Versio 3. elokuuta 2016 kello 17.45 muokkaa Kuohatti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 078 muokkausta Kokeillaanpas sittenkin tällaista jäsentelyä. ← Vanhempi muutos		Versio 3. elokuuta 2016 kello 18.17 muokkaa kumoa Kuohatti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 078 muokkausta p Linkityksiä. Uudempi muutos →
Rivi 36: == Sijainti ja palvelut == Torppa sijaitsee Pielavedellä, parin kilometrin päässä kirkonkylästä.<ref name=roselli/> Sen osoite on Urho Kekkosentie 121.<ref name=osoite/> Se toimii museona, joka on avoinna yleisölle kesäisin. Museon yhteydessä on kahvio ja myymälä. Museosta ostetut postikortit leimataan torpan omalla [[postileima#Erikoisleimat\|postileimalla]].<ref name=roselli/> == Merkitys == Rivi 42: Kekkonen kertoi, että oli kasvanut savupirtissä ja korosti näin taustansa kansanomaisuutta. Vuonna 1949, kun Kekkonen oli ensimmäistä kertaa [[Suomen presidentinvaali 1950\|ehdolla presidentiksi]], Lepikon torpan valokuvasta retusoitiin savupiippu pois, koska haluttiin korostaa Kekkosen taustaa ”savupirtin poikana”.<ref name=rky/> Kun puoluesihteeri [[Seppo Kääriäinen]] vieraili Moskovassa vuonna 1983, hän toi neuvostoliittolaisille isännille lahjaksi Lepikon torpan multaa [[visakoivu]]sta tehdyssä rasiassa. Lahja oli Kääriäisen mukaan parasta, mitä isänmaalla oli tarjota.<ref name=heikkinen/> [[Museovirasto]] on inventoinut Lepikon torpan [[valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa\|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref name=rky/> == Historia == Rivi 48: Lepikon torpan rakennus valmistui 1860-luvulla, jolloin se muodostettiin [[mäkitupalainen\|mäkituvasta]] [[torppari\|torpaksi]].<ref name=rky/> Torppa on saanut nimensä sen takana olevan lepikön mukaan.<ref name=roselli/> Rakennus oli aluksi [[savupirtti]] ja sen [[tupa]] on toiminut [[riihi\|riihenä]].<ref name=ylearkisto/><ref name=rky/> Juho Kekkonen osti torpan Lehdon tilalta kesällä 1900.<ref name=rky/> Rakennus hankittiin Juho Kekkosen työmaan läheltä. Vaikka sitä kutsuttiin torpaksi, Kekkoset eivät olleet torppareita vaan maaseudun pieneläjiä, jotka nousivat keskiluokkaan.<ref name=haikio/> Juho Kekkonen rakensi torppaan savupiipullisen uunitakan jo ennen Urho Kekkosen syntymää.<ref name=heikkinen/> Takkaan tuli [[liesi\|hellalevy]]. Juho Kekkonen myös veistätti seinät nykyiseen asuunsa [[pyöröhirsi]]stä, poisti [[orsi\|poikkiorret]], joita yleensä oli savupirteissä, suurensi ikkunat nykyisen kokoisiksi ja muotoisiksi sekä rakensi torppaan läpikäytävän [[porstua]]n ja kaksi uutta [[kamari (huone)\|kamari]]a, joista toisesta tuli ruokien säilytystila.<ref name=roselli/> Urho Kekkonen syntyi 3. syyskuuta perheen esikoispoikana torpan pihapiirissä sijaitsevassa savusaunassa.<ref name=roselli/><ref name=pielavesi/> Torpassa asui ajoittain myös useita tukkimiehiä.<ref name=roselli/> Perhe muutti pois Lepikon torpasta, kun Urho Kekkonen oli 6-vuotias.<ref name=pielavesi/> Hän kävi muistelujensa mukaan torpalla seuraavan kerran 1940-luvun lopulla ollessaan [[eduskunnan puhemies]].<ref name=ylearkisto/> Rakennus vaihtoi omistajaansa usein ja sen ulkoasua muutettiin: siitä tehtiin kaksikerroksinen ja se vuorattiin laudoilla.<ref name=pielavesi/> 1950-luvulla kotiseutuyhdistys yritti hankkia torpan itselleen.<ref name=roselli/> Vuonna 1966 Lepikko-säätiö sai rakennuksen omistukseensa.<ref name=pielavesi/> ~~[[Museovirasto]]n~~Museoviraston johdolla se [[entisöinti\|entisöitiin]] kesällä 1966 siihen asuun, joka sillä oli vuonna 1905, kun Kekkoset asuivat siinä.<ref name=pielavesi/><ref name=ylearkisto/> Töitä johti ja suunnitteli [[Alfred Kolehmainen]] [[Suomen kansallismuseo]]n kansatieteelliseltä osastolta. Entisöinnin yhteydessä laudoitus purettiin ja rakennusta madallettiin poistamalla vinttikerros.<ref name=ylearkisto/> Museoon koottiin 1900-luvun alun pielavetisiä esineistöä, joita saatiin lahjoituksina ja ostettiin.<ref name=roselli/><ref name=ylearkisto/> Alkuperäistä esineistöä on muun muassa pilkkumi, jota käytettiin Urho Kekkosen kastemaljana.<ref name=ylearkisto/> Torpassa on myös Kekkosen äidin kutoma seinävaate ja kahvikalusto, jonka hänen isänsä sai 50-vuotislahjaksi.<ref name=roselli/> Lepikon torppa vihittiin museoksi Kekkosen syntymäpäivänä vuonna 1966.<ref name=ylearkisto/> Juhlatilaisuudessa olivat paikalla tasavallan presidentti, hänen vaimonsa [[Sylvi Kekkonen]], siskonsa Siiri Kekkonen ja poikansa, kansanedustaja [[Matti Kekkonen]] sekä ulkoministeri [[Ahti Karjalainen]].<ref name=roselli/> Museon ylläpitäjäksi tuli Lepikko-säätiö, jonka puheenjohtaja oli akateemikko [[Kustaa Vilkuna]].<ref name=ylearkisto/> Suosituimmillaan museossa oli 1970- ja 1980-luvuilla vuosittain 25 000–30 000 kävijää.<ref name=heikkinen/> == Lähteet ==

Ero sivun ”Lepikon torppa” versioiden välillä