Thornin rauha (1411)
Thornin rauha oli 1. helmikuuta 1411 solmittu rauha Saksalaisen ritarikunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan sekä Puolan välillä. Rauhan nimi tulee sopimuksen allekirjoituspaikan Toruńin saksankielisestä nimestä. Thornin rauha ei ratkaissut osapuolten kiistoja rajoista ja lopullisesti ne selvitettiin vasta Konstanzin kirkolliskokouksessa vuosina 1414–1418.
| Thornin rauha | |
|---|---|
 |
|
| Allekirjoitettu | 1. helmikuuta 1411 |
| Allekirjoituspaikka | Toruń, Puola |
| Kielet | latina |
| Osapuolet | |
Tausta muokkaa
Liettuan, Puolan ja Saksalaisen ritarikunnan välinen sota alkoi ritarikunnalle kuuluneen Žemaitijan vuonna 1409 alkaneen kapinasta, jota Vytautasin johtama Liettua ja Jagellon johtama Puola alkoivat tukea. Puola ja Liettua etenivät ritarikunnan maille vuonna 1410.[1] Saksalainen ritarikunta kärsi tappion Tannenbergin taistelussa menettäen muun muassa suurmestarinsa ja 200 ritaria. Puolalais-liettualaiset joukot eivät kuitenkaan onnistuneet ritarikunnan pääkaupunki Marienburgin piirityksessä ja joukot vetäytyivät.[2]
Rauha muokkaa
Ritarikunta solmi rauhan Puolan ja Liettuan kanssa 1. helmikuuta 1411. Sopimuksella Liettua sai ritarikunnalta sen aiemmin menettämän Žemaitijan.[3] Puola sai puolestaan Dobrzyńin alueen. Lisäksi ritarikunta maksoi Puolalle 100 000 Prahan groschenia.[4] Rauha ei vastannut Liettuan ja Puolan sodassa saavuttaman voiton laajuutta, mikä johtui paljolti ritarikunnan vaikutusvaltaisista tukijoista, joihin lukeutui muun muassa Saksan keisari Sigismund Luxemburgilainen. Rauha oli kuitenkin ensimmäinen kerta, jolloin ritarikunta joutui luopumaan kiistellyistä alueista.[3]
Lähteet muokkaa
- Aulis Kallio: Liettuan historia. Tampere: Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry, 2009. ISBN 978-951-98665-3-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ Kallio 2009, s. 61
- ↑ Zigmantas Kiaupa, Jūratė Kiaupienė: Didysis karas su Kryžiuočiais Gimtoji istorija. Viitattu 6.1.2011. (liettuaksi)
- ↑ a b Kallio 2009, s. 62
- ↑ Torūnės taika Gimtoji istorija. Viitattu 6.1.2011. (liettuaksi)