Thorbjörn Fälldin
Nils Olof Thorbjörn Fälldin (24. huhtikuuta 1926 – 23. heinäkuuta 2016) oli ruotsalainen poliitikko keskustapuolueesta. Hän toimi kolmen hallituksen pääministerinä vuosien 1976 ja 1982 välillä ja puolueensa puheenjohtajana vuosina 1971–1985. Fälldinin aloittaessa pääministerinä vuonna 1976 oli hän ensimmäinen muusta kuin sosiaalidemokraattisesta puolueesta valittu pääministeri Ruotsissa neljäänkymmeneen vuoteen.
Thorbjörn Fälldin | |
---|---|
Fälldin vuonna 1967 |
|
Ruotsin pääministeri | |
8.10.1976–18.10.1978
12.10.1979–8.10.1982 |
|
Monarkki | Kaarle XVI Kustaa |
Edeltäjä |
Olof Palme Ola Ullsten |
Seuraaja |
Ola Ullsten Olof Palme |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. huhtikuuta 1926 Högsjö, Härnösandin kunta, Ångermanland |
Kuollut | 23. heinäkuuta 2016 (90 vuotta) |
Ammatti | maanviljelijä |
Puoliso | Solveig Fälldin |
Tiedot | |
Puolue | Keskustapuolue |
Nimikirjoitus |
|
Elämä
muokkaaFälldin varttui maanviljelijäperheessä Ångermanlandissa. Hän työskenteli perheen tilalla jo teini-ikäisenä, mutta käytti kaikki opiskelumahdollisuudet hyväkseen. Hän opiskeli kauppatiedettä kirjekurssilla ja auttoi seudun tilallisia sitten kirjanpidossa maksua vastaan. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisesti vuonna 1945. Ruotsin valtiopäiville hän nousi vuonna 1958.[1]
Fälldin osti perheen tilan vaimonsa kanssa vuonna 1955 ja asui siellä kaikki poliitikkovuotensa. Jopa pääministerinä ollessaan hän ajoi viikonlopuksi kotipaikkakunnalle.[1]
Vuonna 1969 Fälldin voitti kilpailun puolueensa varapuheenjohtajuudesta Johannes Antonssonia vastaan ja vuonna 1971 hän seurasi Gunnar Hedlundia puolueen puheenjohtajana.[1] Fälldin ehdotti vuonna 1973 keskustapuolueen ja kansanpuolue liberaalien yhdistämistä. Ehdotus ei saanut kuitenkaan keskustapuolueen jäsenistön enemmistön tukea.
Vuosien 1973 ja 1976 vaaliväittelyissä korostui puoluejohtajien erilainen tyyli, kun vastakkain asettuivat rauhallisesti, lähes hitaasti artikuloiva Fälldin ja nopeista, terävistä repliikeistään tunnettu Olof Palme.[1] Palme kutsui Fälldinia lammasfarmariksi.[2]
Koska keskustapuolue oli tuolloin Ruotsin suurin ei-sosialistinen puolue, Fälldin oli porvarien pääministeriehdokas vuoden 1976 valtiopäivävaaleissa. Porvarit voittivat vaalit ja keskustapuolue, kansanpuolue liberaalit ja maltillinen kokoomus muodostivat enemmistöhallituksen. Hallitusyhteistyötä leimasivat kuitenkin riidat ydinvoiman lisärakentamisesta ja Fälldin erosi pääministerin paikalta vuonna 1978. Kansanpuolue liberaalit muodosti Ola Ullstenin johtaman vähemmistöhallituksen.
Vuoden 1979 valtiopäivävaalien jälkeen Fälldin sai uudelleen pääministerin paikan ja hän muodosti toisen hallituksensa vanhalta pohjalta. Hallitus kesti kaksi vuotta, kunnes maltillinen kokoomus jätti hallituksen veropolitiikkaa koskevien erimielisyyksien vuoksi. Keskustapuolueen ja kansanpuolueen hallitus jatkoi vuoden 1982 vaaleihin asti, joissa sosiaalidemokraatit palasivat valtaan.
Vuonna 1985 tulleen toisen vaalitappionsa jälkeen Fälldin jätti keskustapuolueen puheenjohtajuuden ja myöhemmin samana vuonna myös parlamenttipaikkansa. Jätettyään politiikan hän toimi muun muassa Föreningsbankenin ja Televerketin hallitusten puheenjohtajana. Hän kuului myös Olof Palmen murhaa tutkineeseen komiteaan.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Kärrman, Jens: Thorbjörn Fälldin 1926–2016 Dagens Nyheter. Viitattu 11.1.2017. (ruotsiksi)
- ↑ a b Fälldin – han som gjorde’t Gefle Dagblad. 2010. Arkistoitu 13.1.2017. Viitattu 11.1.2017.
Kirjallisuutta
muokkaa- Björn Elmbrant: Fälldin (1991)
- Dick Erixon: Rikstingstalen: en studie av Thorbjörn Fälldins Budskap (1996)
- Thorbjörn Fälldin: En bonde blir statsminister (1998)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thorbjörn Fälldin Wikimedia Commonsissa
- Thorbjörn Fälldinin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Arkistoitu – Internet Archive)