Titu Maiorescu
Titu Liviu Maiorescu (27. helmikuuta 1840 Craiova, Valakia – 1. heinäkuuta 1917 Bukarest)[1] oli romanialainen poliitikko ja kulttuurivaikuttaja. Hän kuului konservatiivipuolueeseen ja toimi vuosina 1912–1913 Romanian pääministerinä.
Maiorescu opiskeli Wienissä, Berliinissä ja Pariisissa. Hän toimi vuodesta 1862 filosofian professorina Iașin yliopistossa. Hän oli yksi kirjailijaseura Junimean perustajista ja kuului Romanian kirjallisuuden uuden suuntauksen johtaviin henkilöihin. Toimiessaan vuosina 1874–1876 ja 1888–1889 Romanian opetusministerinä Maiorescu kehitti maan koululaitosta. Hänet valittiin myös Romanian parlamenttiin ja nimitettiin vuonna 1884 logiikan ja nykyfilosofian historian professoriksi Bukarestin yliopistoon. Hän julkaisi teoksia muun muassa romanialaisesta runoudesta, filosofiasta ja politiikasta.[2]
Maiorescu oli 1911–1912 ulkoministerinä Petre Carpin hallituksessa. Hän tuli myös Carpin seuraajana pääministeriksi huhtikuussa 1912.[2] Maiorescun pääministerikaudelle osuivat Balkanin sodat. Romania pysyi puolueettomana ensimmäisessä Balkanin sodassa, mutta osallistui Bulgarian vastaiseen koalitioon toisessa sodassa. Sodan jälkeen Maiorescu isännöi Bukarestin rauhankonferenssia elokuussa 1913. Hän joutui eroamaan pääministerin paikalta vuoden 1913 lopussa riitaannuttuaan liittolaisensa Take Ionescun kanssa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Maiorescu kannatti Romanian puolueettomuutta.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Ma-Mam (englanniksi) Rulers.org. Viitattu 7.9.2015.
- ↑ a b Nordisk familjebok (1912), s. 550 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 7.9.2015.
- ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1925), s. 406 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 7.9.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Titu Maiorescu Wikimedia Commonsissa