Thorbjörn Fälldin

Nils Olof Thorbjörn Fälldin (24. huhtikuuta 192623. heinäkuuta 2016) oli ruotsalainen poliitikko keskustapuolueesta. Hän toimi kolmen hallituksen pääministerinä vuosien 1976 ja 1982 välillä ja puolueensa puheenjohtajana vuosina 1971–1985. Fälldinin aloittaessa pääministerinä vuonna 1976 oli hän ensimmäinen muusta kuin sosiaalidemokraattisesta puolueesta valittu pääministeri Ruotsissa neljäänkymmeneen vuoteen.

Thorbjörn Fälldin
Fälldin vuonna 1967
Fälldin vuonna 1967
Ruotsin pääministeri
8.10.1976–18.10.1978
12.10.1979–8.10.1982
Monarkki Kaarle XVI Kustaa
Edeltäjä Olof Palme
Ola Ullsten
Seuraaja Ola Ullsten
Olof Palme
Henkilötiedot
Syntynyt24. huhtikuuta 1926
Högsjö, Härnösandin kunta, Ångermanland
Kuollut23. heinäkuuta 2016 (90 vuotta)
Ammatti maanviljelijä
Puoliso Solveig Fälldin
Tiedot
Puolue Keskustapuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Elämä

muokkaa

Fälldin varttui maanviljelijäperheessä Ångermanlandissa. Hän työskenteli perheen tilalla jo teini-ikäisenä, mutta käytti kaikki opiskelumahdollisuudet hyväkseen. Hän opiskeli kauppatiedettä kirjekurssilla ja auttoi seudun tilallisia sitten kirjanpidossa maksua vastaan. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisesti vuonna 1945. Ruotsin valtiopäiville hän nousi vuonna 1958.[1]

Fälldin osti perheen tilan vaimonsa kanssa vuonna 1955 ja asui siellä kaikki poliitikkovuotensa. Jopa pääministerinä ollessaan hän ajoi viikonlopuksi kotipaikkakunnalle.[1]

Vuonna 1969 Fälldin voitti kilpailun puolueensa varapuheenjohtajuudesta Johannes Antonssonia vastaan ja vuonna 1971 hän seurasi Gunnar Hedlundia puolueen puheenjohtajana.[1] Fälldin ehdotti vuonna 1973 keskustapuolueen ja kansanpuolue liberaalien yhdistämistä. Ehdotus ei saanut kuitenkaan keskustapuolueen jäsenistön enemmistön tukea.

Vuosien 1973 ja 1976 vaaliväittelyissä korostui puoluejohtajien erilainen tyyli, kun vastakkain asettuivat rauhallisesti, lähes hitaasti artikuloiva Fälldin ja nopeista, terävistä repliikeistään tunnettu Olof Palme.[1] Palme kutsui Fälldinia lammasfarmariksi.[2]

Koska keskustapuolue oli tuolloin Ruotsin suurin ei-sosialistinen puolue, Fälldin oli porvarien pääministeriehdokas vuoden 1976 valtiopäivävaaleissa. Porvarit voittivat vaalit ja keskustapuolue, kansanpuolue liberaalit ja maltillinen kokoomus muodostivat enemmistöhallituksen. Hallitusyhteistyötä leimasivat kuitenkin riidat ydinvoiman lisärakentamisesta ja Fälldin erosi pääministerin paikalta vuonna 1978. Kansanpuolue liberaalit muodosti Ola Ullstenin johtaman vähemmistöhallituksen.

Vuoden 1979 valtiopäivävaalien jälkeen Fälldin sai uudelleen pääministerin paikan ja hän muodosti toisen hallituksensa vanhalta pohjalta. Hallitus kesti kaksi vuotta, kunnes maltillinen kokoomus jätti hallituksen veropolitiikkaa koskevien erimielisyyksien vuoksi. Keskustapuolueen ja kansanpuolueen hallitus jatkoi vuoden 1982 vaaleihin asti, joissa sosiaalidemokraatit palasivat valtaan.

Vuonna 1985 tulleen toisen vaalitappionsa jälkeen Fälldin jätti keskustapuolueen puheenjohtajuuden ja myöhemmin samana vuonna myös parlamenttipaikkansa. Jätettyään politiikan hän toimi muun muassa Föreningsbankenin ja Televerketin hallitusten puheenjohtajana. Hän kuului myös Olof Palmen murhaa tutkineeseen komiteaan.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Kärrman, Jens: Thorbjörn Fälldin 1926–2016 Dagens Nyheter. Viitattu 11.1.2017. (ruotsiksi)
  2. a b Fälldin – han som gjorde’t Gefle Dagblad. 2010. Arkistoitu 13.1.2017. Viitattu 11.1.2017.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Björn Elmbrant: Fälldin (1991)
  • Dick Erixon: Rikstingstalen: en studie av Thorbjörn Fälldins Budskap (1996)
  • Thorbjörn Fälldin: En bonde blir statsminister (1998)

Aiheesta muualla

muokkaa