Avaa päävalikko

Terttuselja eli euroopanterttuselja (Sambucus racemosa) on punamarjainen, pari metriä korkea pensas. Sen luontainen kasvualue on Etelä- ja Keski-Euroopassa, mutta yleisenä puutarhakasvina se on levinnyt satunnaisesti luontoon laajalla alueella lähes koko Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa. Terttuseljan marjat ovat lievästi myrkyllisiä.

Terttuselja
Sambucus racemosa a2.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Dipsacales
Heimo: Tesmayrttikasvit Adoxaceae
Suku: Seljat Sambucus
Laji: racemosa
Kaksiosainen nimi

Sambucus racemosa
L.

Muunnokset
  • S. r. var. arborescens
  • S. r. var. racemosa
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Terttuselja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Terttuselja Commonsissa

Verso syksyllä

Sisällysluettelo

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Terttuselja kasvaa 2–4 metriä korkeaksi. Sirottavahaaraiset oksat ovat kellanharmaita. Lehdet ovat vaaleanvihreitä ja päätöparisia. Lehdykät ovat 4–12 cm pitkiä, suikeita ja hammaslaitaisia. Kasvi kukkii toukokuussa kellan- tai vihertävänvalkoisin kukin. Punaiset, lievästi myrkylliset marjat kypsyvät loppukesästä.[1] Ulkonäkönsä puolesta terttuselja muistuttaa hieman pihlajaa, mutta seljan tympeä, voimakas haju estää ihmistä syömästä sen marjoja vahingossa.[2] Monet linnut kuitenkin syövät sen marjoja, muun muassa kottaraisten näkee usein parvina ruokailevan seljapensaissa. Linnut myös levittävät tehokkaasti sen siemeniä.[3]

LevinneisyysMuokkaa

Terttuselja on alun perin kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. Luontainen kasvualue ulottuu idässä Puolaan saakka. Nykyään lajia tavataan satunnaisesti lähes koko Euroopassa sekä Luoteis-Aasiassa. Pohjois-Eurooppaan terttuselja on tuotu puutarhakasviksi jo vuosisatoja sitten. Kasvin siemeniä on esimerkiksi löydetty arkeologisissa kaivauksissa keskiaikaisista kerrostumista. Suomen luontoon terttuselja alkoi levitä puutarhoista 1900-luvun alkupuolella.[4][5] Nykyään terttuselja on varsin yleinen Etelä-Suomessa ja tavallinen Oulun korkeudelle saakka.[6]

ElinympäristöMuokkaa

Puutarhoista terttuselja on karannut vieraslajiksi esimerkiksi puistoihin, tienvarsiin, metsiin ja kallioille. Vanhoissa pihapiireissä kasvia tavataan tyypillisesti ulkokäymälän tai tunkion läheisyydessä runsasravinteisessa kasvupaikassa. Tästä terttuselja onkin saanut Suomessa kansanomaisen nimityksen "paskamarja".[1][4]

KäyttöMuokkaa

Terttuseljaa on kasvatettu Euroopassa pitkään koriste- ja rohdoskasvina. Marjoista on tehty hyytelöä, mehua ja jopa marjaviiniä. Terttuseljan kukat ja kypsät marjat eivät ole myrkyllisiä ja ravintokäytössä myrkylliset siemenet ja raakileet poistetaan.[3] Nykyään terttuseljalla on Suomessa merkitystä lähinnä koristekasvina. Se on talvenkestävä ja kaunis pensas. Terttuseljasta on olemassa muutamia viljelylajikkeita, kuten lehdiltään kapealiuskainen sulkaterttuselja ('Laciniata', 'Plumosa', 'Tenuifolia') ja kellertävälehtinen keltaterttuselja ('Aurea').[4]

Tuholaiset ja kasvitauditMuokkaa

Terttuseljassa tavataan yleisesti seljahärmää (Erysiphe vanbruntiana). Suomesta tätä härmäsientä voi nykyään löytää lähes jokaisesta pensaasta erityisesti sateisina kesinä. Seljahärmä vaurioittaa terttuseljan lehtiä muuttaen ne harmahtaviksi.[4]

LähteetMuokkaa

  • Tolvanen, Mattias: Terttuselja. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 146–147.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Sambucus racemosa. The IUCN Red List of Threatened Species 2018. (englanniksi) (uhanalaisluokitus)

ViitteetMuokkaa

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 339.
  2. Ympäristötietokeskus Moreenia: Terttuselja Tampere. Viitattu 26.7.2007.
  3. a b Kysy luonnosta Turun sanomat Ekstra. Viitattu 26.7.2007.
  4. a b c d Tolvanen 2008, s. 146–147.
  5. Den virtuella floran Viitattu 13.5.2009.
  6. Kasviatlas 2008: Terttuseljan levinneisyys Suomessa Viitattu 6.10.2009

Aiheesta muuallaMuokkaa