Ero sivun ”Britannian–Irakin sota” versioiden välillä

{{korjattavaKorjattava|Artikkelin nimi saattaa olla virheellinen, ks. keskustelusivu.}}

| nimi = Englannin–Irakin sota

| osa_sotaa = [[Toinentoinen maailmansota|toista maailmansotaa]]

| kuva = BritsLookingOnBaghdad1941.jpg

| kuvateksti = Brittijoukkoja [[Bagdad]]issaBagdadissa 11. kesäkuuta 1941

| päivämäärä = [[18. huhtikuuta]] [[1941]] – [[30. toukokuuta]] [[1941]]

| paikka = [[Irak]]

| casus = Kansallismielinen vallankaappaus Irakissa ja uhka maan liittymisestä akselivaltoihin

| aluemuutokset =

| vaikutukset = Irak jäi brittien sotilaalliseen valvontaan

| lopputulos = Britannian voitto

| taistelija1 = [[Kuva:Flag of Iraq 1924.svg|25px]] [[Irak]]<br>[[Kuva:Flag of Germany 1933.svg|25px]] [[natsi-Saksa|Saksa]]<br>[[Kuva:Flag of Italy (1861-1946) crowned.svg|25px]] [[Italian kuningaskunta (1861–1946)|Italia]]

| taistelija2 = [[kuva:Flag of the United Kingdom.svg|25px]] [[Yhdistynyt kuningaskunta]]<br>[[Kuva:British Raj Red Ensign.svg|25px]] [[Brittiläinen Intia]]<br>[[Kuva:Palestine-Mandate-Ensign-1927-1948.svg|25px]] [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Palestiina]]

| komentaja1 = [[Kuva:Flag of Iraq 1924.svg|25px]] [[Rašid Ali al-Kailani]]

| komentaja2 =[[kuva:Flag of the United Kingdom.svg|25px]] [[Edward Quinan]]

| vahvuus1 = Viisi divisioonaa

| vahvuus2 = Noin kaksi divisioonaa

| tappiot1 =2 5002&nbsp;2500 kaatunutta

| tappiot2 =1 1&nbsp;200 kaatunutta, kadonnutta ja haavoittunutta

| huomautus =

| muut_taistelut =

'''Englannin–Irakin sota''' oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana käyty [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] ja [[Irak]]in kansallismielisen hallituksen välinen [[sota]], jonka seurauksena uhka Irakin liittymisestä [[akselivallat|akselivaltojen]] puolelle väistyi. Sota käytiin 18. huhtikuuta – 30. toukokuuta [[1941]].

Irak oli Britannian itsehallinnollinen [[mandaattialue]] vuodesta 1920 aina vuoteen 1932, jolloin itsenäinen Irakin kuningaskunta perustettiin. Maahan jäi kuitenkin vuonna 1930 solmitun sopimuksen nojalla suuri määrä [[Britannian armeija|brittiläisiä maa-]] ja ilmavoimien[[Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat|ilmavoimien9] joukkoja. Britit halusivat sotilaallisella läsnäolollaan varmistaa intressinsä Irakin tärkeiden öljyvarojen suhteen. Irakilaiset [[nationalismi|nationalistit]] halusivat brittiläiset joukot pois maastaan, koska katsoivat näiden läsnäolon kyseenalaistavan Irakin täyden [[itsenäisyys|itsenäisyyden]]. Tämä liittyi laajempaan arabinationalistiseen liikehdintään, joka vastusti brittiläistä ja ranskalaista[[ranska]]laista [[siirtomaa]]- tai mandaattivaltaa arabimaissa.

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] puhjettua Irakissa esiintyi runsaasti myötätuntoa Britannian vihollisia kohtaan. Brittiläismielinen pääministeri Nuri as-Said katkaisi Irakin diplomaattisuhteet [[natsi-Saksa]]n kanssa, mutta ei kansan mielialojen vuoksi voinut antaa brittien vaatimaa sodanjulistusta.

Maaliskuusta 1940 tammikuuhun 1941 Irakin uutena pääministerinä toimi kansallismielinen ja kiihkeän englantilaisvastainen juristi [[Rašid Ali al-Kailani]]. Hän kieltäytyi katkaisemasta Irakin diplomaattisuhteita Italian[[Italia]]n kanssa ja muodosti salaisia yhteyksiä Saksaan. Britannian ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] painostuksen vuoksi Irakin sijaishallitsija, alaikäisen kuningas Faisal II:n holhooja emiiri Abdullah, yritti erottaa al-Kailanin. Seurauksena oli vakava sisäpoliittinen kriisi, ja pääministeri erosi lopulta vapaaehtoisesti estääkseen tilanteen kärjistymisen väkivaltaisuuksien tasolle.

Saksan [[Afrika Korps]] -joukot saavuttivat menestystä [[Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa|Pohjois-Afrikan sotanäyttämöllä]], ja Saksa antoi Irakin nationalisteille epämääräisiä lupauksia tuesta, mikäli Irakissa alkaisi brittiläisvastainen kapina. 1. huhtikuuta 1941 al-Kailani ja ''Kultaisena neliönä'' tunnettu irakilaisten upseerien salaliitto suorittivat [[vallankaappaus|vallankaappauksen]]. Al-Kailani palasi pääministerin tehtäviin. Emiiri Abdullah ja joukko muita brittiläismielisiä poliitikkoja pakeni maasta, ja Faisal II:lle nimitettiin uusi sijaishallitsija. Al-Kailanin johtaman ”kansallisen puolustushallituksen” tavoite oli saada brittijoukot pois Irakista joko rauhanomaisesti tai tarpeen vaatiessa väkivalloin. Sen mukaisesti hallitus pyrki rajoittamaan brittien liikkumismahdollisuuksia Irakissa vastoin vuoden 1930 sopimusta.

Brittien näkökulmasta tilanne oli hyvin uhkaava. [[Persianlahti|Persianlahden]] öljyn pelättiin joutuvan saksalaisten hallintaan, minkä lisäksi Irakin uusi tilanne uhkasi brittien [[strategia|strategista]] asemaa Egyptissä[[Egypti]]ssä, mukaan lukien elintärkeän [[Suezin kanava]]n hallintaa. Huhtikuun lopulla britit vastasivat al-Kailanin toimenpiteisiin lähettämällä Irakiin lisäjoukkoja, joiden tarkoitus oli varmistaa [[Basra]]n satamakaupungin pysyminen heidän hallussaan. 1. toukokuuta Irakin armeija hyökkäsi Habbaniyassa sijaitsevaan [[Royal Air Force|Britannian kuninkaallisten ilmavoimien]] tukikohtaan. Seurauksena oli laajamittaisia taisteluita Irakin armeijan ja brittiläis-intialaisten Iraq Force -joukkojen välillä. Al-Kailani sai hieman tukea Saksan ja Italian ilmavoimilta, mutta kuukauden kestänyt sota päättyi brittien voittoon.