöitä ei nähty tarpeellisiksi Suomen alueilla ennen 1700-lukua. Bastionijärjestelmän mukaisesti rakennettuja linnoituksia ovat Suomessa esimerkiksi [[Hattujen sota|hattujen sodan]] jälkeen rakennetut [[Augustin Ehrensvärd]]in suunnittelemat Viaporin eli [[Suomenlinna]]n ja [[Svartholma]]n merilinnoitukset sekä [[Venäjä|venäläisten]] [[1790-luku|1790-luvulla]] [[Vanha Suomi|Vanhaan Suomeen]] rakentama [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä]]. Lisäksi Suomen keskiaikaisia linnoja nykyaikaistettiin 1700-luvun kuluessa rakentamalla niiden etuvarustuksiksi bastioneja.

[[Venäjän keisarikunnan armeija]]n 1790-luvun lopulla viimeistelemää [[Taavetin linnoitus]]ta käytettiin sotilaallisesti vain vuoteen [[1803]], jolloin sen sotilaallisesta käytöstä luovuttiin. Bastionijärjestelmä tuli teknisesti vanhanaikaiseksi noin 1790-luvulla.

* '''Bastioni: '''Varsinaisesti suomeksieli [[vallisarvi]]. Bastionilinnoituksenon linnoituksen perusrakenne. Nelisivuinen tykkiasema, jokaSe on avoin linnoituksen sisälle päin.avoin nelisivuinen tykkiasema, Bastioninjonka kyljetsivut muodostivat terävän ulospäin kurottavan kärjen. Bastionit rakennettiin bastionirintamiksi siten, että ne pystyivät tukemaan viereisen bastionin taistelua eikä linnoituksen edustalle jäänyt katvealueita, joihin puolustuksen tuli ei olisi yltänyt.

KuvaTiedosto:Karnakoski_pohjapiirros.png|Venäläisten Savitaipaleelle 1790-luvulla rakentaman [[Kärnäkosken linnoitus|Kärnäkosken linnoituksen]] pohjapiirros. Linnoitus on pienikokoinen ja ahtaaseen tilaan rakennettu, joten sitä ei ole rakennettu säännöllisen muotoiseksi.

KuvaTiedosto:Svartholma_bastionit.JPG|Oikealla bastioni Röökin terävä kärki Svartholman merilinnoituksessa. Taustalla bastioni Nordenskiöld, jonka tykeillä pystyttiin ampumaan pitkin bastioni Röökin kylkiä.