Tiibetin valtakunta
Tiibetin valtakunta (tiibetiksi བོད་ཆེན་པོ) hallitsi 600- ja 800-luvuilla Keski-, Itä- ja Etelä-Aasiassa. Valtakunnan imperiumin perusti Songtsän Gampo vuonna 618. Gampo oli valtakunnan ensimmäinen hallitsija.[1] Valtakunta romahti 840-luvun sisällissodan tapahtumien myötä vuonna 842. Valtakunnan viimeinen hallitsija oli Langdarma vuosina 838–842.
Tiibetin valtakunnan pohjoispuolella oli vaikutuspiiri gökturkkilaisilla kansoilla, jotka perustivat Turkkilaisen kaanikunnan, joka oli vallassa samoihin aikoihin Tiibetin valtakunnan kanssa.[2]
Hallitsijat
muokkaa- 618–650 Songtsän Gampo
- 756–797 Trisong Detsen
- 815–838 Ralpacan
- 838–842 Langdarma
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Beckwith, Christopher I., 1945-: The Tibetan empire in central Asia : a history of the struggle for great power among Tibetans, Turks, Arabs, and Chinese during the early Middle Ages. Princeton, N.J.: Princeton University Press, 1993. ISBN 9780691024691. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.11.2018).
- ↑ historia Globalis. Suomen YK-Liitto. Arkistoitu 5.6.2023. Viitattu 5.6.2023.